Hyppää sisältöön

Hankeavustus ulkomailla sairaanhoitajan tehtäviin pätevöityneiden osaamisen täydentämiseen

Valtionavustus
Hakuaika: 13.10.2023 12:00 - 30.11.2023 16:00

Tämä haku on päättynyt.

Lue lisää päätöksistä

Tiivistelmä

Tämän valtionavustuksen tavoitteena on  

  • mahdollistaa opetus- ja kulttuuriministeriön  harkinnanvaraisella rahoituksella ”Erityisavustus EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien ammatinharjoittamisoikeuteen liittyvän osaamisen täydentämisen mahdollisuuksien kehittämiseen”  kehitetyn osaamisen täydentämisen toimintakokonaisuuden pilotointi ja siihen liittyvän kieliopetuksen sekä hakevan ja tukevan toiminnan järjestäminen.
  • EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien osaamisen täydentämisen sujuvoittaminen Valviran laillistuksen saamiseksi.

Avustusta voivat hakea  

  • ammattikorkeakoulut, joiden toimiluvassa määrätään sairaanhoitaja (AMK) –tutkintonimikkeeseen johtavan koulutuksen koulutusvastuusta.  

Vapaan sivistystyön ylläpitäjät, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja muut korkeakoulut voivat olla osahakijoina mukana ammattikorkeakoulujen koordinoimassa yhteishankkeessa esimerkiksi kielikoulutusten tai hakevan toiminnan toteuttajina.

Avustuspäätökset tehdään joulukuussa 2023 tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.   

Tausta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut 13.10.2023 harkinnanvaraisen rahoitushaun, jonka rahoituksella ammattikorkeakoulut voivat kehittää EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien osaamisen täydentämisen toimintakokonaisuuden. Tähän osaamisen täydentämisen toimintakokonaisuuteen kehitetään erilaisia malleja. Näiden mallien on tarkoitus mahdollistaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien osaamisen täydentäminen eri tavoin, jotta he voivat saada Valviran laillistuksen. Rahoitus voidaan myöntää yhdelle ammattikorkeakoulujen yhteishankkeelle, jolle rakentuu vastuu osaamisen täydentämisen mallien ja toteutuksen koordinoinnin kehittämisestä. Kyseisen toimijan tulee varmistaa, että toimintakokonaisuuden pilotointia voidaan toteuttaa siten, että erilaisia osaamisen täydentämisen mahdollisuuksia on saatavilla valtakunnallisesti ja tarvelähtöisesti.

Tulossa yhteinen infotilaisuus

Tällä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksella voidaan rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella kehitetyn osaamisen täydentämisen toimintakokonaisuuden pilotointia ja siihen liittyviä kieliopintoja sekä hakevaa ja tukevaa toimintaa. Jotpan valtionavustus voidaan myöntää vain samalle ammattikorkeakoulujen yhteishankkeelle, jolle myönnetään edellä mainittu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus osaamisen täydentämisen toimintakokonaisuuden kehittämiseksi.

Tavoitteet

Näiden yhteensovitettujen hakujen tavoitteena on

  • sujuvoittaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien osaamisen täydentämistä Valviran laillistuksen saamiseksi.
  • kehittää ja pilotoida valtakunnallista ja pysyväksi tarkoitettua osaamisen täydentämisen toimintakokonaisuutta. 

Mihin avustusta voidaan myöntää?

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustusta voivat hakea ammattikorkeakoulut, joiden toimiluvassa määrätään sairaanhoitaja (AMK) –tutkintonimikkeeseen johtavan koulutuksen koulutusvastuusta.  

Vapaan sivistystyön ylläpitäjät, ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja muut korkeakoulut voivat olla osahakijoina mukana ammattikorkeakoulujen koordinoimassa yhteishankkeessa esimerkiksi kielikoulutusten tai hakevan toiminnan toteuttajina.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta vain sellaiselle ammattikorkeakoulujen yhteishankkeelle, jolle on myönnetty rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriön ”Harkinnanvarainen rahoitus EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien ammatinharjoittamisoikeuteen liittyvän osaamisen täydentämisen mahdollisuuksien kehittämiseen” rahoituksesta . Muut arviointikriteerit on kuvattu hakutiedotteen kohdassa ”Hakemuksen arviointi”.  

Kohderyhmä

Hankkeen kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat, EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneet sairaanhoitajat.

Mitä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella tehdään?

Opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvarainen rahoitus myönnetään ammattikorkeakoulujen yhteishankkeelle, joka kehittää valtakunnallisesti kattavan, Suomessa asuvien, EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien osaamisen täydentämisen toimintakokonaisuuden. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella: 

  1. kehitetään valtakunnallinen ja pysyväksi tarkoitettu osaamisen täydentämisen toimintakokonaisuus, joka sisältää:  
    • osaamistason arvioinnin,  
    • tarvittavan yksilölähtöisen osaamisen täydentämisen sekä  
    • teoria- ja käytännön osaamisen varmistamisen siten, että se vastaa suomalaista sairaanhoitajan tehtävän edellyttävää osaamista. 
  2. kehitetään osaamisen täydentämiseen skaalautuvia malleja, joihin tulee sisältyä erilaisia yksilöllisiä toteutusvaihtoehtoja, joista pakollisina kehittämiskohteina kuulustelut ja niihin valmentavat opinnot sekä kieliopinnot.  Lisäksi tulee esittää muita toteutusvaihtoehtoja, joita voivat olla mm. näytöt ja simulaatiot sekä muut hankkeen esittämät yksilölliset ja joustavat tavat osaamisen täydentämiseen. 
  3. suunnitellaan osaamisen täydentämiseen kuuluva kielikoulutus sekä tarvittavat harjoittelumahdollisuudet. 
  4. tehdään osaamisen täydentämisen tarjonnan löydettävyyden ja saatavuuden parantamiseen liittyviä kehittämistoimia hyödyntäen jo olemassa olevia tai kehitteillä olevia kansallisia digitaalisia ratkaisuja. 
  5. tehdään ehdotus osaamisen täydentämisen pysyvistä käytännöistä niin, että erilaisia osaamisen täydentämisen mahdollisuuksia olisi saatavilla valtakunnallisesti ja tarvelähtöisesti myös hankkeen jälkeen. 

Mitä Jotpan rahoituksella tehdään?

Jotpan valtionavustus voidaan myöntää OKM:n rahoituksella kehitetyn osaamisen täydentämisen toimintakokonaisuuden pilotoimiseen.

Jotpan rahoituksella:

  1. pilotoidaan edellä mainitun listan kohtien 1.–3. käytännön toteutusta.
  2. toteutetaan osaamisen täydentämiseen liittyvää opiskelijahankintaa (ns. hakevaa toimintaa) osana pilotointia.
  3. toteutetaan osaamisen täydentämisen aikana tarvittavaa tukevaa toimintaa osana pilotointia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Jotpa edellyttää rahoitettavan hankkeen tekevän valtakunnallisen toimintakokonaisuuden kehittämisessä ja pilotoinnissa yhteistyötä muiden sairaanhoitajakoulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen, lääkäreiden ja hammaslääkäreiden kuulusteluihin valmentavaa koulutusta ja kuulusteluja tarjoavien yliopistojen, Valviran, sosiaali- ja terveysministeriön sekä mahdollisten muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi mallien kehittämisessä ja pilotoinnissa tulee huomioida sosiaali- ja terveysministeriön tammikuussa 2023 asettaman asiantuntijaryhmän työ.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeessa kehitetyn toimintakokonaisuuden toimintamalleista ja toteutustavasta tulee käydä säännöllistä ja riittävää vuoropuhelua opetus- ja kulttuuriministeriön sekä muiden tarvittavien sidosryhmien kanssa tarkoituksenmukaisen toteutuksen varmistamiseksi, ennen kuin pilotointi Jotpan rahoituksella voidaan aloittaa. Eri vaiheiden kehitys ja pilotointi voi alkaa portaittain. 

Haettava rahoitus, palautusehdot sekä rahoituskausi

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 31.12.2025. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.  

Avustuksella toteutettavalle hankkeelle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan ostopalveluihin haettava summa on hakijan itsensä arvioitavissa.  

Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle. Avustus myönnetään yhdelle hankkeelle.

Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Avustuksen palautuksesta ja takaisinperinnästä ohjeistetaan valtionavustuksen yleisohjeessa (oph.fi, pdf). Lisäksi hakijan tulee palauttaa avustusta omaehtoisesti seuraavissa tapauksissa:  

  • Mikäli osaamisen täydentämiseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi avustuspäätöksessä määritellystä tavoitellusta opiskelijamäärästä (alle 75 %)  
  • Mikäli osaamisen täydentämiseen osallistuneista opiskelijoista alle 50 % suorittaa suunnitellun täydentämiskokonaisuuden loppuun.  

Hakemuksessa ilmoitettava tavoiteltu opiskelijamäärä tulee suunnitella edellä mainitut ehdot huomioiden. Tavoiteltavasta opiskelijamäärästä päätetään avustuspäätöksessä hakijan oman arvion mukaisesti.  

Edellä kuvatuissa tapauksissa avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.  

Avustuksen saaja voi perustaa opiskelijavalintakriteerinsä edellä kuvattuun kohderyhmämäärittelyyn sekä velvoittaa opiskelijoita täyttämään kyseessä oleva opiskelijaraportointijärjestelmän taustatietolomake opiskelijaksi ottamisen tai opiskelijavalinnan yhteydessä.  

Hakeminen ja hakuohjeet

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 30.11.2023 klo 16.00.    

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijoilta.  

Avustushakemukset arvioidaan usean asiantuntijan toimesta.  

Lopullisen päätöksen avustuksesta antaa avustushaun vastuuvalmistelija.  

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen (oph.fi, pdf) avustuksen hakijalle ja käyttäjälle ja noudattaa yleisohjetta, ellei palvelukeskus ohjeista toisin. Lisäksi hakijan tulee noudattaa tässä hakutiedotteessa, avustuspäätöksessä ja palvelukeskuksen muutoin antamaa ohjeistusta.  

Avustushakemuksista voidaan pyytää kommentteja viranomaisyhteistyönä muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriöltä.  

Mitä voimme rahoittaa?

Avustettavan palvelun mahdolliset sisällöt perustuvat lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021), valtionavustuslakiin (688/2001) sekä säännellyn koulutuksen eri koulutusmuotoja koskeviin lainsäädäntöihin (alla olevat kohdat 1–5).  

Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa, ammatillisten oppilaitosten tai vapaan sivistystyön ylläpitäjien kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (pdf, oph.fi).  

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät, yliopistot tai ammattikorkeakoulut eivät voi käyttää valtionavustusta liiketaloudelliseen toimintaan tai sellaiseen toimintaan, jonka tavoitteena on kehittää täydennyskoulutustuote avoimille markkinoille myytäväksi. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai aiheuttaa merkittävää markkina- tai kilpailuhäiriötä. Avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta ei peritä opiskelijamaksuja, ellei valtionavustuspäätöksessä ole tähän erikseen annettu lupaa.    

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta  

1) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, tutkinnon osien tai tutkinnon osia pienempien osien järjestämiseen    

Ammatillisen koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, että ne ovat sisällytettävissä perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tutkintojen perusteisiin.    

Valtionavustuksella ei voida toteuttaa sellaista koulutusta, joka avustuksen saajan olisi mahdollista toteuttaa myös omien tavoitteellisten opiskelijatyövuosisuoritteiden eli perusrahoituksen puitteissa.    

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä suunnitelma valtionosuusrahoituksella toteutettavien suoritteiden käytöstä avustuksen käyttövuosina. Palvelukeskus arvioi suoritteiden käyttösuunnitelman ja niiden riittävyyden päätöksentekohetkellä käytössä olevien tietojen perusteella.    

Palvelukeskuksen rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon valtionosuusrahoituksen suoritteina, vaan avustuksen tulee kattaa kaikki koulutuksesta aiheutuneet kustannukset.  

2) vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen  

3) yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen  

Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät yliopistossa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. Yliopistot voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.    

4) ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen  

Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella ainoastaan sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintoa. Ammattikorkeakoulut voivat järjestää valtionavustuksella erikoistumiskoulutusta tai sellaista maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutus voidaan järjestää avoimen korkeakoulun opintoina tai muina opintoina korkeakoulun parhaaksi katsomallaan tavalla.    

5) Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen  

6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan  

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi  

  • innovatiiviset opiskelijarekrytoinnin toimet,    
  • uusien koulutukseen hakeutumisen mallien pilotointi,  
  • räätälöity opiskelu-, työelämä- ja uraohjaus,    
  • työpaikkaohjaajien kouluttaminen työpaikoille työssä oppimisen tueksi,    
  • oppimisvalmiuksien kehittämisen toimet,    
  • opiskelumotivaation kasvattamisen toimet ja   
  • muut osallistumista edistävät toimet sekä uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu.    

Mikäli ammatillisen koulutuksen järjestäjä hakee avustusta esimerkiksi opiskelijahankinnan, opintojen aikaisten tukitoimien tai opinto- tai työelämäohjauksen järjestämiseen sellaisen tutkintosisältöisen koulutuksen yhteyteen, joka on tarkoitus toteuttaa valtionosuusrahoituksella, tulee tämä erikseen mainita hakemuksessa.  

7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin  

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi  

  • ikääntyneiden osaamista ja työllisyyttä parantavat määräaikaiset kehittämishankkeet    
  • työelämälähtöisten osaamiskartoitusten pilotointi    
  • uudet toteutusmenetelmät ja -metodit    
  • eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistävät kokonaisuudet yhteishankkeissa 
  • uudet, eri tutkinnonosista muodostuvat kokonaisuudet    
  • kouluttautumismotivaatiota lisäävät, opiskeluvalmiuksia parantavat, oppimisvaikeuksia vähentävät ja oppimisen ja osaamisen kehittämisen henkilökohtaisten esteiden haasteisiin vastaavat sisällöt.  

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei myönnä valtionavustusta kokonaisten ammatillisten tutkintojen tai kokonaisten korkeakoulututkintojen järjestämiseen.  

Avustuksen hakijat ja käytöstä raportointi

Tätä valtionavustusta voivat hakea ammattikorkeakoulut, joiden toimiluvassa määrätään sairaanhoitaja (AMK) –tutkintonimikkeeseen johtavan koulutuksen koulutusvastuusta.

Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa, ammatillisten oppilaitosten tai vapaan sivistystyön ylläpitäjien kanssa. Ohjeistus yhteishanketoteutuksista, palveluhankinnasta sekä avustuksen saajan velvollisuuksista kilpailuttaa palvelut löytyy valtionavustuksen yleisohjeesta (oph.fi, pdf).  

Avustuksen saajalla on velvoite raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen ohjeistamalla tavalla. Opiskelijaraportointiin liittyvän tietojenkeruun voi yhdistää opiskelijavalinnan ja opiskelijaksi ottamisen prosessiin. Palvelukeskus ohjeistaa avustuksen saajia raportoinnista myönteisen avustuspäätöksen yhteydessä.  

Palvelukeskus käyttää opiskelijaraportoinnin taustatietoja muun muassa avustusten kokonaisvaikuttavuuden seurantaan sekä rahoituksen ehtojen täyttymisen seurantaan.  

Avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle väliselvitys avustuksen käytöstä ja tuloksista avustuspäätöksessä määrättyyn ajankohtaan mennessä. Väliselvityslomake toimitetaan avustusta saaneille täytettäväksi noin 4 kuukautta ennen sen viimeistä palautuspäivämäärää. Lisäksi avustuksen saajan tulee toimittaa palvelukeskukselle loppuselvitys avustuksen käytöstä viimeistään 2 kuukautta avustuskauden päättymisen ja avustuksen viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Loppuraportin yhteydessä avustetulle hankkeelle suoritetaan taloustarkastus Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen ja Opetushallituksen yhteistyönä.    

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjillä on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski-tietovarantoon. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi). Koski-tietovarannossa käytetään Jotpan rahoituskoodia 14.  

Korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Virta-tietovarantoon. Virta-tietovarannossa käytetään Jotpan rahoituskoodia 6.  

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämällä valtionavustuksella voidaan toteuttaa vain säänneltyä koulutusta. Tästä syystä valtionavustuksella toteutettavassa koulutuksessa ei noudateta sitä, mitä laissa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) 5 a luvussa säädetään muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.  

Koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskus valtionavustuspäätöksessä ohjeista toisin. Opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset kyseisen koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Opiskelijavalinnan toteutuksessa voidaan käyttää avustuksen tavoitteiden mukaisia kohderyhmämäärittelyjä. Lisäksi valittavilta opiskelijoilta voidaan vaatia palvelukeskuksen opiskelijaraportin täyttöä opiskelijavalinnan edellytyksenä.  

Avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan. Ohjeistus tähän löytyy Opetushallituksen ylläpitämältä ohjesivustolta (wiki.eduuni.fi). 

Avustuksella tuotettu materiaali ja materiaalin levitys

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustamissa koulutus- ja osaamispalveluissa tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta koulutusta ja edistää uuden tiedon syntymistä.  

Koulutuspalvelun puitteissa on tarkoitus tuottaa vähintään kohtuullinen määrä uutta aineistoa. Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustuksilla tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.  

Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppisen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).  

Avustuksen saajan tulee asettaa yleisesti saataville avustuksella toteutettavan palvelun koulutussuunnitelma sekä tätä palvelua varten laadittavat kirjalliset koulutusmateriaalit. Kirjallinen koulutusmateriaali tarkoittaa suoraan opetuksessa käytettävää kirjallista opetusmateriaalia kuten opetuskalvoja (esimerkiksi PowerPoint-esitys).  

Muu aineisto ei kuulu kirjalliseen koulutusmateriaaliin. Tällaista aineistoa ovat esimerkiksi aiemmin laadittu aineisto, ääniaineisto (esimerkiksi äänite koulutuksesta), videoaineisto (esimerkiksi tallenne koulutuksesta), artikkelit (esimerkiksi osana koulutusta luettava aineisto), koeaineisto (esimerkiksi tentin sisältö liiteaineistoineen) tai opiskelijoiden tuottama, koulutuksen suorittamiseen liittyvä materiaali (esimerkiksi näyte- tai näyttötyöt).  

Ohjeet aineiston asettamiseksi yleisesti saataville

Aineisto asetetaan yleisesti saataville noudattaen seuraavia vaiheita:  

  1. Avustuksen saaja laatii koulutussuunnitelman. Koulutuspalvelun edetessä avustuksen saaja laatii kirjallista koulutusmateriaalia palvelua varten.  
  2. Avustuksen saaja tarkastaa palvelua varten tuottamansa koulutusmateriaalin ja varmistaa seuraavat asiat:  
    1. Materiaali sisältää ainoastaan sellaista sisältöä, joka voidaan julkaista Avointen oppimateriaalien kirjastossa. 
    2.  Mikäli aineisto sisältää esimerkiksi kolmansilta osapuolilta saatua kuvamateriaalia tai siteerausoikeuden perusteella käytettyä kuvamateriaalia, tulee tällainen sisältö poistaa tai peittää esimerkiksi mustaamalla. 
    3.  Aineistoon on lisätty sen laatijan tai laatijoiden nimet (esimerkiksi kyseisen aineiston laatineen opettajan nimi)
  3. Tarkastamisen jälkeen avustuksen saaja asettaa julkaisuvalmiin aineiston sellaisenaan yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Aineisto on ladattava/asetettava yleisesti saataville palvelun avustuskauden päättymiseen mennessä.    
  4. Kuka tahansa saa hyödyntää yleisesti saataville asetettua aineistoa. Käyttäjän tulee noudattaa lisenssin ehtoja esimerkiksi tuomalla selkeästi esiin kyseisen aineiston laatijan nimen.  

Hakemuksen arviointi

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:  

  • Hankkeelle on myönnetty Opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvarainen rahoitus Erityisavustus EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien ammatinharjoittamisoikeuteen liittyvän osaamisen täydentämisen mahdollisuuksien kehittämiseen” ja hankkeen sisältö vastaa kehitetyn mallin pilotointia sekä käytännön toteutusta.
  • Opiskelijahankintasuunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
  • Osaamisen täydentämisen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
  • Osaamisen täydentämisen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
  • Toteutussuunnitelma on tehokas ajan- ja resurssienkäytön osalta.  
  • Hakemus on kokonaistaloudellinen.

Päätös perustuu hakijan esittämään hankesuunnitelmaan ja siihen mahdollisesti arviointivaiheessa tehtyihin muutoksiin sekä muuhun palvelukeskuksen päätöshetkellä käytössä olevaan tietoon. Päätökseen voi hakea oikaisua palvelukeskukselta päätöksen liitteenä toimitettavan oikaisuvaatimusohjeistuksen mukaisesti. 

Rahoituspäätökset

Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.

Muut asiat

Valtionavustus käsitellään Opetushallituksen valtionavustusjärjestelmällä, mutta kaikesta avustuksen valmistelusta, hallinnoinnista ja avustuspäätöksistä vastaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on Opetushallituksen erillisyksikkö. 

Tutustu myös

Ota yhteyttä

Haapakoski, Mirka
erityisasiantuntija
(osaamispalveluiden rahoitus, valtionavustukset, hankinnat)