Hankeavustus puhtaaseen siirtymään liittyvän kaupallisen ja teknisen osaamisen kehittämiseen vientialoilla

Valtionavustuksen tavoitteena on kehittää puhtaaseen siirtymään liittyvää kaupallista ja teknistä osaamista erityisesti vientialoilla.

Avustuksella mahdollistetaan sellaisten koulutuskokonaisuuksien järjestäminen, joilla vastataan ennakoivasti ja tehokkaasti puhtaaseen siirtymään liittyviin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteena on järjestää kestoltaan lyhyitä koulutuksia mahdollisimman suurelle osallistujajoukolle. Tavoitteena on, että avustuksella toteutettavat osaamispalvelut käynnistyvät mahdollisimman pian alkusyksystä 2024.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• yliopistot ja ammattikorkeakoulut
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa myös useamman toimijan yhteishankkeita. Menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (myöhemmin palvelukeskus tai Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.

Päätökset pyritään tekemään 19.6.2024 mennessä.

Avustus toteutetaan EU-komission elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisella rahoituksella (RRF-rahoitus).

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 15.5.2024 klo 13.00–14.15. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
• yliopistolaki (558/2009)
• ammattikorkeakoululaki (932/2014)
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) 
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Koska valtionavustukseen käytetään Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta (RRF), sovelletaan lisäksi seuraavia säädöksiä: 

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241 elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 
• laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022). 

Tarve vientialojen puhtaaseen siirtymään liittyville kaupallisten ja teknisten osaamisten koulutuksille perustuu

• uusien avainteknologioiden analyysiin
• kansallisiin tavoitteisiin viennin edistämisestä
• tavoitteisiin puhtaan siirtymän edistämisestä kaikilla toimialoilla 
• tunnistettuihin ja analysoituihin osaamiskapeikkoihin. 

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Tässä avustushaussa kohderyhmänä ovat erityisesti henkilöt, jotka työskentelevät tai ovat kiinnostuneita työskentelemään sellaisilla toimialoilla, joilla puhtaaseen siirtymään liittyviä innovaatioita sekä teknologioita voidaan hyödyntää kansallisen viennin edistämiseen. Toimialoista ja näille syntyvistä uusista työtehtävistä tyypillisiä esimerkkejä ovat muun muassa:

• energiantuotannon ja siihen liittyvien uusien sovellutusten tehtävät (esimerkiksi energiatehokkuus ja hukkalämmön tai -energian hyödyntämiseen liittyvät tehtävät)
• kasvipohjaisiin elintarvikkeisiin ja erityisesti proteiineihin liittyvien teknologioiden ja tuotannon tehtävät 
• yritysten, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin keskinäinen konsultointiosaaminen ja kaupallinen yhteistyö.

Avustuksella toteutettavien koulutusten ei tarvitse kuitenkaan rajautua edellä mainittuihin, vaan avustuksen hakija voi esittää muillekin toimialoille tai tehtäväkentille kohdentuvaa, teemaan liittyvää koulutusta.

Koulutus tulee suunnitella niin, että työssä olevan henkilön on tosiasiallisesti mahdollista osallistua siihen työnsä ohessa. 

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutuksiin tavoitellaan yhteensä 1500–2000 osallistujaa. Yhden osallistujan laskennallinen enimmäishinta voi olla enintään 2500 euroa (haetun avustuksen kokonaissumma / tavoiteltu opiskelijamäärä).

Suunnitelmassa koulutuksen laajuudesta ja kestosta tulee huomioida osallistujan laskennallinen enimmäishinta sekä avustuksen käyttökausi. Tavoitteena on järjestää kestoltaan lyhyitä koulutuksia mahdollisimman suurelle osallistujajoukolle. 

Koulutuksen sisältö

Avustuksella voidaan rahoittaa esimerkiksi seuraavia koulutussisältöjä:

• kuluttajaymmärryksen lisääminen, liiketoimintaympäristön muutos sekä viestintä ja markkinointi
  • puhtaan siirtymän markkinan ymmärtäminen ja oman yritysstrategian suhteuttaminen markkinoiden tarpeeseen
  • analyysit ja ennusteet markkinoiden kehityksestä uusiutuvan energian ja kestävien teknologioiden osalta
  • puhtaan siirtymän innovaatioiden liiketoimintamallit
  • puhtaan siirtymän innovaatioiden tuotantoteknologiat
  • verkostokumppanit uuden liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa
  • brändiperustaisen kuluttajaliiketoiminnan kehittäminen, kuluttajaymmärrys ja kuluttajatiedon hyödyntäminen
• hiilijalanjäljen laskentaosaaminen ja ympäristövaikutusten dataan perustuva todentaminen
• uusien teknologioiden kaupallistaminen, muun muassa jatkojalostettujen tuotteiden vienti
• uusien toimitus- ja tuotantoketjujen kaupalliset ja tekniset osaamiset
• yrityksien, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin keskinäinen konsultointiosaaminen
• puhtaaseen siirtymään liittyvien projektien johtaminen
• kestävien liiketoimintamallien kehittäminen, muun muassa tuotteiden elinkaarihallinta, kierrätysmateriaalien hyödyntäminen sekä resurssitehokkuus
• puhtaan siirtymän edellyttämä automatisaatio, robotisaatio, digitalisaatio sekä tekoälyn hyödyntämismahdollisuudet
• yleinen kaupallinen ja tekninen vientiosaaminen.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia.

Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon, tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Avustuksella toteutettava hanke voi sisältää kohderyhmän tarvitsemia seuraavia toimia:

• kohdennettu opiskelijahankinta
• yksilö- ja/tai ryhmäohjauksena toteutettu uraohjaus, urasuunnittelutaitojen kehittäminen, oppimisen haasteiden tunnistaminen ja pedagoginen tuki, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus sekä muut ohjaustoimet 
• oppimisen ja työllistymisen tukitoimet, kuten kieli- ja digitaidon tuki.

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 30.6.2025.

Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta.

 

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa. Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista, hakija voi ottaa yhteyttä avustuksen vastuuvalmistelijaan.

Hakemusta ei pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 15.5.2024 klo 13.00–14.15. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Voit ilmoittautua tilaisuuteen ja/tai jättää kysymyksen sivun yläosassa olevan linkin kautta. 

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Avustuksen vastuuvalmistelija: erityisasiantuntija Mikko Mähönen (sähköposti mikko.mahonen@jotpa.fi, puhelinnumero 0295 331 343).
 

Valintaperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet: 

• Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
• Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
• Toteutusaikataulu sekä toteutettavan osaamispalvelun kesto on suunniteltuun sisältöön, tavoiteltuun kohderyhmään ja avustuksen käyttöaikaan nähden realistinen ja tarkoituksenmukainen.
• Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne.
• Opiskelijahankintasuunnitelma on konkreettinen ja uskottava, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
• Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
• Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
• Hakemus on kokonaistaloudellinen.
• Palvelussa kokeillaan hakijan perustoimintaan nähden uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.
• Hakija esittää konkreettisen suunnitelman, kuinka edellisen kohdan asioita tullaan ottamaan käyttöön ja/tai levittämään omassa organisaatiossa tai laajemmin.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli Jotpan arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää varainhoitovuoden suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Tällaisessa tapauksessa valtionavustusta ei ole perusteltua myöntää. 

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.   

 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen. Toinen erä maksetaan, mikäli avustuspäätöksen mukaisesta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 30.11.2024 mennessä ja hanke edennyt avustuspäätöksen mukaisesti.

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä, ja sen liitteessä (Jotpan vakioehdot). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa valtionavustukseen liittyvät hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla. Alle 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnoissa suositellaan tekemään alustava hintatiedustelu vähintään kolmelle tarjoajalle ennen ostopäätöksen tekemistä. Kaikki yli 30 000 euron (arvonlisävero 0 %) hankinnat tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa (pääsääntöisesti 60 000 euroa) tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). 

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI).

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA). 

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.
 

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä mahdolliset korot, mikäli avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti.

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti silloin kun toteutunut aloittajamäärä jää merkittävästi pienemmäksi kuin päätöksen mukainen opiskelijamäärä (paikan vastaanottajia on alle 75 % päätöksen perusteena olevasta opiskelijamäärästä).

Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden. 

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko. Opiskelijamäärien prosenttilaskelmassa opiskelijamäärä pyöristetään kokonaisluvuiksi normaalin käytännön mukaisesti (puolikkaat opiskelijat ylöspäin).

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. 
 

Hakemukseen liitettävät pakolliset liitteet

• DNSH-liitepohja (jotpa.fi) DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä on saatavilla Euroopan komission laatimasta teknisestä ohjeesta (pdf, europa.eu) 
• Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen vahvistettu viimeisin tilinpäätös 
• Viimeisin vahvistettu toimintakertomus 

Do No Significant Harm (DNSH) -periaatteen noudattaminen 

Avustusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille hankkeille, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa" (Do No Significant Harm, DNSH) -periaatetta. DNSH-periaatteen mukaisesti hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa mille tahansa Euroopan unionin taksonomia-asetuksessa määritellyistä kuudesta ympäristötavoitteesta: 

• ilmastonmuutoksen hillintä 
• ilmastonmuutokseen sopeutuminen 
• vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu 
• siirtyminen kiertotalouteen 
• ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen 
• biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. 

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. 

DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksen liitteessä. Lisäksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta. 

Lisätietoja DNSH-periaatteesta: 

• Euroopan komission verkkosivuilla 
• Suomen kestävän kasvun ohjelma: Elpymis- ja palautumissuunnitelma - Valto (valtioneuvosto.fi). 

Kirjanpito- ja muun aineiston säilyttäminen 

Rahoituksen saajien on sitouduttava säilyttämään kaikki rahoitukseen liittyvä kirjanpito- ja muu aineisto vuoden 2032 loppuun saakka, ellei muu Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö edellytä pidempää säilytysaikaa.  

Yhteistyövelvoite ja tarkastusoikeus  

Rahoituksen saajan tulee toimia yhteistyössä Euroopan komission, Euroopan petostentorjuntaviraston, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan syyttäjänviraston kanssa niiden käyttäessä lakisääteisiä tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksiaan. Valtiovarain controller -toiminnolla, valtiovarainministeriöllä, muulla ministeriöllä, Valtiokonttorilla sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on oikeus tehdä tuensaajiin kohdistuvia elpymis- ja palautumistukivälinevarojen käyttöön ja hallinnointiin liittyviä tarkastuksia. 

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa, jossa valtionavustuksen saaja välittää osan avustuksesta valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti muun toimijan käytettäväksi, on otettava huomioon, että yhteistyövelvoite ja tarkastusoikeus koskee myös siirron saajaa. 

Hankkeen viestintä 

Rahoituksen saajan tulee kaikessa hankkeen viestinnässä pitää esillä rahoituksen alkuperä ja varmistaa Euroopan unionin rahoituksen näkyvyys. Viestinnässä pitää esittää sekä unionin tunnus (rahoituslogo) että maininta ”Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU”. 

Päällekkäisestä rahoituksesta ilmoittaminen 

Mikäli rahoitetulle hankkeelle myönnetään päällekkäistä rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä tai muista unionin ohjelmista, tulee hankkeen yhteyshenkilön ilmoittaa tästä viipymättä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle.  

Raportointi valtionavustuksen käytöstä yhteishankkeissa

Valtionavustuksen saajan on yhteishankkeiden osalta toimitettava palvelukeskukselle seuraavat asiakirjat ja tiedot 

• siirron saajan kanssa tehty sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista
• selvitys kullekin siirron saajalle välittävästä rahoitusosuudesta (jos ei käy ilmi sopimuksesta)
• Seurantatiedot siitä, miten rahoitusosuus konkreettisesti siirtyy siirron saajille. Kunkin kuukauden aikana tapahtuneista maksutapahtumista tulee toimittaa tiedot palvelukeskukselle seuraavan kuukauden 8. päivään mennessä. Kunkin kuukauden 8. päivään mennessä tulee myös ilmoittaa, jos edellisen kuukauden aikana ei ole maksettu rahoitusosuuksia.

Osallistujatietojen toimittaminen 

Avustuksen saajan tulee ilmoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle puolivuosittain koulutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden määrät sekä indikaattoritietoina opiskelijoiden sukupuoli ja ikäryhmä. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus lähettää tietopyynnön koskien raportointijaksoja 1.1.–31.6. ja 1.7.–31.12. Aloittaneisiin opiskelijoihin lasketaan mukaan myös mahdolliset koulutuksen keskeyttäneet opiskelijat. 

Edunsaajatietojen toimittaminen 

Rahanpesulaki ja Euroopan unionin rahanpesudirektiivit edellyttävät, että yritys tai yhteisö tunnistaa tosiasialliset edunsaajansa, ilmoittaa heidän tietonsa rekisteröitäviksi ja pitää tiedot ajan tasalla.

Elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF) koskevan asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, artikla 22) mukaisesti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen on kerättävä varojen lopullisen saajan tosiasiallisesta omistajasta ja edunsaajasta (tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista) seuraavat tiedot: 

• etunimi tai etunimet 
• sukunimi tai sukunimet
• syntymäaika.

Tietojen raportoimatta jättäminen

Tietojen raportoimatta jättäminen voi RRF-erityisehtojen mukaisesti johtaa rahoituksen takaisinperintään.