Hankeavustus työn ohessa opiskelun vahvistamiseksi 2/2025

Valtionavustuksella toteutettavien pilottien tavoitteena on  

• mahdollistaa jatkuva oppiminen ja selvittää parhaita tapoja opiskeluun työn ohessa siten, että työssä olevat henkilöt voivat jatkaa työntekoa opiskelun aikana
• kerätä tietoa siitä, mitä kustannuksia syntyy koulutuksen toteuttajalle, työnantajalle ja opiskelijalle työn ohessa suoritettavista opinnoista
• lisätä koulutuksen toteuttajien, työnantajien ja työssä olevien opiskelijoiden välistä yhteistyötä.

Piloteissa pyritään helpottamaan opintonsa jo aloittaneiden työntekijöiden opintojen etenemistä ja valmistumista. Lisäksi pyritään kannustamaan opintojen aloittamiseen niitä henkilöitä, joille työn ja opintojen yhteensovittaminen on ollut esteenä opintojen aloittamiselle.

Tällä valtionavustuksella rahoitetaan

• koulutuksen suunnittelua ja seurantaa
• osallistujien ohjausta ja tukemista
• opiskelun järjestelyistä syntyviä kustannuksia.

Tällä valtionavustuksella ei rahoiteta koulutuksen järjestämistä tai lisätä koulutuksen aloituspaikkoja. Valtionavustuksella ei myöskään makseta opiskelijan palkkakustannuksia.    

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• ammattikorkeakoulut
• yliopistot.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa useamman toimijan yhteishankkeita, joissa valtionavustus myönnetään yhdelle toimijalle, joka välittää osan siitä eteenpäin. Yhteishankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet. Toivomme laajassa yhteistyössä toteutettavia alueellisia tai valtakunnallisia pilotteja.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 6 miljoonaa euroa. Tämä on toinen valtionavustushaku, joka on osa hanketta työn ohessa opiskelun vahvistamiseksi.

Avustusta voidaan myöntää enintään 5200 euroa yhtä tavoiteltua opiskelijaa kohden (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) sisältäen koulutuksen järjestäjän kehittämistoimenpiteet sekä työnantajakumppanille korvattavien kustannusten osuuden.

Päätökset pyritään tekemään 25.9.2025 mennessä.
 

Avustushausta järjestetään infotilaisuus torstaina 5.6.2025 klo 09.00–10.30. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustus myönnetään Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain (682/2021) luvun 2. 8 § momentteihin 6. ja 7. perustuen: 

Palvelukeskus voi myöntää avustusta: 

6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan;

7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021)

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen tehtävänä on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta sekä edistää ja lisätä jatkuvan oppimisen palveluiden tarjontaa ja työn ohessa oppimista.

Valtion vuotta 2025 koskevassa talousarviossa on varattu 10 miljoonaa euroa työn ohessa opiskelun pilotointi- ja kehittämishankkeeseen. Määrärahasta myönnettiin helmikuussa 2025 koulutuksen toteuttajille yhteensä noin 3,9 miljoonaa euroa.

Tämän valtionavustuksen tarkoituksena on pilotoida ja kehittää työn ohessa opiskelun malleja tilanteessa, jossa aikuiskoulutustuki ei enää ole yksilön käytettävissä päätoimisen opiskelun tukemiseksi ja mahdollisuudet jäädä kokonaan pois työstä opiskelua varten ovat aikaisempaa rajatummat.

Valtionavustuksella toteutettavissa pilottihankkeissa on tarkoitus vahvistaa työnantajien roolia työntekijöiden jatkuvassa oppimisessa. Pilottihankkeissa kehitetään opintojen toteutustapoja tietyissä tutkintokoulutuksissa ja pätevöittävissä opinnoissa,   joihin sisältyy pakollisia harjoitteluita. Tavoitteena on, että opinnot aiheuttaisivat mahdollisimman vähän  poissaoloja työstä. 
 

Pilottien tavoitteena on:

• mahdollistaa jatkuva oppiminen ja selvittää parhaita tapoja opiskeluun työn ohessa siten, että työssä olevat henkilöt voivat jatkaa työntekoa opiskelun aikana
• kerätä tietoa siitä, mitä kustannuksia syntyy koulutuksen toteuttajalle, työnantajalle ja opiskelijalle työn ohessa suoritettavista opinnoista
• lisätä koulutuksen toteuttajien, työnantajien ja työssä olevien opiskelijoiden välistä yhteistyötä.

Valtionavustus kohdennetaan tukemaan tiettyjen työvoimapulasta kärsivien alojen osaamisen kehittämistä. Avustus kohdentuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan sisäisiin ammatti- ja urasiirtymiin sekä pätevöitymiseen nykyisissä tehtävissä.

Pilotissa mahdollistetaan joustavampia ura- ja koulutuspolkuja sellaisissa tutkintokoulutuksissa, joissa:

• on käytetty runsaasti aikuiskoulutustukea
• tutkinnon suorittaneista ammattilaisista on akuutti pula työmarkkinoilla
• on paljon pakollisia harjoittelujaksoja.

Pilotissa voidaan kehittää jo käytössä olevia koulutuksen toteutustapoja tai kehittää kokonaan uusia.

Toimivimpia toteutuksia on tarkoitus ottaa myöhemmin käyttöön myös laajemmin.
 

Koulutuksen toteuttajat

Avustus myönnetään kokonaisuudessaan koulutuksen toteuttajille.

Koulutuksen toteuttajalle kohdennettu osuus rahoituksesta tulee käyttää pilottien kehittämis-, suunnittelu-, järjestely- ja organisointitoimien vaatimiin kustannuksiin.

Koulutuksen toteuttaja voi käyttää avustusta muun muassa seuraaviin toimenpiteisiin:

• koulutuksen toteutusmuotojen kehittämiseen esimerkiksi monimuoto- ja oppisopimuskoulutuksissa siten, että koulutukseen osallistuminen aiheuttaa osallistujalle mahdollisimman vähän poissaoloa työstä
• koulutusten pedagogiseen kehittämiseen esimerkiksi harjoittelujärjestelyjen ja -jaksojen osalta
• harjoittelujärjestelyiden kehittämiseen ja organisointiin   yhdessä työnantajien, harjoittelupaikkojen ja koulutuksiin osallistuvien kanssa
• työnantajayhteistyöhön ja sen kehittämiseen
• opiskelijahankintaan
• opiskelijoiden tukemiseen ja ohjaukseen.

Varsinainen koulutus järjestetään koulutuksen toteuttajan perusrahoituksella tai muulla erillisrahoituksella. Tällä valtionavustuksella ei lisätä tutkintokoulutusten aloituspaikkojen määrää.
 

Työnantajat

Valtionavustuksen saaja eli koulutuksen toteuttaja  maksaa vähintään 60 % myönnetyn avustuksen kokonaissummasta korvauksena työnantajille niistä järjestelyistä, joita työpaikoilla on tehty työn ohessa opiskelun seurauksena.

Kustannuksia voidaan korvata tällä valtionavustuksella, jos

• järjestelyistä ja kustannusten perusteluista on etukäteen sovittu koulutuksen toteuttajan ja työnantajan kesken erillisellä sopimuksella (vähimmäisvaatimukset kuvattu alla kohdassa Sopimukset)
• kustannukset ovat valtionavustuspäätöksessä määritellyn mukaisia ja syntyneet hyväksyttyjen kustannustyyppien mukaisesti
• kustannukset ovat aiheutuneet työn ohessa opiskelun uudenlaisista järjestelyistä työpaikalla 
• kustannukset ovat syntyneet avustuksen käyttökauden aikana, alkaen avustuksen päätöspäivämäärästä ja päättyen avustuspäätöksessä mainittuun avustuksen viimeiseen käyttöpäivään, joka on 31.12.2026
• kustannukset ovat todennettavissa avustuksen saajalle.

Avustuksen työnantajille korvattavan osuuden ei ole tarkoitus korvata täysimääräisesti esimerkiksi mahdollisista sijaisjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia.

Avustuksen tarkoituksena on kannustaa työnantajia mahdollistamaan työaikana tapahtuvaa opiskelua, tarjota työpaikoilla opiskelua uusilla tavoilla ja edistää työntekijöiden jatkuvaa oppimista. Tarkoituksena on, että myös työnantajat osallistuvat osaltaan työn ohessa opiskelun kustannuksiin.

Hyväksyttäviä korvattavia kustannuksia ovat muun muassa

• työntekijän muualla suoritettavien harjoittelujaksojen aiheuttamat sijaisjärjestelykustannukset
• muut sijais- tai työvuorojärjestelyistä aiheutuvat kustannukset
• koulutusmallien käytäntöjen kehittämisestä sekä pedagogisesta kehittämisestä aiheutuvat kustannukset silloin, kun kehittämistyötä tehdään yhteistyössä koulutuksen toteuttajan ja työntekijän kanssa
• harjoittelusta aiheutuvat kustannukset silloin, kun harjoittelu voidaan suorittaa oman työtehtävän yhteydessä, omalla työpaikalla tai nykyisen työnantajan muissa tehtävissä
• harjoitteluryhmien organisoinnista omalla työpaikalla aiheutuvat kustannukset.

Avustuksella ei voida maksaa opiskelijan palkkakustannuksia.

Avustuksen hakija esittää avustushakemuksella arvion keskimääräisistä opiskelijaa kohden korvattavista kustannuksista.

Avustuksella voidaan korvata yllä mainittujen ehtojen mukaisesti kustannuksia työnantajalle yhtä opiskelijaa kohden enintään 15 kuukauden ajan. Opiskelijan ei tarvitse tämän jakson aikana valmistua tavoitteena olevaan tutkintoon.

Kustannuksia voidaan korvata vasta, kun ne ovat todennetusti toteutuneet. Arvioon perustuvia kustannuksia ei voida korvata opiskelijan työnantajalle etukäteen. Avustusta käyttävän koulutuksen toteuttajan ja työnantajan on etukäteen sovittava, miten kustannukset todennetaan koulutuksen toteuttajalle.
 

Koulutuksen toteuttajan ja työnantajakumppanin tulee sopia työpaikalla tehtävistä järjestelyistä, niistä aiheutuvista kustannuksista ja kustannusten korvausten käytännöistä erillisellä sopimuksella ennen kustannusten syntyä. Kustannuksia ei voida korvata työnantajalle, mikäli ne syntyvät ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Sopimuksen tulee sisältää vähintään seuraavat asiat:

• Toimenpiteet ja järjestelyt, joista syntyviä kustannuksia korvataan. Näitä ovat muun muassa sijaisjärjestelykustannukset. Toimenpiteiden tulee olla avustuspäätöksen mukaisia. 
• Kustannusten korvausten tapa, käytännöt ja aikataulut.
• Tapa, jolla työnantaja todentaa kustannusten syntymisen koulutuksen järjestäjälle. Tämä voi olla muun muassa sijaisjärjestelyihin liittyvä työajanseuranta.

Avustuspäätöksen tulee olla sopimuksen liitteenä.  

Sopimukset toimitetaan allekirjoitusten jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle. Sopimus  voidaan laatia avustuspäätöksen jälkeen.

Koulutuksen toteuttaja ja työnantaja voivat laatia aiesopimuksen jo hakuaikana. Avustuksen hakija voi kuvata aiesopimusten sisällöt avustushakemuksen kohdassa Työnantajayhteistyö ja työnantajan rooli.
 

Koulutus toteutetaan avustuksen saajan perusrahoituksella tai muulla erillisrahoituksella avustuksen saajaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä valtionavustuksella ei lisätä tutkintokoulutusten aloituspaikkojen määrää. Valtionavustus myönnetään lisärahoitukseksi mallien kehittämiseen, pilotointiin ja kokeiluihin.

Tällä valtionavustuksella ei ole vaikutusta  oppisopimuksissa erikseen sovittuihin työnantajalle maksettaviin koulutuskorvauksiin, korvauksiin, joita maksetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvästä ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta tai yliopistojen harjoittelutukiin.

Avustusta ei myönnetä koulutuksiin, jotka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kunnille myöntämällä rahoituksella varhaiskasvatuksen tilauskoulutukseen.
 

Koulutuksen kohderyhmä

Avustuksella toteutettavien pilottien kohderyhmänä ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatusalalla työskentelevät henkilöt, joiden tavoitteena on suorittaa työnsä ohessa:

• sairaanhoitajan tutkinto
• sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
• sosionomin tutkinto
• varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto
• erityisopettajan kelpoisuus tai
• pätevöittävät opinnot yllä mainittuihin tutkintoihin.
   

Piloteissa pyritään helpottamaan opintonsa jo aloittaneiden työntekijöiden opintojen etenemistä ja valmistumista. Lisäksi pyritään kannustamaan opintojen aloittamiseen niitä henkilöitä, joille työn ja opintojen yhteensovittaminen on ollut esteenä opintojen aloittamiselle.

Opiskelijavalintaan sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei ota kantaa koulutuksen toteutusmuotoon, opiskelijavalintoihin tai muihin sellaisiin järjestelyihin, jotka liittyvät laissa säänneltyihin tutkinto-opintoihin.
 

Pilotin piiriin tavoitellut opiskelijamäärät

Koko hankkeen piiriin tavoitellaan noin 1900 henkilöä seuraavasti:

• sairaanhoitajan opintoihin 700 opiskelijaa
• sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opintoihin 500 opiskelijaa
• sosionomin opintoihin 400 opiskelijaa
• varhaiskasvatuksen opettajan opintoihin 70 opiskelijaa
• erityisopettajaksi pätevöittäviin opintoihin tai muihin sellaisiin tutkinto-opintoihin, jotka vastaavat Pilottien tavoitteet -kohdassa mainittuja ehtoja, 250 opiskelijaa.   

Opiskelijamäärätavoitteet perustuvat aikuiskoulutustukea käyttäneiden, vuonna 2021 tutkinnon suorittaneiden tutkinto-opiskelijoiden määriin. Tilanne työmarkkinoilla muuttuu kuitenkin nopeasti, minkä vuoksi luvut ovat suuntaa antavia. Lähtökohtaisesti pilotteihin pyritään kuitenkin saamaan osallistujia kaikista mainituista tutkinnoista tai koulutuksista.

Opiskelijan tavoitteena tulee olla koko tutkinnon suorittaminen alusta asti, kesken jääneen tutkinnon loppuun saattaminen tai pätevöityminen. Opiskelijan ei tarvitse tämän valtionavustuksen käyttökauden aikana valmistua tavoitteena olevaan tutkintoon.

Avustushakemuksessa on esitettävä pilotin piirissä koulutettavien opiskelijoiden tavoiteltu määrä. Määrän tulee perustua esimerkiksi tutkinto-opintoja jo suorittavien kartoittamiseen tai työnantajakumppanien kanssa tehtyyn arvioon potentiaalisista uusista aloittavista opiskelijoista. Laskennallisesti avustusta voidaan myöntää yhteensä 5200 euroa yhtä opiskelijaa kohden. 
 

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset käsitellään.

Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen: 

Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun.

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Muissa avustushakuun liittyvissä asioissa hakijan tulee olla ensisijaisesti yhteydessä avustuksen vastuuvalmistelijaan tai muihin valmistelijoihin.

Avustuksen vastuuvalmistelija:

Mikko Mähönen, erityisasiantuntija
+358 295 331 343

mikko.mahonen@jotpa.fi

Muut valmistelijat:

Jarno Hakanen, kehittämispäällikkö
+358 295 331 326
jarno.hakanen@jotpa.fi

Tommi Himberg, erityisasiantuntija
+358 295 331 266
tommi.himberg@jotpa.fi

Valintaperusteet 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

Tavoitteet ja vaikuttavuus

• Pilotin tavoitteena on vähentää opiskelusta johtuvaa poissaoloa työstä.
• Pilotissa kehitetään ja kokeillaan uudenlaisia tapoja suorittaa opintoja tai pakollisia harjoittelujaksoja työn ohessa.
• Pilotissa on laadukas suunnitelma siitä, miten pilotista syntyy pysyvä yhteistyömalli työnantajan ja koulutuksen toteuttajan välille ja miten mallia voidaan levittää laajempaan käyttöön.

Toiminnan toteutus

• Pilotin toimenpiteet kohdennetaan selkeästi määritellylle opiskelijaryhmälle, joka on kartoitettu tai selvitetty etukäteen.
• Hakemuksessa on selkeästi eritelty pilotissa kehitettävän mallin konkreettiset hyödyt työssä olevan opiskelijan näkökulmasta.
• Pilotin toimenpiteet on selkeästi eroteltu ja yksilöity.

Kustannusarvio ja rahoitus

• Avustuksen käyttö kohdentuu koulutuksen toteuttajan kehittämistoimenpiteisiin sekä työnantajalle korvattaviin kustannuksiin. Työnantajalle korvattavaksi suunnitellut kustannukset vastaavat avustuksen käyttötarkoitusta ja pilotin tavoitteita.  

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon pilotteihin tavoiteltavien opiskelijoiden kokonaistavoitemäärä.

Samalle maantieteelliselle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää ja pilottien piiriin suunnitellut opiskelijamäärät ylitetään merkittävästi. 
 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. 

• Avustuksen ensimmäinen erä (50 % avustuksen kokonaismäärästä) maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. 
• Toinen erä (50 % avustuksen kokonaismäärästä) maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen, mikäli hanke on edennyt väliselvityksen perusteella avustuspäätöksen ja hankesuunnitelman mukaisesti.

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Velvollisuus raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen opiskelijaraportointijärjestelmän kautta. Avustuksella toteutettavien pilottien opiskelijamäärän seuranta perustuu opiskelijaraportointijärjestelmään kirjattujen pilotissa aloittaneiden opiskelijoiden määrään.

Avustuksella toteutettavien pilottien tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden seurantaa tullaan toteuttamaan ulkoisen palveluntuottajan toimesta. Avustuksen saajalta edellytetään osallistumista ulkoiseen arviointiin, tiedonkeruuseen sekä avustuksen käyttöön liittyvien tietojen toimittamiseen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle sekä ulkoiselle arvioijalle avustuspäätöksessä määritellyllä tavalla. Avustuksen saajalta edellytetään osallistumista yhteistyöhön muiden avustuksen saajien kanssa.

Koska koulutus rahoitetaan avustuksen saajan perusrahoituksella tai muulla erillisrahoituksella, Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarannossa (KOSKI) ja Korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarannossa (VIRTA) ei tule käyttää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoituslähdekoodeja. 

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman kehittämistoiminnan puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).  

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajan tulee valtionavustuslain 20 §:n mukaisesti oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä valtionavustuslain 24 §:n mukainen korko, mikäli avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti.

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti muun muassa silloin, kun toteutunut aloittajamäärä piloteissa kehitettävissä koulutuksissa jää merkittävästi pienemmäksi kuin päätöksen mukainen opiskelijamäärä (paikan vastaanottajia on alle 75 % päätöksen perusteena olevasta opiskelijamäärästä).

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä.   
 

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. 

Valtionavustuksen käytön ehdot tarkemmin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksen vakioehdot.

HUOMIO! Yhteishankkeiden osalta hakulomakkeen kustannusarviossa ilmoitetaan vain avustuksen päähakijan menoluokkakohtaiset kustannukset. Avustuksen siirron saajien osalta menoluokkakohtainen kustannusarvio toimitetaan hakulomakkeeseen erillisenä liitteenä.