Hankeavustus englanninkieliseen kone- ja tuotantotekniikan oppisopimuskoulutukseen

Tämän valtionavustuksen tavoitteena on  

• lisätä osaavan työvoiman saatavuutta kone- ja metallialalla.
• edistää englanninkielisen oppisopimuskoulutusmallin käyttöä sekä selvittää edellytyksiä sen laajentamiseen muille toimialoille.
• tukea vieraskielisen väestön osaamisen kehittämistä.
• tukea kouluttajien valmiuksia työelämäyhteistyöhön, jotta vieraskielisen väestön työmarkkinatilanne parantuu.
• tukea työnantajien valmiuksia työllistää vieraskielisiä henkilöitä.

Avustusta voivat hakea  

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla on järjestämislupa englanninkielisen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon järjestämiseen

Muut ammatillisen koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja vapaan sivistystyön ylläpitäjät voivat olla mukana koulutushankkeiden osahakijoina ja tarjota koulutussisältöjä, jotka tukevat kone- ja tuotantotekniikan oppisopimuskoulutuksen sisältöjä.

Hakukelpoisia hakijoita kannustetaan hakemaan avustusta ryhmittyminä. Kannustamme hakijoita yhteiseen suunnitteluun sekä yhteistyöhön.

Avustuksen hakijan tulee tutustua tähän hakutiedotteeseen sekä hakutiedotteen Tavoite -osiossa listattuihin tausta-aineistoihin huolellisesti ennen hakemuksen lähettämistä.  

Avustus toteutetaan EU-komission elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisella rahoituksella (RRF-rahoitus). Tätä rahoitusta koskevat erityisehdot löytyvät tämän hakutiedotteen kohdasta DNSH (Do No Significant Harm).

Avustuspäätökset tehdään marraskuussa 2023 tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.

Tavoitteena on, että avustuksella toteutettavat palvelut käynnistyvät mahdollisimman pian vuoden 2024 alussa.

Tämän valtionavustuksen pääasiallisina tavoitteina on

• lisätä osaavan työvoiman saatavuutta kone- ja metallialalla,
• edistää englanninkielisen oppisopimuskoulutusmallin käyttöä sekä selvittää edellytyksiä sen laajentamiseksi muille toimialoille,
• tukea vieraskielisen väestön osaamisen kehittämistä sekä
• tukea kouluttajien valmiuksia työelämäyhteistyöhön, jotta vieraskielisen väestön työmarkkinatilanne parantuisi.

Avustuksella tulee toteuttaa tutkinnonosia kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta englanninkielisenä oppisopimuskoulutuksena. Soveltuvin osin voidaan toteuttaa myös pienempiä kokonaisuuksia, mikäli se on tarkoituksenmukaista huomioiden osallistujien osaamisen kehittäminen ja kokonaistilanne.  

Vähimmäisvaatimusten lisäksi avustuksella voidaan toteuttaa toimialan osaamisvaatimuksia tukevaa muuta koulutusta, esimerkiksi

• tutkinnon osia, tai niitä pienempiä kokonaisuuksia muista soveltuvista perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista joko itse toteutettuna tai yhteistyössä toisen ammatillisen oppilaitoksen kanssa (myös hankittuna),  
• toimialan osaamisvaatimuksiin vastaavaa soveltuvaa korkeakoulutasoista koulutusta yhteistyökumppanin toimesta,
• toimialan osaamisvaatimuksiin vastaavaa vapaan sivistystyön koulutusta joko omalla ylläpitoluvalla tai yhteistyökumppanin toimesta,
• opiskelijahankintaa tai hakevaa toimintaa (myös osatoteuttajien toimesta tai hankittuna),
• opiskelijoiden ohjauksen toimia sekä  
• opiskelun ja työllistymisen kannalta välttämättömiä tukitoimia.  

Avustusta voidaan käyttää kohtuullisin määrin myös seuraaviin sisältöihin:

• uusien vieraskielisten koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen soveltuvien työnantajayhteistyömallien kehittäminen,  
• työpaikkaohjaajien kouluttaminen,
• muu työnantajien valmiuksien parantaminen vieraskielisen väestön työllistämisen edistämiseksi. 
   

Lisäksi avustuksella voidaan kustantaa työnantajan koulutuskorvaus. Mikäli hankkeessa aiotaan maksaa koulutuskorvauksia, tulee ne kattaa kokonaisuudessaan avustuksella. Avustuksella rahoitetun koulutuksen koulutuskorvauksia ei saa maksaa valtionosuusrahoituksella. Koulutuskorvaus voi olla korkeintaan 220 euroa yhtä opiskelijaa kohti kuukaudessa. Koulutuskorvaukset kirjataan hakemuksessa talousarvion menoluokkaan Muut kulut. Talousarvion selite -kohdassa tulee esittää laskelma koulutuskorvauksista.  

Oppisopimuskoulutus voidaan yhdistää muun muassa työhallinnon maksamaan palkkatukeen, mikäli palveluun hakeutuva opiskelija on tähän esimerkiksi osaamisen aleneman tai alentuneen työkyvyn perusteella oikeutettu (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, 7. luku, finlex.fi). Opiskelijan sekä työnantajan tulee selvittää oikeus palkkatukeen asianmukaiselta työvoimaviranomaiselta. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota palkkatukioikeuden selvittämiseen tukea.

Avustuksen päähakijan tulee olla ammatillisen koulutuksen järjestäjä, jolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa järjestää kone- ja tuotantotekniikan perustutkintokoulutusta englannin kielellä. 

Avustuksella toteutettavan palvelun pääasiallisia kohderyhmiä ovat:  

• ulkomailla alan tutkinnon suorittaneet kone- ja metallialalla työskentelevät vieraskieliset henkilöt, joilla on osaamisen kehittämisen tarve,
• vailla toimialan mukaista koulutusta alalla työskentelevät vieraskieliset henkilöt,
• alalle hakeutuvat, muulla toimialalla työskentelevät vieraskieliset henkilöt sekä
• työvoiman ulkopuolelta alalle hakeutuvat, vieraskieliset henkilöt.  
   

Palvelukeskuksen avustamien osaamispalveluiden kohderyhminä ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Palvelu tulee suunnitella erityisesti nämä kohderyhmät huomioiden. Toteutettavan palvelun pääasiallinen kohderyhmä ei voi olla työttömät työnhakijat, mutta työtön henkilö voi omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi palveluun. Osaamispalveluihin ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Koska kohderyhmien tavoittaminen ja tavoitellun opiskelijamäärän saavuttaminen on haastavaa, arvostamme hakemuksissa erityisen vahvaa panostusta opiskelijahankintaan ja opiskelun aikaisiin tukitoimiin.

Avustuksella tulee toteuttaa kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon osia tai soveltuvasti pienempiä kokonaisuuksia englanninkielisenä oppisopimuskoulutuksena. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ennakointitiedon perusteella tavoitellaan erityisesti seuraavien tutkinnon osien suorituksia:

• CNC-särmäys (20 osaamispistettä)
• CAD/CAM-ohjelmointi (20 osaamispistettä)
• Hitsaus- ja levytyöt (30 osaamispistettä)
• Robotin käyttö (20 osaamispistettä)

Lisäksi tutkinnon osien suorittamiseen voi liittää soveltuvia osia  

• muista ammatillisista tutkinnoista eli perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista joko itse tai yhteistyössä toisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa
• toimialan osaamisvaatimuksia tukevasta korkeakoulutuksesta yhteistyössä korkeakoulukumppanin kanssa
• toimialan osaamisvaatimuksia tukevasta vapaan sivistystyön koulutuksesta yhteistyössä vapaan sivistystyön kumppanin kanssa tai omalla ylläpitoluvalla

Palvelun voi järjestää useissa lyhytkestoisissa jaksoissa.  

Lisäksi avustuksella toteutettavan palvelun tulee sisältää tarvittavissa määrin seuraavia  

• realistiset, tavoitellulle kohderyhmälle kohdennetut opiskelijahankinnan toimet (muun muassa työelämään jalkautuva toiminta),
• työelämässä toimimista tukevaa S2-opetusta (mukaan lukien ammattisanasto)
• yksilö- ja/tai ryhmäohjauksena toteutettu ura-, työelämä- ja opiskeluohjauskokonaisuus, joka kattaa opiskelijahankinnan ja opintojen aikaisen ajan,
• oppimisvalmiuksien ja oppimisen haasteiden kartoittaminen sekä tuen järjestäminen,
• laadukkaat opinto- ja opiskeluvalmiuksien tuen toimet sekä työelämätaitojen kehittäminen sekä
• henkilökohtaisesti laadittu suunnitelma osallistujan jatkopolusta työelämässä tai osaamisen kehittämisessä.

Valtionavustushakemuksessa tulee esittää mahdollisimman tarkka suunnitelma hakevan toiminnan, opiskelijarekrytoinnin sekä tukitoimien ja ohjauksen toteuttamisesta. Palvelukeskus arvioi hakemuksessa esitetyn osaamispalvelun työelämälähtöisyyttä sekä hakemuksessa osoitettua yhteisvalmistelua työelämän toimijoiden kanssa.

Avustuksella ei voida tuottaa pelkkää kielikoulutusta, kotoutumisen palveluiden piirissä olevien henkilöiden palveluja tai kotoutumisen palveluihin rinnastettavaa palvelua (esimerkiksi työhallinnon hankkima kotoutumiskoulutus tai kotoutumisajan ylittäneille suunnattu kielikoulutus).

Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5).

Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.  

Avustusta voi hakea kaikkien alla mainittujen sisältöjen yhdistelmiin. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta

1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen  

Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin.  

Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa.  

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.  

Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.

2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen

3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen

Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.  

4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen

Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.  

5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen

6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi

• innovatiiviset opiskelijahankinnan toimet  
• uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi
• räätälöity opiskelu-, työelämä- ja uraohjaus  
• työpaikkaohjaajien kouluttaminen työpaikoille työssä oppimisen tueksi  
• oppimisvalmiuksien kehittämisen toimet  
• opiskelumotivaation kasvattamisen toimet  
• muut osallistumista edistävät toimet sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu.  

Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.

7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi

• ikääntyneiden osaamista ja työllisyyttä parantavat määräaikaiset kehittämishankkeet  
• työelämälähtöisten osaamiskartoitusten pilotointi  
• uudet toteutusmenetelmät ja -metodit  
• eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistävät kokonaisuudet yhteishankkeissa  
• uudet, eri tutkinnonosista muodostuvat kokonaisuudet  
• kouluttautumismotivaatiota lisäävät, opiskeluvalmiuksia parantavat ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen henkilökohtaisten esteiden (esim. diagnosoidut oppimisvaikeudet tai muut oppimiseen ja opiskeluun vaikuttavat asiat) haasteisiin vastaavat sisällöt.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen.  

Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät.  Vapaan sivistystyön ylläpitäjät ja korkeakoulut voivat olla osahakijoina mukana ammatillisen koulutuksen järjestäjien koordinoimissa yhteishankkeissa. Yhteishankkeista ohjeistetaan tarkemmin valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi). Yhteishankkeissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä.

Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.

Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.

Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.  

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi).  

Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.

Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä.  

Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi). 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä. 

Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana. 

Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).  

Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys). 

Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt). 

Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville 

Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita: 

1. Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten. 
2. Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat: 
   • Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa. 
   • Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla. 
   • Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi). 
3. Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.  
4. Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen. 

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 31.12.2024. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.  

Avustuksella toteutettavalle hankkeelle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan ostopalveluihin haettava summa on hakijan itsensä arvioitavissa.  

Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 2 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle.

Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Avustuksen palautuksesta ja takaisinperinnästä ohjeistetaan valtionavustuksen yleisohjeessa (pdf, oph.fi). Lisäksi hakijan tulee palauttaa avustusta omaehtoisesti seuraavissa tapauksissa:  

1. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi avustuspäätöksessä määritellystä tavoitellusta opiskelijamäärästä (alle 75 %)  
2. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneista alle 50 % suorittaa suunnitellun koulutuksen loppuun.

Hakemuksessa ilmoitettava tavoiteltu opiskelijamäärä tulee suunnitella edellä mainitut ehdot huomioiden. Tavoiteltavasta opiskelijamäärästä päätetään avustuspäätöksessä hakijan oman arvion mukaisesti.  

Edellä kuvatuissa tapauksissa avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.

Avustuksen saaja voi perustaa opiskelijavalintakriteerinsä edellä kuvattuun kohderyhmämäärittelyyn sekä velvoittaa opiskelijoita täyttämään kyseessä oleva opiskelijaraportointijärjestelmän taustatietolomake opiskelijaksi ottamisen tai opiskelijavalinnan yhteydessä.  

Avustusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille hankkeille, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa" (Do No Significant Harm, DNSH) -periaatetta. DNSH-periaatteen mukaisesti hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa mille tahansa Euroopan unionin taksonomia-asetuksessa määritellyistä kuudesta ympäristötavoitteesta:

• ilmastonmuutoksen hillintä
• ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
• siirtyminen kiertotalouteen
• ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
• biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä hankkeita ei rahoiteta.

DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksessa (erillinen liite). Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö tai Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta.

Lisätietoja DNSH-periaatteesta on saatavilla Euroopan komission verkkosivuilla. Suomen kestävän kasvun ohjelma: Elpymis- ja palautumissuunnitelma - Valto (valtioneuvosto.fi). 

Hakemukseen liitettävät pakolliset liitteet:

• DNSH-liitepohja (pdf, jotpa.fi) DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä on saatavilla Euroopan komission laatimasta teknisestä ohjeesta (pdf, europa.eu)
• Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen vahvistettu viimeisin tilinpäätös
• Viimeisin vahvistettu toimintakertomus

Toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä hankkeita ei rahoiteta.  

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 22.11.2023 klo 16.15.  

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijoilta.  

Avustuksen valmistelijat: erityisasiantuntijat Anna Päiviö 29.10.2023 asti (puhelinnumero +358 295 331 471) ja 30.10.2023 alkaen Mikko Mähönen (puhelinnumero +358 295 331 343).  

Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta. Lopullisen päätöksen avustuksesta antaa avustushaun vastuuvalmistelija.  

Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, ELY-keskuksilta sekä aluehallintovirastoilta. Lisäksi kommentteja voidaan pyytää relevanteilta sidosryhmiltä kuten työelämäjärjestöiltä.  

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:  

• Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
• Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne.
• Opiskelijahankintasuunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
• Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
• Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
• Tavoiteltu kohderyhmä on yhdenmukainen avustuksen tavoitteiden ja palvelukeskuksen pääasiallisten kohderyhmien kanssa.
• Osaamispalvelu vastaa osaamispalvelumarkkinoiden katveeseen tai puutteeseen.
• Osaamispalvelu on skaalattavissa laajempaan käyttöön ja osaamispalvelulle on tunnistettu tarve hankekauden päättymisen jälkeen.
• Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
• Hakemus on kokonaistaloudellinen.
• Palvelussa pilotoidaan, kokeillaan tai vakiinnutetaan hakijan perustoimintaan mahdollisesti uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.

Kriteerit pisteytetään sisäisesti asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän ja ovat lainsäädännöllisten perusteiden mukaisesti myönnettävissä ja alueellisen työmarkkinatilanteen mukaisesti perusteltavissa. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.  

Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti.  
 

Päätökset tehdään marraskuun 2023 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.  

Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.  

Tavoitteena on, että avustuksella toteutettavat osaamispalvelut käynnistyvät mahdollisimman pian vuoden 2024 alussa. 

Valtionavustus käsitellään Opetushallituksen valtionavustusjärjestelmällä, mutta kaikesta avustuksen valmistelusta, hallinnoinnista ja avustuspäätöksistä vastaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on Opetushallituksen erillisyksikkö.