Hyppää sisältöön
Kaksi henkilöä kättelemässä sopimuksen merkiksi

Jotpan vakioehtoja sovelletaan OPH:n yleisohjeen sijaan 1.3.2024 jälkeen avatuissa valtionavustushauissa, joista annetaan päätökset 1.4.2024 jälkeen.

Jotpan valtionavustuksen vakioehdot 1.3.2024 alkaen

Näitä Jotpan vakioehtoja sovelletaan OPH:n yleisohjeen sijaan 1.3.2024 jälkeen avatuissa valtionavustushauissa, joista annetaan päätökset 1.4.2024 jälkeen. 

Nämä vakioehdot eivät siis koske ennen 1.3.2024 avattuja valtionavustushakuja, joista annetaan päätökset 31.3.2024 mennessä. 

1. Yleistä

Nämä vakioehdot koskevat Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämiä valtionavustuksia. Vakioehdot ovat voimassa 1.3.2024 jälkeen avatuissa valtionavustushauissa, joista annetaan päätökset 1.4.2024 jälkeen. 

Valtionavustushaun sivulla kerrotaan aina, mitä ehtoja haun kohdalla sovelletaan. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus myöntää valtionavustuksia valtion talousarvion määrärahoista. Palvelukeskus valmistelee avustuspäätökset, valvoo avustusten käyttöä ja arvioi avustusten vaikutuksia. 


1.1 Vakioehtojen soveltamisala ja sovellettavat säännökset

Nämä vakioehdot ovat osa valtionavustuksen myöntämistä koskevaa päätöstä.

Jos valtionavustuspäätös ja sen liitteenä olevat vakioehdot ja valtionavustushakemus ovat keskenään ristiriidassa, tulkintajärjestys on seuraava: 

  1. Valtionavustuspäätös ja sen yksilöidyt erityiset ehdot,
  2. Valtionavustuspäätöksen liitteenä olevat vakioehdot, 
  3. Valtionavustushakemus ja sen liitteet.

Valtionavustuksen käyttöön sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Valtionavustuksen käyttöön sovelletaan lisäksi seuraavaa erityislainsäädäntöä: 

  • Laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), 
  • Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
  • Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), 
  • Yliopistolaki (558/2009), 
  • Ammattikorkeakoululaki (932/2014), 
  • Laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
  • Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917)

Jos valtionavustukseen käytetään Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta (RRF), noudatetaan lisäksi seuraavia säädöksiä: 

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 
  • Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022) 

Näiden säädösten mukaiset Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöä koskevat erillisehdot käsitellään luvussa 6. 

 

1.2 Toiminta, johon Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusta

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaan palvelukeskus voi myöntää valtionavustusta:

  1. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen ja tutkinnon osien järjestämiseen; 
  2. vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen;
  3. yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen; 
  4. ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen; 
  5. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen; 
  6. koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan; 
  7. toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin.

Lain 8 §:n 2 momentin mukaan kokonaisen ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamiseen johtavan koulutuksen järjestämiseen valtionavustusta voidaan myöntää vain erityisestä syystä.

Kohdan 1 mukaisen ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia.

Kohdan 3 mukaisen yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kohdan 4 mukaisen ammattikorkeakoululaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kohdan 6 mukaisia sisältöjä voivat olla erilaiset kohderyhmät huomioivat ja näille suunnitellut hakeutumisen ja osallistumisen tuen toimet, kuten:

  • työelämään tai muualle yhteiskuntaan jalkautuva opiskelijarekrytointi, 
  • uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi, 
  • uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen kehittäminen, 
  • oppimisen haasteiden tunnistaminen ja pedagoginen tuki, 
  • työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus, 
  • muut mahdolliset ohjaustoimet sekä oppimisen ja työllistymisen tukitoimet kuten kieli- ja digitaidon tuki.

Toiminta, johon Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta:

  • kokonaisten korkeakoulututkintojen suorittaminen,
  • kokonaisten ammatillisten tutkintojen suorittaminen,
  • liiketaloudellinen toiminta (esimerkiksi markkinaehtoinen täydennyskoulutus tai sen kehittäminen),
  • ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus (esimerkiksi lentäjät),
  • henkilöstö- tai työvoimakoulutus tai
  • sellainen koulutus, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen järjestäjän suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.

Palvelukeskuksen valtionavustuksella rahoittaman koulutuksen järjestämistä koskevat säännökset

Järjestettäessä lain 682/2021 8 §:n 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettua koulutusta koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei tässä laissa (682/2021) toisin säädetä. 

Lain 11 § mukaan opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutuksen kohderyhmä 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamien koulutusten kohderyhminä ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Koulutus tulee suunnitella niin, että työssä olevan henkilön on tosiasiallisesti mahdollista osallistua siihen työnsä ohessa. 

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Avustettava toiminta ei saa aiheuttaa merkittävää kilpailuhäiriötä

Valtionavustuksen saajat eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa muita kuin vähäisiä kilpailua tai markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. 

 

1.3    Velvollisuus noudattaa ehtoja ja rajoituksia

Valtionavustuslain 13.2 §:n mukaan, sen lisäksi, mitä tässä laissa tai 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, valtionavustuksen saajan on noudatettava avustettavassa hankkeessa tai toiminnassa valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja ja rajoituksia. 


1.4    Valtionavustuspäätöksen ja valtionavustusta koskevien tietojen julkisuus

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 1 §:n mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Asiakirjojen salassapitoperusteista säädetään julkisuuslain 24 §:ssä. Julkista tietoa ovat esimerkiksi valtionavustuksen hakijan ja saajan nimi sekä haetun, myönnetyn ja maksetun valtionavustuksen euromäärät.  

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen tulee valtionavustuslain 32 b §:n mukaisesti toimittaa valtionavustustoiminnan vähimmäistiedot Valtiokonttorille valtionavustustoiminnan tietovarantoon tallennettaviksi. Valtionavustuslain 32.1 d §:n mukaan Valtiokonttori julkaisee valtionavustuksia koskevia julkisia tietoja valtionavustustietojen julkaisemisen ja käytön palvelussa (Tutkiavustuksia.fi-palvelu). Julkistavista tiedoista säädetään valtionavustuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa (1394/2022).

 

1.5    Valtionavustuksen maksaminen

Valtionavustuslain 12.4 §:n mukaan valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot.
Valtionavustus maksetaan saajalle valtionavustuspäätökseen kirjatun maksuaikataulun mukaisesti. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus myöntää valtionavustuksen pääsääntöisesti kahdessa erässä. Toinen erä maksetaan sen jälkeen, kun avustuksen käytöstä ja hankkeen etenemisestä on esitetty hyväksyttävä selvitys eli väliraportti. 

 

1.6    Hankinnat valtionavustushankkeissa

Hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palveluiden ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä taloudellista vastiketta vastaan urakalla teettämistä. Hankintaa ei ole esimerkiksi omana työnä tekeminen, palkkaaminen työsuhteeseen tai esimerkiksi maa-alueen, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankinta tai vuokraus.

Avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalainsäädäntöä (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016). 

Kilpailuttaminen

Vähäarvoiset, alle 30 000 euron hankinnat, (ALV 0%)

Vähäarvoisissa hankinnoissa suositellaan selvittämään hintoja ja laatutekijöitä vapaamuotoisilla markkinakartoituksilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sähköpostitiedusteluilla kartoitetaan hintoja ja palvelun/tuotteen saatavuutta sekä laatutietoja ennen hankintaa. Alustavia hintatiedusteluja suositellaan tekemään 3–5 tarjoajalle ennen varsinaisen ostopäätöksen tekemistä. 

Pienhankinnat 30 000–60 000 euroa (ALV 0 %)

Pienhankinta, jonka arvo on 30 000 euroa tai sen yli, mutta alle 60 000 euroa, tulee kilpailuttaa:

  • jos hankinta ei perustu olemassa olevaan sopimukseen tai 
  • jos ei löydy erityisiä perusteita kilpailuttamatta jättämiselle. 

Kun hankinnan arvo jää alle hankintalain kansallisen kynnysarvon (60 000), ei kilpailutusprosessilta edellytetä kaikkia hankintalaissa säädettyjä velvoitteita. 
Arvoltaan 30 000–60 000 euron hankinnoista laaditaan hankintapäätös sekä hankintasopimus, kuten myös yli 60 000 euron hankinnoista.

Jos kilpailuttamatta jättämiselle on hankintalain mukainen suorahankintaperuste, myös hintatiedustelu on mahdollista jättää tekemättä. 

Kilpailutukseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä osana hallinto- ja kirjanpitoaineistoa ja ne on varauduttava toimittamaan pyydettäessä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle.

Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat

Avustuksen saaja on velvollinen noudattamaan hankintalakia kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. 

Velvollisuus noudattaa EU:n pakoteasetuksia eli Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistettuja rajoitustoimia kaikissa hankinnoissa 

Avustuksensaajan tulee varmistaa, että sille myönnetyllä avustuksella ei tehdä hankintoja sellaiselta taholta eikä suoraan tai välillisesti tueta sellaisia henkilöitä tai yhteisöjä, jotka luetellaan YK:n turvallisuusneuvoston konsolidoitussa pakoteluettelossa tai EU:n pakoteasetuksissa. Avustuksensaajan tulee huomioida, että luettelo ja pakoteasetus muuttuvat ajoittain. Näin ollen avustuksensaajan tulee varmistaa, että hän noudattaa aina voimassa olevaa versiota. 

EU:n asetus on kaikilta osin velvoittavaa ja suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ilman erillisiä päätöksiä. Lisäksi Euroopan unionin neuvoston päätökset pakotteista sitovat hankintalain tarkoittamia hankintayksikköjä, ja niitä sovelletaan sellaisenaan. Kukin avustuksen saaja vastaa omalta osaltaan EU:n pakotteiden vaikutusten selvittämisestä omissa hankinnoissaan. Pakotteiden vaikutuksia arvioitaessa on tarvittaessa tunnistettava yrityksen omistussuhteet ja määräysvalta yritykseen.

Avustuksen saajan tulee ilmoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle välittömästi, jos avustusta on käytetty pakotteiden vastaisesti. 

Pakoteluettelot ulkoministeriön verkkosivuilta:

2. Valtionavustuksen käytön yleiset lähtökohdat

2.1    Valtionavustuksen käytön seurannan järjestämisvelvollisuus

Avustettavan hankkeen toteutuneita tuloja ja kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa joko omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteella. Kirjanpidon tulee olla järjestetty niin, että:

  • hankkeen menot ja tulot ovat luotettavalla ja läpinäkyvällä tavalla todennettavissa ja 
  • menojen yhteys hankkeen toteuttamiseen on vaivatta selvitettävissä. 

Valtionavustuksen saajan tulee huolehtia asianmukaisesta työajanseurannasta, mikäli se on tarpeen avustettavalle toiminnalle kohdennettavien palkkakustannusten luotettavaksi varmentamiseksi.

 

2.2    Valtionavustuksen käyttö hyväksyttävään käyttötarkoitukseen

Valtionavustuksen käyttötarkoitus yksilöidään valtionavustuspäätöksessä. Valtionavustuslain 13.1 §:n mukaan valtionavustusta saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen.

Valtionavustusta ei saa käyttää taloudelliseen toimintaan. Taloudellinen toiminta tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen tarjoamista markkinoilla.

 

2.3    Edelleen välittämistä koskevat ehdot

Valtionavustuslain 7.3 §:n mukaan valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. 

Menettelyä voi noudattaa useamman toimijan yhteisissä koulutus- tai muissa hankkeissa. Valtionavustusta saa käyttää muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen vain silloin, jos asiasta on mainittu valtionavustuspäätöksessä. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta, ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla asianomaisen lainsäädännön mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta.  Siirretyn valtionavustuksen osalta sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen varsinainen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee osana valtionavustuksen käytön selvittämisvelvollisuuttaan selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta.

Valtionavustuksen saajan on avustuksen edelleen välittämistä koskevassa sopimuksessa varmistettava seuraavat seikat:  

  • Siirron saaja tietää edelleen välitettyjen varojen luonteesta valtionavustuksena ja noudattaa avustuksen käytössä valtionavustuksen saajaa koskevan valtionavustuspäätöksen ehtoja ja rajoituksia. 
  • Siirron saaja selvittää avustuksen käytön valtionavustuksen varsinaiselle saajalle. 
  • Siirron saaja noudattaa avustuksen käytössä hankintoihin liittyviä ohjeistuksia (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Valtionavustuksen vakioehdot, luku 1.6). 
  • Valtionavustuksen saajalla on mahdollisuus valvoa siirron saajan avustuksen käyttöä riittävällä tavalla. 
  • Valtionapuviranomainen voi tarvittaessa tarkastaa siirron saajan taloutta ja toimintaa valtionavustuslain 16.1 §:n mukaisesti (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Valtionavustuksen vakioehdot, luku 5.2).

 

2.4    Käyttöaikaa koskevat rajoitukset

Valtionavustusta saa käyttää vain valtionavustuksen myöntämistä koskevassa päätöksessä yksilöitynä käyttöaikana.

 

2.5    Valtionavustuspäätöksessä yksilöityjen erityisten ehtojen muuttaminen

Valtionavustuksen saajan tulee etukäteen hakea valtionapuviranomaiselta muutosta valtionavustuspäätöksessä yksilöityihin erityisiin ehtoihin seuraavissa tilanteissa: 

  • valtionavustuksen käyttötarkoituksen ja käyttöajan muutos sekä
  • muu kuin vähäinen kustannusarvion muutos. 


Muutoshakemus on perusteltava. 

Hankkeelle voidaan hyväksyä muutoksia hankesuunnitelmaan ja talousarvioon sekä pidennystä käyttöaikaan, mikäli haettaville muutoksille voidaan esittää riittävät perustelut. Haettavat muutokset voidaan hylätä, mikäli ne ovat perusteluiltaan riittämättömiä, vaarantavat avustukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen tai muutosten myöntämiselle on valtionavustuslakiin tai muuhun lainsäädäntöön perustuva este.

Muutosta koskeva hakemus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen valtionavustuksen käyttöajan päättymistä. 

3. Avustettaviin kustannuksiin sekä tuloihin ja rahoitukseen liittyvät ehdot

3.1    Hyväksyttävät kustannukset 

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi katsotaan avustettavan kohteen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset, jotka kirjanpitolain ja -asetuksen sekä hyvän kirjanpitotavan mukaisesti on kirjattava avustuksen käyttöajalle kuluiksi. Kustannusten pitää olla syntyneitä valtionavustuksen myöntämistä koskevassa päätöksessä yksilöitynä käyttöaikana.

Kokonaiskustannuksiin hyväksytään hankkeen toteuttamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset sekä organisaation muista kustannuksista ne kustannuserät, jotka on voitu suoraan kohdistaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti hankkeen menoksi. 

Vain todellisiin ja toteutuneisiin kustannuksiin perustuvat menot ovat hyväksyttäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • osuus kouluttajan palkasta, 
  • työtilan vuokra hankkeessa käytetyn työajan suhteessa ja 
  • koulutuksiin käytettyjen tilojen vuokra koulutusajalta. 

Laskennallisia ja prosentuaalisia yleiskustannuksia, jotka eivät perustu välittömästi hankkeesta aiheutuviin todellisiin menoihin ja jotka olisivat syntyneet ilman kyseistä hankettakin, ei hyväksytä valtionavustushankkeen kustannukseksi. 

Arvonlisävero on hyväksyttävä kustannus, jos se jää avustuksen saajan lopullisesti maksettavaksi. Toisin sanoen, mikäli avustuksen saaja vähentää verotuksessaan maksamansa arvonlisäverot, avustettavalle kohteelle hyväksytään kustannus nettomääräisenä. Nettomääräinen kustannus tarkoittaa sitä osuuttamikä tosiasiallisesti maksettiin. Kunnille hyväksytään vain arvonlisäverottomat kustannukset.

Avustuksen saajan tulee noudattaa luvussa 1.6. Hankinnat valtionavustushankkeissa kuvattuja ohjeita.

Hankkeessa hankittujen laitteiden ja tarvikkeiden tulee jäädä palvelemaan avustuksen saajan yleishyödyllistä toimintaa.

Henkilöstökustannukset

Hyväksyttäviä palkkakustannuksia ovat välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvät kohtuulliset henkilöstön palkat ja palkkiot sekä niistä johtuvat lakisääteiset henkilöstösivukulut. Hanketyöntekijän hankeaikaiset lomapalkat, -korvaukset ja -rahat ovat hyväksyttäviä kustannuksia. Hyväksyttäviin palkkakustannuksiin voi sisällyttää yksinomaan hankkeen palveluksessa olevan henkilön kohtuulliset työterveyshuollon kustannukset, enintään kuitenkin 1000 €/vuosi. Palkkakustannukset, joita ei ole voitu suoraan kirjanpidossa kohdentaa hankkeelle, esitetään erillisellä laskelmalla hankkeelle kohdennettuna palkkakustannuksena ja selvitys liitetään loppuselvitykseen.

Palkkoja tai palkkioita hyväksytään yhtä henkilöä kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa sisältäen lakisääteiset sivukulut. Luontoisedut katsotaan osaksi palkkaa. 

Hankkeessa työskentelevän henkilön palkkakustannukset voivat olla suuremmatkin, mutta hankkeen hyväksyttäviin kustannuksiin ne voidaan sisällyttää vain 80 000 euroon asti. Valtionavustuskohtaisesti voidaan poiketa edellä mainitusta palkkakustannusrajasta. Tällöin hyväksyttävistä kustannuksista päätetään valtionavustuspäätöksessä. 

Organisaation johdon osallistumisesta aiheutuvat henkilöstömenot, kuten yleisjohtamisesta aiheutuvat menot, eivät ole valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia (pl. välittömät kustannukset, joita ei olisi syntynyt ilman valtionavustushanketta).

Henkilöstökustannuksista hankkeen välittömiä kustannuksia ovat hanketta varten palkattujen työntekijöiden kustannukset. Välittömiksi kustannuksiksi katsotaan myös muiden työntekijöiden kustannuksia, jos avustuksen saaja osoittaa luotettavasti esimerkiksi työajanseurannan avulla työpanoksen kohdistumisen välittömästi hankkeelle. 

Laitehankinnat

Hankkeen toteutumisen kannalta välttämättömien laitteiden hankinta. 

Palvelut 

Hankkeen toteuttamiseen liittyvien asiantuntija- ja koulutuspalvelujen menot sekä muut maksut välittömästi hankkeen toteuttamiseen liittyvistä ostetuista palveluista. 

Vuokrat

Tilavuokrakulut aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, esimerkiksikokouksien, koulutuksien ja tapahtumien järjestämiseksi vuokratut tilat, sekä hanketyöntekijän työtilan vuokra käytetyn työajan suhteessa ja aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

Matkakustannukset 

Oleellisesti hankkeen toteutukseen liittyvät kotimaan matkakustannukset. Matkakustannukset ovat hyväksyttäviä siltä osin kuin ne ovat kohtuullisia eivätkä ylitä valtion matkustussäännön mukaisesti korvattavia kustannuksia. Avustuksen saaja voi soveltaa omaa matkustussääntöään, mikäli sen mukaisesti korvattavat kustannukset eivät ylitä valtion matkustussäännön mukaisia kustannuksia. Vapaaehtoiset päästökompensaatiot eivät ole hyväksyttäviä kustannuksia. 

Muut kulut

Oleellisesti hankkeen toteutukseen liittyvät muut kulut, kuten puhelinliittymäkulut, ohjelmistokulut ja lisenssimaksut sekä muut vastaavat käyttömaksut. Kohtuulliset vieraanvaraisuudesta, kuten tavanomaisista kokoustarjoiluista aiheutuvat kulut.  

 

3.2 Hankkeessa saatuihin tuloihin liittyvät ehdot

Valtionavustuspäätöksessä voidaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain (682/2021) 12 §:n mukaan perustellusta syystä päättää, että opiskelijalta voidaan periä asianomaisesta koulutuksesta annetussa laissa säädettyjä maksuja. Tällöin valtionavustuksen määrässä otetaan huomioon 12 §:ssä tarkoitetut opiskelijoilta perittävät maksut.  

Muita tuloja hankkeessa ei saa kertyä.



3.3  Avustettavan hankkeen rahoitukseen liittyvät ehdot

Omavastuuosuus

Valtionavustuksen tulee kattaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta koskevan lain (682/2021) 8 §:n 1 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetun koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Omavastuuosuutta ei näiltä osin siis edellytetä. 

Lain 8 §:n 1 momentin 6–7 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan tai toimialaan kuuluvaan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin myönnettävässä valtionavustuksessa omavastuuosuutta voidaan edellyttää. Tällöin omavastuuosuus eli se, kuinka suuren osan valtionavustus saa kattaa avustettavan hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista, määritellään valtionavustuspäätöksessä. 

Päällekkäisen rahoituksen estäminen ammatillisessa koulutuksessa

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain (682/2021) 8 §:n 3 momentin mukaan myönnettäessä valtionavustusta ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen tulee ottaa huomioon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 c §:ssä tarkoitettujen varainhoitovuoden tavoitteellisten opiskelijavuosien riittävyys koulutuksen järjestämiseen. Tarkoituksena on estää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen. Valtionavustusta ei pääsääntöisesti ole perusteltua myöntää, jos on todennäköistä, että koulutuksen järjestäjä voisi järjestää kyseistä koulutusta myös suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää suoritepäätöksen mukaisten opiskelijavuosien puitteissa. 

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.   

Mikäli päällekkäistä rahoitusta on ammatillisen koulutuksen järjestäjälle toteumatietojen perusteella syntymässä tai syntynyt, voi järjestäjä palauttaa avustusta omaehtoisesti (luku 4.2).  Jotpa voi ottaa tilanteen huomioon toisen maksuerän määrässä tai perimällä avustusta takaisin (luku 5.5). 

Samoin päällekkäisen rahoituksen estämiseksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen suoritteina. 

4. Valtionavustuksen saajan erityiset velvollisuudet

4.1    Tiedonanto- ja ilmoittautumisvelvollisuudet

Valtionavustuslain 14.1 §:n mukaan valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuspäätöksen ehtojen noudattamisen valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot. 

Valtionavustuslain 14.2 §:n mukaan valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta. 

Valtionavustuksen saajan on pidettävä ajan tasalla vastuuhenkilöitään koskevat tiedot.
 

4.2    Palauttamisvelvollisuus

Valtionavustuslain 20.1 §:n mukaan valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. 

Valtionavustuksen saajan tulee palauttaa valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Jos palautettava määrä on enintään 100 euroa, sen saa jättää palauttamatta. 

Valtionavustuslain 24 §:n mukaan valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Palvelukeskus voi erityisen painavasta syystä päättää jättää koron perimättä. Näin voidaan menetellä, jos hakijalle myönnettyä avustusta on säästynyt ja avustus tai sen osa palautetaan omaehtoisesti ja viipymättä. Koronmaksuvelvollisuudesta vapautumisen peruste dokumentoidaan ja liitetään hankkeen arkistoitavaan aineistoon. 
 

4.3    Valtionavustuksen käytön selvittämisvelvollisuus

Valtionavustuksen saajan on tehtävä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle selvitys eli loppuraportti valtionavustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisestä.

Loppuraportin on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:  

  • selvitys hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ml.  koulutuksen aloittaneiden ja suorittaneiden määrä verrattuna tavoitteeseen,
  • toteutetut koulutukseen hakeutumista tukevat toimet, 
  • toteutetut koulutukseen osallistumisen tukitoimet, 
  • arvio toiminnan tai tulosten vakiintumisesta tai skaalautumisesta ja 
  • toteutuneet menot. 

Valtionavustuksen saajan tulee pyydettäessä toimittaa myös muita selvityksiä, joita valtionavustuksen käytön seuraaminen ja valtionavustuksen käytön ehtojen noudattamisen valvominen edellyttää. 

Toisen maksuerän maksatuksen edellytyksenä olevan väliraportin sisältö on kuvattu luvussa 1.5. 


4.4    Avustetun hankkeen vaikutusten arviointi

Valtionavustuksen saajan tulee osallistua valtionavustuksen vaikutuksia koskevien tietojen tuottamiseen ja toimittamiseen valtionavustuksen käytön ja raportoinnin aikana ja sen jälkeen. 

 

4.5    Tulosten hyödyntäminen

Avustuksella tuotettu materiaali ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.

Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa. Niiden tulee olla avoimesti saatavissa ja sellaisessa muodossa, että eri koulutuksen järjestäjät voivat niitä hyödyntää hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.

Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).  
Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia, kuten opetusdioja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).

Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi:

  • aiemmin laadittu aineisto, 
  • ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), 
  • videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), 
  • artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), 
  • koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai 
  • opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).


Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville 

Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita: 

  1. Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten. 
  2. Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat
    • Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa. 
    • Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla. 
    • Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi). 
  3. Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.  

Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimi. 



4.6    Velvollisuus tallentaa koulutusta koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 9 §:n ja 9 a §:n nojalla tallennettava koulutuksia koskevat tiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (Koski). 

Ohjeistus tietojen tallentamiseen Koski-tietovarantoon löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).  

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon

Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) 25 §:n nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (Virta).

Velvollisuus raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot

Avustuksen saajan tulee raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot koulutuksen alkaessa sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.  

Palvelukeskus käyttää opiskelijoiden taustatietoja muun muassa avustusten vaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.  

 

4.7    Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus tiedottaa rahoittamastaan koulutustarjonnasta ja muista osaamispalveluista verkkosivuillaan.  Koulutuksen ja muiden osaamispalvelujen kohderyhmällä on lisäksi oltava mahdollisuus saada tarkempaa tietoa tarjolla olevasta koulutuksesta kattavasti ja helposti yhdestä paikasta. 

Valtionavustuksen saajien, jotka vastaavat koulutuksen järjestämisestä ja opiskelijavalinnan toteuttamisesta, tulee julkaista tarkemmat tiedot koulutuksesta tai muista palveluista Opintopolku.fi-palvelussa. Ohjeistus löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi). 

Rahoitettavista koulutuksista tiedotettaessa tulee käyttää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen logoa ja logon yhteyteen tarkoitettua tekstiä. Logot ja niiden käyttöohjeet löytyvät Jotpan verkkosivuilta.

Lue lisää logoista

5. Valtionavustuksen käytön valvonta, maksatuksen keskeytys ja takaisinperintä

5.1    Seuranta- ja valvontakäytännöt

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus seuraa ja valvoo myöntämiensä valtionavustusten käyttöä saajien laatimien väliraporttien ja loppuraporttien kautta. 

Kaikkiin valtionavustuksiin tehdään loppuraporttien perusteella sisältötarkastus ja taloustarkastus. Lisäksi osaan valtionavustuksista tehdään yksityiskohtaisempia tarkastuksia. 

Palvelukeskus seuraa rahoitustoimintansa tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä yleisesti että hankekohtaisesti hyödyntämällä mm. Koski- ja Virta-tietovarantoja sekä muita rekisteriaineistoja. Seurantatietoja julkaistaan säännöllisesti verkkosivuilla.

 

5.2    Tarkastusoikeudet

Valtionavustuslain 16.1 §:n mukaan valtionapuviranomaisella on oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.

 Jos valtionavustus on myönnetty 7 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla (ks. edelleen välittämistä koskevat ehdot luku 2.3) käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan hankkeeseen tai toimintaan, valtionapuviranomaisella on oikeus tarvittaessa tarkastaa valtionavustuspäätöksen mukaista toimintaa tai hanketta toteuttavan taloutta ja toimintaa.  

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan tarkastuksia. 

Tarkastusmenettelystä säädetään valtionavustuslain 17 §:ssä.  

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeudesta säädetään valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain (676/2000) 2 §:ssä.

5.3    Saajan velvollisuus avustaa tarkastuksessa

Valtionavustuslain 17.1 §:n mukaan valtionavustuksen saajan on korvauksetta annettava tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulle tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa.



5.4    Maksatuksen keskeytys

Valtionavustuslain 19 §:n mukaan valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos: 1) on perusteltua aihetta epäillä, että valtionavustuksen saaja ei menettele 12 §:n 4 momentissa taikka 13 tai 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla; 2) ne perusteet, joilla valtionavustus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet; taikka 3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä.

 

5.5    Takaisinperintä ja korot

Velvollisuus takaisinperintään

Valtionapuviranomaisen velvollisuudesta valtionavustuksen takaisinperintään säädetään valtionavustuslain 21 §:ssä. Jotpalla on velvollisuus takaisinperintään, jos valtionavustuksen saaja on: 

  1. jättänyt palauttamatta sellaisen valtionavustuksen tai sen osan, joka 20 §:n mukaan on palautettava; 
  2. käyttänyt valtionavustuksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty; 
  3. antanut valtionapuviranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; 
  4. taikka muutoin 1–3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut valtionavustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja.

Harkinnanvarainen takaisinperintä

Valtioapuviranomaisen mahdollisuudesta harkinnanvaraiseen takaisinperintään ja maksatuksen lopettamisesta säädetään valtionavustuslain 22 §:ssä. Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi, jos: 

  1. valtionavustuksen saaja on menetellyt 12 §:n 4 momentin taikka 13 tai 14 §:n vastaisesti; 
  2. valtionavustuksen saaja on kieltäytynyt antamasta 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua aineistoa tai avustamasta mainitussa momentissa tarkoitetulla tavalla tarkastuksessa; 
  3. valtionavustuksen saaja on lopettanut valtionavustuksen kohteena olleen toiminnan, supistanut sitä olennaisesti tai luovuttanut sen toiselle; 
  4. valtionavustuksen saaja on 13 §:n vastaisesti luovuttanut toiselle omistus- tai hallintaoikeuden omaisuuteen, joka on hankittu valtionavustuksella; 
  5. valtionavustuksen saaja on 13 §:n vastaisesti pysyvästi muuttanut valtionavustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitusta; 
  6. valtionavustuksen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn tai yksityishenkilön velkajärjestelyistä annetussa laissa (57/1993) tarkoitetun velkajärjestelyn kohteeksi, jollei valtionavustuksen käyttötarkoituksesta muuta johdu; taikka 
  7. valtionavustuksen saaja menettelee tosiasiallisesti tässä momentissa säädettyihin seikkoihin rinnastettavalla tavalla antamalla valtionavustuksen myöntämiseen, maksamiseen tai käyttämiseen liittyvälle seikalle muun kuin asian todellista luonnetta tai tarkoitusta vastaavan oikeudellisen muodon. 

Korot 

Valtionavustuslain 24 §:n mukaan valtionavustuksen saajan on maksettava takaisin perittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Valtionavustuslain 25 §:n mukaan, jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään valtionapuviranomaisen asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

6. Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) rahoitettavia valtionavustuksia koskevat erillisehdot

Kun Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus myöntää valtionavustusta Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksella, rahoituksen käyttöön sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) ja luvussa 1.1 kuvatun erityislainsäädännön lisäksi seuraavia säädöksiä:  

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (eur-lex.europa.eu
  • Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022) (Finlex.fi).

Näiden lakien nojalla on luvuissa 1–5 kuvatun lisäksi noudatettava seuraavia ehtoja:

6.1    Hakemukseen liitettävät pakolliset liitteet 

  • DNSH-liitepohja (pdf, jotpa.fi) DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä on saatavilla Euroopan komission laatimasta teknisestä ohjeesta (pdf, europa.eu
  • Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen vahvistettu viimeisin tilinpäätös 
  • Viimeisin vahvistettu toimintakertomus 

DNSH (Do No Significant Harm) 

Avustusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille hankkeille, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa" (Do No Significant Harm, DNSH) -periaatetta. DNSH-periaatteen mukaisesti hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa mille tahansa Euroopan unionin taksonomia-asetuksessa määritellyistä kuudesta ympäristötavoitteesta: 

  • ilmastonmuutoksen hillintä 
  • ilmastonmuutokseen sopeutuminen 
  • vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu 
  • siirtyminen kiertotalouteen 
  • ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
  •  biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. 


Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. 

DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksessa (erillinen liite). Lisäksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta. 

Lisätietoja DNSH-periaatteesta on saatavilla Euroopan komission verkkosivuilla. Suomen kestävän kasvun ohjelma: Elpymis- ja palautumissuunnitelma - Valto (valtioneuvosto.fi). 
 

6.2    Kirjanpito- ja muun aineiston säilyttäminen 

Rahoituksen saajien on sitouduttava säilyttämään kaikki rahoitukseen liittyvä kirjanpito- ja muu aineisto vuoden 2032 loppuun saakka, ellei muu Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö edellytä pidempää säilytysaikaa.  


6.3    Yhteistyövelvoite ja tarkastusoikeus  

Rahoituksen saajan tulee toimia yhteistyössä komission, Euroopan petostentorjuntaviraston, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan syyttäjänviraston kanssa niiden käyttäessä lakisääteisiä tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksiaan. Valtiovarain controller -toiminnolla, valtiovarainministeriöllä, muulla ministeriöllä, Valtiokonttorilla sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on oikeus tehdä tuensaajiin kohdistuvia elpymis- ja palautumistukivälinevarojen käyttöön ja hallinnointiin liittyviä tarkastuksia. 


6.4     Hankkeen viestintä 

Rahoituksen saajan tulee kaikessa hankkeen viestinnässä pitää esillä rahoituksen alkuperä ja varmistaa Euroopan unionin rahoituksen näkyvyys. Viestinnässä pitää esittää sekä unionin tunnus (rahoituslogo) että maininta ”Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU”.

 

6.5    Päällekkäinen rahoitus 

Mikäli rahoitetulle hankkeelle myönnetään päällekkäistä rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä tai muista unionin ohjelmista, tulee hankkeen yhteyshenkilön ilmoittaa tästä viipymättä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle.  


6.6    Yhteishankkeet

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa, jossa valtionavustuksen saaja välittää osan siitä valtionavustuslain 7.3 §:n mukaisesti muun toimijan käytettäväksi, on luvussa 2.3 kuvatun lisäksi otettava huomioon, että kohdan 6.4 mukainen yhteistyövelvoite ja tarkastusoikeus koskee myös siirron saajaa/saajia. 

Valtionavustuksen saajan on yhteishankkeissa toimitettava palvelukeskukselle seuraavat asiakirjat ja tiedot:

  • Siirron saajan kanssa tehty sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista
  • Selvitys kullekin siirron saajalle välittävästä rahoitusosuudesta (jos ei käy ilmi sopimuksesta)
  • Seurantatiedot siitä, miten rahoitusosuus konkreettisesti siirtyy siirron saajille. Kunkin kuukauden aikana tapahtuneista maksutapahtumista tulee toimittaa tiedot palvelukeskukselle seuraavan kuukauden 8. päivään mennessä. Kunkin kuukauden 8. päivään mennessä tulee myös ilmoittaa, jos edellisen kuukauden aikana ei ole maksettu rahoitusosuuksia.

 

6.7    Osallistujatietojen toimittaminen 

Avustuksen saajan tulee ilmoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle puolivuosittain koulutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden määrät sekä indikaattoritietoina opiskelijoiden sukupuoli ja ikäryhmä. Tietopyyntö lähetetään koskien raportointijaksoja 1.1.–31.6 ja 1.7.–31.12. Aloittaneisiin opiskelijoihin lasketaan mukaan myös mahdolliset koulutuksen keskeyttäneet. 


6.8    Edunsaajatietojen toimittaminen 

Rahanpesulaki ja EU:n rahanpesudirektiivit edellyttävät, että yritys tai yhteisö tunnistaa tosiasialliset edunsaajansa, ilmoittaa heidän tietonsa rekisteröitäviksi ja pitää tiedot ajan tasalla. Rahanpesulain tavoitteena on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, edistää tällaisen toiminnan paljastamista ja selvittämistä sekä tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia. Edunsaajien tunnistaminen on yrityksen vastuulla. Lisätietoa edunsaajatiedosta löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen sivulta. 


RRF-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, artikla 22) mukaisesti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen on kerättävä varojen lopullisen saajan tosiasiallisesta omistajasta ja edunsaajasta (tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista) seuraavat tiedot: etunimi (etunimet), sukunimi (sukunimet) ja syntymäaika.

Tietojen raportoimatta jättäminen voi RRF-erityisehtojen mukaisesti johtaa rahoituksen takaisinperintään.

 

Euroopan unioin rahoittama – NextGenerationEU

Lue lisää

Ota yhteyttä

Haapakoski, Mirka
erityisasiantuntija
(osaamispalveluiden rahoitus, valtionavustukset, hankinnat)
Mähönen, Mikko
erityisasiantuntija
(osaamispalveluiden rahoitus, valtionavustukset, hankinnat)
Paavola, Krista
erityisasiantuntija
(osaamispalveluiden rahoitus, valtionavustukset, hankinnat)
Päiviö, Anna
erityisasiantuntija
(osaamispalveluiden rahoitus, valtionavustukset, hankinnat)