Hankeavustus korjausrakentamisen osaamispalveluihin

Tämän valtionavustuksen tavoitteena on

• edistää laadukasta korjausrakentamista,
• valmistautua uuden rakentamislain säädöksiin,
• nostaa rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisastetta ja
• löytää toimivia ja uusia malleja työn ohessa opiskeluun.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät,
• korkeakoulut ja
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät

Vapaan sivistystyön ylläpitäjät voivat olla mukana koulutushankkeiden osahakijoina ja tarjota koulutussisältöjä, jotka tukevat päähakijan toteuttamia sisältöjä. Vapaan sivistystyön toimijat voivat osahakijan roolissa toteuttaa hankkeissa myös hakevaa tai tukevaa toimintaa.

Hakukelpoiset hakijat voivat hakea avustusta myös ryhmittyminä yli oppilaitosrajojen. Kannustamme hakijoita yhteiseen suunnitteluun ja toteutukseen teemaan liittyvien eri toimijoiden kanssa sekä esimerkiksi koulutusasteet ylittäviin hakemuksiin. Yhteishankkeissa päähakija vastaa laissa 681/2021 (laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta) koulutuksen järjestäjälle säädettävistä tehtävistä.

Avustuksella toteutettavissa hankkeissa voi olla yhteistyökumppaneina myös muita kuin hakukelpoisia toimijoita. Muilta kuin hakukelpoisilta toimijoilta voidaan myös hankkia palveluita avustuksella, mutta ne eivät voi olla avustuksen hakijoina tai vastaanottajina.

Avustus toteutetaan EU-komission elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisella rahoituksella (RRF-rahoitus). Tätä rahoitusta koskevat erityisehdot löytyvät tämän hakutiedotteen kohdasta RRF-rahoitusta koskevat erityisehdot.

Avustuksella toteutetuista osaamispalveluista noin 5 % tavoitellaan kohdennettavaksi ruotsinkielisiin toteutuksiin.

Tavoitteena on, että avustuksella toteutettavat osaamispalvelut käynnistyvät mahdollisimman pian jo kevätkaudella 2024. Valtionavustus maksetaan kahdessa samansuuruisessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen ja muutoksenhakuajan jälkeen, viimeistään 12.4.2024. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen, viimeistään 1.11.2024. Toinen erä maksetaan, mikäli avustuspäätöksen mukaisesta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 30.9.2024 mennessä ja hanke edennyt avustuspäätöksen mukaisesti.

Tätä rahoitushakua valmistellessa on haastateltu useita teemaan liittyviä toimijoita, kuten RIA, YM, RT, Motiva, Rakennustieto, Suomen Ympäristökeskus ja FIGBC

Korjausrakentamisen työvoiman saatavuuden turvaaminen ja alan osaamistarpeiden muutokset edellyttävät osaamisen kehittämistä. Esimerkiksi rakennetun omaisuuden tilaa seuraavassa ROTI-raportissa arvioidaan, että laiminlyödyistä korjauksista aiheutuvien kustannusten määrä olisi 30–50 miljardia euroa. Samaan aikaan Suomen koko rakennuskannan arvo on noin 350 miljardia euroa (PTT:n raportti 2022: Asuinrakennusten korjaustarve 2020-2025). 

Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki tulee voimaan 1.1.2025. Laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota sekä parantaa rakentamisen laatua. Lakiuudistuksella edistetään kiertotaloutta monin tavoin. Tavoitteena on, että jatkossa (Ympäristöministeriö 2023: Rakentamisen kiertotalous)

• uudisrakentamista ohjataan vähähiiliseksi – ilmastopäästöt huomioidaan rakennusten koko elinkaaren ajalta sekä erityisesti materiaalivalinnoissa
• lakiin sisältyy vaatimukset uusien rakennusten pitkäikäisyydestä, muunneltavuudesta, korjattavuudesta sekä purettavuudesta
• rakennus- ja purkuluvan hakijan tulee selvittää rakennuksen purkamisesta vapautuvat materiaalit
• rakennushankkeiden tietojen digitalisoituminen helpottaa materiaalien uusiokäyttöä ja kierrätystä

Korjausrakentamisen osaamisen kehittämiseen kytkeytyy myös rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistavoite. Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut hyödyntämään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä. Hyödyntämisaste on kuitenkin edelleen alle 60 prosenttia. Yhteensä 85 % rakennus- ja purkujätteestä syntyy korjaushankkeista ja rakennusten purkamisesta ja loput 15 % uudisrakentamisesta. (Emt.)

Uudelleen laadittu energiatehokkuusdirektiivi (EU) 2023/1791 tuli voimaan 10.10.2023 ja siihen liittyvä kansallinen toimeenpano on saatettava voimaan 10.10.2025 mennessä ( Motiva 2023: Energiatehokkuusdirektiivi). Samalla tällä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia myös Suomelle (Ympäristöministeriö 2023: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus). Näiden vaikutusten arvioidaan lisäävän korjausrakentamisen työvoima- ja osaamistarpeita. 

Avustuksella voidaan toteuttaa:

• alalle relevantteja tutkinnon osia, tai niitä pienempiä kokonaisuuksia soveltuvista perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista joko itse toteutettuna tai yhteistyössä toisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa,
• toimialan osaamistarpeisiin vastaavaa soveltuvaa korkeakoulutasoista koulutusta,
• opiskelijahankintaa tai hakevaa toimintaa (myös osatoteuttajien toimesta tai hankittuna),
• opiskelijoiden ohjauksen toimia,
• opiskelun ja työllistymisen kannalta välttämättömiä tukitoimia sekä
• kaikkien edellä mainittujen yhdistelmiä.

Avustuksella toteutettavan palvelun pääasiallisia kohderyhmiä ovat:

• rakennusalalla (ml. suunnittelu) työskentelevät henkilöt, jotka tarvitsevat osaamisen kehittämistä.
• muilla aloilla työskentelevät, jotka ovat kiinnostuneet siirtymään korjausrakentamisen tehtäviin.
• työvoiman ulkopuolella olevat, jotka ovat kiinnostuneet siirtymään alalle.

Jotpan avustamien osaamispalveluiden kohderyhminä ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Palvelu tulee suunnitella niin, että työssä olevan henkilön on tosiasiallisesti mahdollista osallistua palveluun työn ohessa. Pelkästään työvoiman ulkopuoliselle kohderyhmälle tarkoitettu palvelu tulee suunnitella ottaen huomioon heidän elämäntilanteensa.

Toteutettavan palvelun pääasiallinen kohderyhmä ei voi olla työttömät työnhakijat, mutta työtön henkilö voi omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi palveluun. Osaamispalveluihin ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Palvelukeskus pyrkii lisäämään koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistumista. Mikäli hakemuksessa tavoitellaan perusasteen koulutuksen varassa olevia, maahanmuuttajataustaisia, yli 55-vuotiaita tai yksinyrittäjinä toimivia henkilöitä, niin hakevaan ja tukevaan toiminnan kustannukset on syytä huomioida budjetissa riittävästi.  Hankesuunnitelmassa tulee esittää konkreettiset keinot opiskelijahankinnasta ja opiskelun aikaisista tukitoimista.

Avustuksella tulee toteuttaa korjausrakentamiseen liittyvää relevanttia säänneltyä koulutusta. 
Palvelujen tulee olla lyhytkestoisia ja osallistujilleen helposti saavutettavia. Helppo saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi joustavia osallistumismahdollisuuksia etänä ja työn ohessa sekä pieninä kokonaisuuksina toteutettavia palveluita. Suunnitellessa on huomioitava realistinen viikkotuntimäärä, jonka työssä käyvä henkilö pystyy käyttämään opiskeluun töidensä ohella. Lisäksi on syytä harkita, kuinka pitkäaikaiseen osaamispalveluun kohderyhmään kuuluvat ovat valmiita sitoutumaan. 

Sisällöt tulee liittyä johonkin alla oleviin, tai niitä tukeviin teemoihin

Laadukas korjausrakentaminen:

• Korjausrakentamisen yleiset laatuvaatimukset
• Kuntoarviot, kunnolliset esiselvitykset ja purkukartoitukset
• Purkamisen ja säilyttämisen yleiset laatuvaatimukset
• Purkamisen suunnitteluosaaminen

Kiertotalousosaaminen korjausrakentamisessa:

• Materiaalituntemus ja uusiomateriaalit (vihreä teräs, vihreä betoni, maa-ainesten uusiokäyttö, puutuotteiden kierrätys ja jatkohyödyntäminen muussa kuin energiakäytössä)
• Luotettavat hiilijalanjäljen laskennan tietolähteet
• 0-jätetyömaat, hankintakoordinaattorien hyödyntäminen ja muut kiertotalousmallit korjausrakentamisessa
• Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitysten laatiminen ja niiden mukainen toiminta
• Materiaalitehokkuuden pisteytys ja kriteerit
• Materiaalien kierrätys ja kierrätettävyys
• Teemaan liittyvä sopimustekniikka

Katso rahoitettavien opintojen reunaehdot kultakin koulutusasteelta tarkemmin kohdasta ”mitä voimme rahoittaa” jäljempää tästä hakutiedotteesta

Avustuksella toteutettavan palvelun tulee sisältää tarvittavissa määrin seuraavia 

• realistiset, tavoitellulle kohderyhmälle kohdennetut opiskelijahankinnan toimet (mistä ja miten opiskelijat tavoitetaan)
• yksilö- ja/tai ryhmäohjauksena toteutettua ura-, työelämä- ja opiskeluohjausta, laadukkaita opinto- ja opiskeluvalmiuksien tuen toimia sekä urasuunnittelu- ja työelämätaitojen kehittämistä. 
• oppimisvalmiuksien ja oppimisen haasteiden kartoittamista sekä niihin tuen järjestämistä

Valtionavustushakemuksessa tulee esittää mahdollisimman konkreettinen suunnitelma hakevan toiminnan (esimerkiksi työpaikoille jalkautuvan opiskelijahankinnan) sekä tukitoimien ja ohjauksen toteuttamisesta. Arvostamme toteutuksissa opiskelijan omaan työhön sidottuja projekti- ja harjoitustehtäviä.
Avustuksen saaja sitoutuu osallistumaan avustuskauden aikana Jotpan järjestämiin yhteisiin työpajoihin (etätoteutus, max 2 kpl) ja valmistelemaan niihin tiiviin esityksen (1–2 diaa) osaamispalvelussa havaituista hyvistä käytännöistä ja kohdatuista haasteista.  

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 8.3.2024 klo 16.15. 

Avustushausta järjestetään infotilaisuus torstaina 6.2.2024 klo 10.00–11.30 Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Tilaisuudessa autetaan löytämään kumppaneita yhteistoteutuksiin. Voit ilmoittautua tilaisuuteen ja/tai jättää kysymyksen tämän linkin kautta.

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ole ohjeistanut toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi)

Avustuksen vastuuvalmistelija: kehittämispäällikkö Jarno Hakanen (sähköposti: jarno.hakanen@jotpa.fi, puhelinnumero +358 295 331 326).

Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta.

Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, ELY-keskuksilta sekä aluehallintovirastoilta. Lisäksi kommentteja voidaan pyytää relevanteilta sidosryhmiltä kuten työelämäjärjestöiltä.

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 30.6.2025. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.

Avustuksella toteutettavalle hankkeelle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan ostopalveluihin haettava summa on hakijan arvioitavissa.

Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 3,5 miljoona euroa.

Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Valtionavustus maksetaan kahdessa samansuuruisessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen ja muutoksenhakuajan jälkeen, viimeistään 12.04.2023.

Avustuksen käytön väliselvityksen palautuspäivämäärä on 30.9.2024. Avustuksen toinen erä maksetaan viimeistään 1.11.2024 väliselvitysten tarkastamisen jälkeen, mikäli avustuspäätöksen mukaisesta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 30.9.2024 mennessä ja hanke edennyt avustuspäätöksen mukaisesti.

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti (esimerkiksi jos opiskelijamäärä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta). Avustuksen palautuksesta ja takaisinperinnästä ohjeistetaan valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi)

Jotpa seuraa aloittaneiden opiskelijoiden määrää kansallisista koulutuksen tietovarannoista KOSKI:sta ja Virrasta, väliselvitysraporteista sekä omasta opiskelijaraportointijärjestelmästään.

Avustuksen maksatus määritellään tarkemmin avustuspäätöksessä.

Hakemuksessa ilmoitettava tavoiteltu opiskelijamäärä tulee suunnitella edellä mainitut ehdot huomioiden. Tavoiteltavasta opiskelijamäärästä päätetään avustuspäätöksessä hakijan omaan arvioon perustuen.

Valintapäätöksissä tullaan priorisoimaan niitä avustuksen hakijoita, joilla on mahdollisuus aloittaa koulutukset mahdollisimman pian kevätkaudella 2024.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:  

• Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. 
• Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
• Toteutusaikataulu sekä toteutettavan osaamispalvelun kesto on suunniteltuun sisältöön, tavoiteltuun kohderyhmään ja avustuksen käyttöaikaan nähden realistinen ja tarkoituksenmukainen.
• Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne.
• Opiskelijahankintasuunnitelma on konkreettinen ja uskottava, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. 
• Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
• Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
• Hakemus on kokonaistaloudellinen.
• Palvelussa kokeillaan hakijan perustoimintaan uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.
• Hakija esittää konkreettisen suunnitelman, kuinka edellisen kohdan asioita tullaan ottamaan käyttöön ja/tai levittämään omassa organisaatiossa tai laajemmin.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän  Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.

Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.

Päätökset tehdään maaliskuun 2024 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.

Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.

Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5).

Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyvät valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa. 

Avustusta voi hakea kaikkien alla mainittujen sisältöjen yhdistelmiin. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta

1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen 

Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin. 

Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa. 
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.

Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.

2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen

3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen

Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla. 

4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen.

Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla. 

5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen

6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan
Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.

7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen. 

Avustuksella ei voida tuottaa pelkkää kielikoulutusta, kotoutumisen palveluiden piirissä olevien henkilöiden palveluja tai kotoutumisen palveluihin rinnastettavaa palvelua kuten työhallinnon hankkimaa kotoutumiskoulutusta tai kotoutumisajan ylittäneille suunnattua kielikoulutusta).

Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.

Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.

Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).

Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.

Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä. 
Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.

Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.

Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).

Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).

Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).

Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita: 

1. Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten.  
2. Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat: 
   • Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa.  
   • Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla.  
   • Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi).  
3. Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.   
4. Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen. 

Rahoituksessa noudatetaan seuraavia säädöksiä: 

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (eur-lex.europa.eu)
• Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022) (Finlex.fi)

1. DNSH (Do No Significant Harm)
Avustusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille hankkeille, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa" (Do No Significant Harm, DNSH) -periaatetta. DNSH-periaatteen mukaisesti hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa mille tahansa Euroopan unionin taksonomia-asetuksessa määritellyistä kuudesta ympäristötavoitteesta:

• ilmastonmuutoksen hillintä
• ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
• siirtyminen kiertotalouteen
• ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
• biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä hankkeita ei rahoiteta.

DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksessa (erillinen liite). Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tai Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta.
Lisätietoja DNSH-periaatteesta on saatavilla Euroopan komission verkkosivuilla. Suomen kestävän kasvun ohjelma: Elpymis- ja palautumissuunnitelma - Valto (valtioneuvosto.fi). Kestävän kasvun ohjelman liitteessä 3 esitettyihin DNSH-ennakkoarviointeihin sisältyy P3, C2, R1 Jatkuvan oppimisen uudistus: Palvelujärjestelmän uudistaminen sekä ohjaus ja osaamisen arviointi ja validointi s. 480-481.

Hakemukseen liitettävät pakolliset liitteet:

• DNSH-liitepohja (pdf, jotpa.fi) DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä on saatavilla Euroopan komission laatimasta teknisestä ohjeesta (pdf, europa.eu)
• Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen vahvistettu viimeisin tilinpäätös
• Viimeisin vahvistettu toimintakertomus

Toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä hankkeita ei rahoiteta. 
 

2.   Venäjän hyökkäyssotaan liittyvät pakotteet:

Euroopan unioni (EU) ja Yhdistyneen kansakunnat (YK) ovat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi asettaneet pakotteita Venäjälle ja Valko-Venäjälle sekä näihin sidoksissa oleville erikseen nimetyille ryhmille (yritykset, yksityishenkilöt, toimielimet). 

Rahoituksen saajan tulee rahoitettavassa hankkeessa, palvelussa tai toiminnassa noudattaa EU:n ja YK:n asettamia, taloutta, rahoitusta ja muuta toimintaa koskevia pakotemääräyksiä. Rahoituksen saajan on varmistettava, ettei Jotpan myöntämää avustusta, suoraan tai välillisesti, käytetä tavalla, joka olisi pakotemääräysten vastaista tai merkitsisi avustuksen tai tuen kanavoimista YK:n turvallisuusneuvoston pakoteluettelossa tai EU:n pakoteasetuksissa yksilöidyille tahoille tai tällaisten tahojen osallistumista hankkeen toteuttamiseen.

3.    Kirjanpito- ja muun aineiston säilyttäminen
Rahoituksen saajien on sitouduttava säilyttämään kaikki rahoitukseen liittyvä kirjanpito- ja muu aineisto poikkeuksellisesti vuoden 2032 loppuun saakka, ellei muu Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö edellytä pidempää säilytysaikaa.

4.    Yhteistyövelvoite ja tarkastusoikeus 
Rahoituksen saajan tulee toimia yhteistyössä komission, Euroopan petostentorjuntaviraston, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan syyttäjänviraston kanssa niiden käyttäessä lakisääteisiä tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksiaan. Valtiovarain controller -toiminnolla, valtiovarainministeriöllä, muulla ministeriöllä, Valtiokonttorilla sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on oikeus tehdä tuensaajiin kohdistuvia elpymis- ja palautumistukivälinevarojen käyttöön ja hallinnointiin liittyviä tarkastuksia.

5.    Hankkeen viestintä
Rahoituksen saajan tulee kaikessa hankkeen viestinnässä pitää esillä rahoituksen alkuperä ja varmistaa Euroopan unionin rahoituksen näkyvyys. Viestinnässä pitää esittää sekä unionin tunnus (rahoituslogo) että maininta ”Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU”.

6.    Päällekkäinen rahoitus
Mikäli rahoitetulle hankkeelle myönnetään päällekkäistä rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä tai muista unionin ohjelmista, tulee hankkeen yhteyshenkilön ilmoittaa tästä viipymättä Jotpaan.