Hankeavustus biotalousosaamisen ja biopohjaisiin materiaaleihin liittyvän osaamisen kehittämiseen

Valtionavustuksen tavoitteena on tukea uusien, vähähiilisten ja ekologisesti kestävien teknologioiden, ratkaisujen, tuotteiden ja prosessien kehittämistä sekä niiden käyttöönottoa, soveltamista ja kaupallistamista tekstiili- ja pakkausaloilla. Samalla tavoitteena on vastata näiden alojen yritysten osaavan työvoiman saatavuushaasteisiin kouluttamalla pääasiassa alalla jo työskentelevää henkilöstöä.

Tavoitteena on lisäksi mahdollistaa sellaisten koulutuskokonaisuuksien järjestäminen, joilla voidaan jatkossa ennakoivasti ja nykyistä tehokkaammin vastata puhtaaseen siirtymään liittyviin osaamisvaatimuksiin tekstiili- ja pakkausalojen tehtävissä. Näitä osaamisvaatimuksia ovat esimerkiksi vähähiiliseen teknologiaan siirtyminen ja kiertotalousosaamisen lisääminen. 

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja
• yliopistot ja ammattikorkeakoulut  

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa myös useamman toimijan yhteishankkeita. Menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (myöhemmin palvelukeskus tai Jotpa) voi käyttää avustuksiin yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa.

Päätökset pyritään tekemään 3.5.2024 mennessä. 

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä:  

• Valtionavustuslaki (688/2001),
• Laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021),  
• Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009),  
• Yliopistolaki (558/2009),  
• Ammattikorkeakoululaki (932/2014),  
• Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917)

Koska valtionavustukseen käytetään Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta (RRF), sovelletaan lisäksi seuraavia säädöksiä:  

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta  
• Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022)  

Tarve biotalousosaamisen ja biopohjaisten materiaalien osaamispalvelulle perustuu  

• uusien avainteknologioiden analyysiin,  
• hallitusohjelman tavoitteisiin viestiteollisuusalojen kasvun edistämisestä sekä  
• alalla tunnistettuihin osaamiskapeikkoihin.  

Metsäteollisuuden tuotteet kattavat tällä hetkellä yli viidesosan Suomen viennistä. Puhdas siirtymä pois fossiilisista raaka-aineista vauhdittaa kysyntää esimerkiksi sellun ja muiden puun jatkojalosteiden osalta. Biotaloudessa hyödynnetään kestävästi luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja sekä kehitetään, ja otetaan käyttöön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita.  

Suomen biotalousstrategia - Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää (Työ- ja elinkeinoministeriö ym. 2022) mukaan biotalouteen tarvitaan pitkäaikaista alan osaamisen kehittämistä.  

Pitkäkestoisten biopohjaisten materiaalien, kuten vaatekuitujen tuotannon ennakoidaan laajentuvan (Kuusela ym. 2023). Esimerkiksi pakkausala etsii muoveja korvaavia kuitupohjaisia vaihtoehtoja kertakäyttöastioille ja elintarvikepakkauksille.  

Biotalouteen liittyvä korkeakoulutasoinen koulutustarjonta on lisääntynyt viime vuosina. Etenkin ammatillisessa biotalousalan koulutuksessa arvioidaan kuitenkin olevan tällä hetkellä osaamiskapeikkoja. (Työ- ja elinkeinoministeriö ym. 2022.) 

Koulutuksen kohderyhmä

Avustushaussa pääasiallisena kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka työskentelevät tekstiili- tai pakkausaloilla.  Lisäksi koulutukseen voi osallistua henkilöitä, jotka

• ovat kiinnostuneita siirtymään toiselta toimialalta tekstiili- tai pakkausalalle tai
• ovat kiinnostuneita siirtymään työvoiman ulkopuolelta tekstiili- tai pakkausalalle.  

Koulutus tulee suunnitella niin, että työssä olevan henkilön on tosiasiallisesti mahdollista osallistua siihen työnsä ohessa.  

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutuksen sisältö

Avustuksella voidaan rahoittaa esimerkiksi seuraavia koulutussisältöjä:

• Kestävät ja vastuulliset pakkaukset ja tekstiilit
  • Tekstiilimateriaaliosaaminen, vaikutukset ja käyttökohteet
• Biopohjaisten materiaalien hyödyntäminen pakkauksissa ja tekstiiliteollisuudessa
  • Erityisesti puu- ja selluloosapohjaiset materiaalit mutta myös biohajoava muovi
  • Materiaalikehitys, TKI
  • Tuotantoprosessit
  • Muotoilu- ja suunnitteluosaaminen
• LCA/elinkaariajattelu
• Vastuullisuus, viherpesun välttäminen ja luotettavan tiedon saanti
  • Pakkaus- ja tekstiilimateriaalien vertailtavuus
  • Viherväittämät
  • Vastuullisuusraportointi ja -viestintä
• Ekologisesti kestäviin pakkaus- ja tekstiilimateriaaleihin liittyvä lainsäädäntö, sääntelyosaaminen ja sääntelyn ennakointi
• Uudelleenkäyttö ja uudelleenkäytön kehitys, logistiikkatehokkuus ja uudet logistiset prosessit
• Kierrätysteknologioiden ymmärtäminen
  • Pakkausmateriaalien kierrätettävyyden reunaehdot eri alueilla
  • Tekstiilimateriaalien kierrätysmenetelmät, materiaalien tunnistusmenetelmät
• Kuluttajaymmärryksen lisääminen, liiketoimintaympäristön muutos sekä viestintä ja markkinointi
• Brändiperustaisen kuluttajaliiketoiminnan kehittäminen
• Systeeminen muutos bio- ja kiertotalouteen yritysten eri tasoilla  
  • Kiertotalouden liiketoimintamallit
• Kemian prosessiteollisuuden ja tekstiilikuituteknologian osaaminen
  • Tekstiilikuitujen ominaisuudet, teollinen valmistus ja soveltuvuus jatkojalostukseen
• Uusien teknologioiden kaupallistaminen ja skaalaaminen teolliseen mittakaavaan
• Uusien toimitus- ja tuotantoketjujen löytäminen, hallinta ja johtaminen

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia.

Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon, tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Avustuksella toteutettavan hankkeen tulee sisältää tarvittavissa määrin seuraavia toimia:  

• Työelämään tai muualle yhteiskuntaan jalkautuva, kohderyhmää motivoiva opiskelijahankinta.
• Yksilö- ja/tai ryhmäohjauksena toteutettu uraohjaus, urasuunnittelutaitojen kehittäminen, oppimisen haasteiden tunnistaminen ja pedagoginen tuki, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus, muut mahdolliset ohjaustoimet.  
• Oppimisen ja työllistymisen tukitoimet kuten kieli- ja digitaidon tuki.  

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 30.6.2025.

Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta. 

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa. Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista, hakija voi ottaa yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan vastuuvalmistelijaan.  

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset.  

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 13.3.2024 klo 13–14. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. 

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. 

Avustuksen vastuuvalmistelija: erityisasiantuntija Anna Päiviö (sähköposti anna.paivio@jotpa.fi, puhelinnumero 0295 331 471). 

Valintaperusteet  

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet: 

• Toteutussuunnitelma on työelämälähtöinen, se on laadittu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.
• Osaamispalvelun toteutusmuoto mahdollistaa osallistumisen työn ohessa.
• Toteutusaikataulu sekä toteutettavan osaamispalvelun kesto on suunniteltuun sisältöön, tavoiteltuun kohderyhmään ja avustuksen käyttöaikaan nähden realistinen ja tarkoituksenmukainen.
• Palvelun kohderyhmässä, järjestämisessä ja sisällöissä on huomioitu toteutusalueen tai valtakunnallinen työmarkkinatilanne.
• Opiskelijahankintasuunnitelma on konkreettinen ja uskottava, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä.
• Opintojen aikaisten tukitoimien suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa suunnitellut tukitoimet.
• Opintojen aikaisen ohjauksen suunnitelma on laadukas, ja siinä on huomioitu tavoiteltu kohderyhmä. Hakijalla on valmiudet toteuttaa ohjausta.
• Hakemus on kokonaistaloudellinen.
• Palvelussa kokeillaan hakijan perustoimintaan nähden uusia menetelmiä, toteutusmuotoja, opintojen sisältöyhdistelmiä tai yhteistyömalleja.
• Hakija esittää konkreettisen suunnitelman, kuinka edellisen kohdan asioita tullaan ottamaan käyttöön ja/tai levittämään omassa organisaatiossa tai laajemmin.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 1–4. Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli palvelukeskuksen arvion mukaan kysyntä ei ole riittävää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää varainhoitovuoden suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Tällaisessa tapauksessa valtionavustusta ei ole perusteltua myöntää.  

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.    

Tavoitteena on, että avustuksella toteutettavat osaamispalvelut käynnistyvät mahdollisimman pian jo viimeistään alkusyksystä 2024. Valtionavustus maksetaan kahdessa samansuuruisessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen ja muutoksenhakuajan jälkeen. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen, viimeistään 1.12.2024. Toinen erä maksetaan, mikäli avustuspäätöksen mukaisesta tavoitteellisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 31.10.2024 mennessä ja hanke edennyt avustuspäätöksen mukaisesti. 

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.  
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana.  

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä, ja sen liitteessä [Jotpan vakioehdot]. Avustettavan hankkeen toteutuneita tuloja ja kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa valtionavustukseen liittyvät hankinnat vakioehdoissa [linkki vakioehtoihin] kuvatulla tavalla. Alle 30 000 euron (alv. 0%) hankinnoissa suositellaan tekemään alustava hintatiedustelu vähintään kolmelle tarjoajalle ennen ostopäätöksen tekemistä. Kaikki yli 30 000 euron (alv. 0%) hankinnat tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa (pääsääntöisesti 60 000 e) tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016).  

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta  

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa.  

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat tiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (Koski).  

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (Virta).  

Avustuksen saajan tulee raportoida opiskelijoista palvelukeskuksen pyytämät tiedot koulutuksen alkaessa sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta. Palaute kerätään toimittamalla järjestelmästä löytyvä linkki opiskelijoille.  

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Palvelukeskuksen avustaman palvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).  

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Valtionavustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä mahdolliset korot, mikäli avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti.

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti silloin kun toteutunut opiskelijamäärä jää merkittävästi pienemmäksi kuin päätöksen mukainen opiskelijamäärä (paikan vastaanottajia on alle 75 % päätöksen perusteena olevasta opiskelijamäärästä).

Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan palvelukeskuksen rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden koulutukseen kuuluvan tutkinnon osan suorittamiseen.  

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko. Opiskelijamäärien prosenttilaskelmassa opiskelijamäärä pyöristetään kokonaisluvuiksi normaalin käytännön mukaisesti (puolikkaat opiskelijat ylöspäin). 

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7.3 §:n mukaisesti välittää sen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saavan/saavien) kanssa.  

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta.  

Hakemukseen liitettävät pakolliset liitteet

• DNSH-liitepohja (pdf, jotpa.fi) DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä on saatavilla Euroopan komission laatimasta teknisestä ohjeesta (pdf, europa.eu)  
• Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen vahvistettu viimeisin tilinpäätös  
• Viimeisin vahvistettu toimintakertomus  

Do No Significant Harm (DNSH) -periaatteen noudattaminen  

Avustusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille hankkeille, joissa noudatetaan ”ei merkittävää haittaa" (Do No Significant Harm, DNSH) -periaatetta. DNSH-periaatteen mukaisesti hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa mille tahansa Euroopan unionin taksonomia-asetuksessa määritellyistä kuudesta ympäristötavoitteesta:  

• ilmastonmuutoksen hillintä  
• ilmastonmuutokseen sopeutuminen  
• vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu  
• siirtyminen kiertotalouteen  
• ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen  
• biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.  

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen.  

DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksen liitteessä. Lisäksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta.  

Lisätietoja DNSH-periaatteesta on saatavilla Euroopan komission verkkosivuilla. Suomen kestävän kasvun ohjelma: Elpymis- ja palautumissuunnitelma - Valto (valtioneuvosto.fi).  

Kirjanpito- ja muun aineiston säilyttäminen  

Rahoituksen saajien on sitouduttava säilyttämään kaikki rahoitukseen liittyvä kirjanpito- ja muu aineisto vuoden 2032 loppuun saakka, ellei muu Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö edellytä pidempää säilytysaikaa.  

Yhteistyövelvoite ja tarkastusoikeus  

Rahoituksen saajan tulee toimia yhteistyössä komission, Euroopan petostentorjuntaviraston, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan syyttäjänviraston kanssa niiden käyttäessä lakisääteisiä tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksiaan. Valtiovarain controller -toiminnolla, valtiovarainministeriöllä, muulla ministeriöllä, Valtiokonttorilla sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on oikeus tehdä tuensaajiin kohdistuvia elpymis- ja palautumistukivälinevarojen käyttöön ja hallinnointiin liittyviä tarkastuksia.  

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa, jossa valtionavustuksen saaja välittää osan siitä valtionavustuslain 7.3 §:n mukaisesti muun toimijan käytettäväksi, on luvussa 2.3 kuvatun lisäksi otettava huomioon, että yhteistyövelvoite ja tarkastusoikeus koskee myös siirron saajaa/saajia.  

Hankkeen viestintä  

Rahoituksen saajan tulee kaikessa hankkeen viestinnässä pitää esillä rahoituksen alkuperä ja varmistaa Euroopan unionin rahoituksen näkyvyys. Viestinnässä pitää esittää sekä unionin tunnus (rahoituslogo) että maininta ”Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU”.  

Päällekkäisestä rahoituksesta ilmoittaminen  

Mikäli rahoitetulle hankkeelle myönnetään päällekkäistä rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä tai muista unionin ohjelmista, tulee hankkeen yhteyshenkilön ilmoittaa tästä viipymättä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle.  

Raportointi valtionavustuksen käytöstä yhteishankkeissa

Valtionavustuksen saajan on yhteishankkeiden osalta toimitettava palvelukeskukselle seuraavat asiakirjat ja tiedot:  

• Siirron saajan kanssa tehty sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista
• Selvitys kullekin siirron saajalle välittävästä rahoitusosuudesta (jos ei käy ilmi sopimuksesta)
• Seurantatiedot siitä, miten rahoitusosuus konkreettisesti siirtyy siirron saajille. Kunkin kuukauden aikana tapahtuneista maksutapahtumista tulee toimittaa tiedot palvelukeskukselle seuraavan kuukauden 8. päivään mennessä. Kunkin kuukauden 8. päivään mennessä tulee myös ilmoittaa, jos edellisen kuukauden aikana ei ole maksettu rahoitusosuuksia.

Osallistujatietojen toimittaminen  

Avustuksen saajan tulee ilmoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle puolivuosittain koulutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden määrät sekä indikaattoritietoina opiskelijoiden sukupuoli ja ikäryhmä. Tietopyyntö lähetetään koskien raportointijaksoja 1.1.–31.6 ja 1.7.–31.12. Aloittaneisiin opiskelijoihin lasketaan mukaan myös mahdolliset koulutuksen keskeyttäneet.  

Edunsaajatietojen toimittaminen  

Rahanpesulaki ja EU:n rahanpesudirektiivit edellyttävät, että yritys tai yhteisö tunnistaa tosiasialliset edunsaajansa, ilmoittaa heidän tietonsa rekisteröitäviksi ja pitää tiedot ajan tasalla.

RRF-asetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, artikla 22) mukaisesti Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen on kerättävä varojen lopullisen saajan tosiasiallisesta omistajasta ja edunsaajasta (tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista) seuraavat tiedot: etunimi (etunimet), sukunimi (sukunimet) ja syntymäaika.

Tietojen raportoimatta jättäminen

Tietojen raportoimatta jättäminen voi RRF-erityisehtojen mukaisesti johtaa rahoituksen takaisinperintään.

Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU

Valtionavustuksen käytön ehdot löytyy tarkemmin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksen vakioehdoista.