Hankeavustus terveysteknologian osaamistarpeisiin

Valtionavustuksen tavoitteena on 

• lisätä osaamista terveysteknologiaan liittyvien laitteiden, sovellusten ja palveluiden käytössä ja kehittämisessä
• edistää terveysteknologian liiketoiminnallisen potentiaalin hyödyntämistä ja vahvistaa alan vientimahdollisuuksia.

Avustusta voivat hakea 

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• yliopistot ja ammattikorkeakoulut
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät
• Saamelaisalueen koulutuskeskus. 

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa useamman toimijan yhteishankkeita, joissa valtionavustus myönnetään yhdelle toimijalle, joka välittää osan siitä eteenpäin. Yhteishankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. 

Yhden opiskelijan laskennallinen hinta (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) voi olla enintään 6000 euroa.  

Tavoitteena on järjestää suppeita ja kestoltaan lyhyitä osaamispalveluita, joihin on mahdollisimman vaivatonta osallistua työn ohessa. Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta. Valtionavustuksen tulee kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. 

Päätökset pyritään tekemään 15.10.2025 mennessä. 

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 17.6.2025 klo 13–14. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena. 

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä:  

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
• yliopistolaki (558/2009)
• ammattikorkeakoululaki (932/2014) 
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917). 

Terveysteknologian laajemmalla hyödyntämisellä on Suomessa monia merkittäviä etuja, jotka ulottuvat yksilön hyvinvoinnista koko yhteiskunnan tasolle. Keskeisessä roolissa ovat yritykset, jotka tuottavat terveysteknologia-alan palveluja ja laitteita. Terveysteknologiaan liittyvässä kehittämistyössä tuleekin varmistaa riittävä osaaminen, jotta alan potentiaali tulee hyödynnettyä. Tämä koskee myös alan vientimahdollisuuksien täyttä hyödyntämistä riittävällä liiketaloudellisella osaamisella. 

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kustannuspaineet haastavat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia että asiakkaita hyödyntämään teknologisia ratkaisuja yhä enemmän. Tämän vuoksi alan ammattilaisilla tulee olla riittävä tietämys olemassa olevista teknologiaratkaisuista sekä osaamista teknologian käytön ohjaamiseksi asiakkaalle.

Terveysteknologiasta saatavia hyötyjä ovat muun muassa

1. Parempi hoidon saatavuus ja vaikuttavuus. Terveysteknologian avulla voidaan järjestää etävastaanottoja, tallentaa terveystietoja digitaalisesti ja käyttää tekoälypohjaista diagnostiikkaa. Tämä parantaa hoidon saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla, säästää aikaa ja resursseja sekä saavuttaa parempia hoitotuloksia.
2. Hoitohenkilökunnan työn helpottaminen. Automatisoidut järjestelmät, kuten potilasturvallisuusjärjestelmät ja robotiikka, vähentävät rutiinitehtäviä ja vapauttavat aikaa potilastyöhön. Tämä auttaa myös hoitohenkilökunnan jaksamisessa ja vähentää työkuormaa.
3. Ennaltaehkäisy ja omahoito. Esimerkiksi sydämen sykettä, unta tai liikuntaa seuraavat sovellukset ja laitteet tukevat yksilön omahoitoa ja terveellisiä elämäntapoja. Ennaltaehkäisevä teknologia voi vähentää sairastavuutta ja siten terveydenhuollon kustannuksia.
4. Kustannussäästöt ja resurssien kohdentaminen. Teknologian avulla voidaan lyhentää potilaiden sairaalajaksoja ja vähentää tarpeettomia käyntejä. Tämä säästää rahaa ja vapauttaa resursseja hoitoa eniten tarvitseville potilaille.
5. Vientipotentiaali ja talouskasvu. Suomessa terveysteknologia-ala on vahvassa kasvussa, ja sillä on merkittävä vientipotentiaali. Vuonna 2024 alan viennin arvo oli 2,6 miljardia euroa. Ala tarjoaa myös uusia työpaikkoja ja investointeja Suomeen.
6. Ikääntyvän väestön tukeminen. Kehittyneen terveysteknologian avulla ikääntyvien ihmisten on mahdollista asua pidempään kotona ja elää turvallista arkea. Tämä vähentää tarvetta kalliille laitoshoidolle.

Tällä valtionavustushaulla pyritään lisäämään terveysteknologiaan liittyvää osaamista siten, että yllä mainittuja terveysteknologian tuomia hyötyjä voidaan edistää mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti. 

Tätä valtionavustushakua tullaan täydentämään hankinnalla syksyllä 2025, koska terveysteknologian alalla on tarvetta myös muuhun kuin säänneltyyn koulutukseen.   

Koulutuksen kohderyhmä 

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. 

Tässä avustushaussa kohderyhminä ovat erityisesti henkilöt, jotka 

• suunnittelevat tai käyttävät terveysteknologiaa tai jotka hyötyisivät sen käytöstä
• työskentelevät terveysteknologiaan liittyvissä liiketalouden tehtävissä (kaupallistaminen, vienti, myynti, markkinointi). 

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. 

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä päätoimisia tutkinto-opiskelijoita. 

Koulutuksen sisältö

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun tulee koostua seuraavista osa-alueista: 

Ammatillisen osaamisen kehittäminen (vähintään 60 % avustuksesta) 

Koulutukset voivat sisältää terveysteknologian suunnitteluun ja käyttöön liittyviä osaamissisältöjä tai terveysteknologiaan liittyviä liiketaloudellisia osaamissisältöjä esimerkiksi teknologioiden ja palveluiden kaupallistamisessa, viennissä ja markkinoinnissa.

Koulutussisältöjä voivat teemaan liittyen olla:

• lääketieteelliset laitteet ja digitaaliset sovellukset: suunnittelu, käyttö ja liiketaloudellinen hyödyntäminen
• tekoäly ja data-analytiikka: terveysteknologian analysointi ja tekoälyn hyödyntämisen suunnittelu ja käyttö tai liiketaloudellinen hyödyntäminen
• digitaaliset järjestelmät: terveydenhuollon digitaalisten järjestelmien, kuten potilastietojärjestelmien  tekoälypohjaisten diagnostiikkatyökalujen ja etähoitoratkaisujen suunnittelu ja käyttö tai liiketaloudellinen hyödyntäminen
• terveysteknologian moniammatillisuus ja vuorovaikutus: yhteistyö eri toimijoiden kanssa (esimerkiksi teknologian suunnittelun ja käytön välillä), terveysteknologian asiakaslähtöisyys

Hakija voi myös esittää muita koulutussisältöjä, joilla on työmarkkinoilla ilmennyt tai ennakoitu todennettu tarve. 

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia. 

Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta. 

Motivointi ja opiskelijahankinta 

• kohdennettu opiskelijahankinta avustushaun kohderyhmälle yhteistyössä työnantajien ja sidosryhmien kanssa
• koulutuksesta saatavan hyödyn viestiminen potentiaalisille osallistujille 

Opiskelun ja koulutukseen osallistumisen tuen toimet 

• tarvittavat kielituen toimet
• tarvittavat opintojen suorittamiseen liittyvät digitaaliset taidot
• mahdolliset muut tukitoimet perustuen kohderyhmän tarpeisiin 

Ohjauksen toimet 

• uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen tukeminen
• oppimaan oppimisen taitojen ohjaus
• oppimisen haasteiden tunnistaminen ja siihen liittyvä pedagoginen tuki 

Lisätietoja ja neuvontaa valtionavustuksen sisällöistä ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta.

Avustuksen vastuuvalmistelija: 

Krista Paavola, erityisasiantuntija 

+358 295 331305 

krista.paavola@jotpa.fi 

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 31.12.2026. 

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset käsitellään.

Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla. 

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen:  
 
Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori 

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun:  
 
Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi 

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16: 

+358 295 50 3760 

Vähimmäisvaatimukset avustuksen myöntämiselle 

Avustushakemuksen tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:  

• Avustuksella toteutettavan koulutuksen kohderyhmä vastaa hakutiedotteella kuvattuja kohderyhmiä.
• Koulutus on suunniteltu niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista suorittaa koulutus työn ohessa.
• Avustushakemuksessa on selkeästi kuvattu koulutuksessa toteutettavat osaamissisällöt esimerkiksi tutkinnon osan tarkkuudella. Mikäli avustuksen hakija on ammatillisen koulutuksen järjestäjä, tulee hakemuksella nimetä ammatilliset tutkinnot ja tutkinnon osat, joihin osaamispalvelun sisällöt perustuvat.
• Avustuksen hakijalla on suunnitelma siitä, miten avustuksella toteutettava koulutusmalli tai osaamispalvelukokonaisuus sisällytetään avustuksen hakijan perustoimintaan avustuksen käyttökauden jälkeen.
• Toteutussuunnitelman aikataulun perusteella vähintään puolet tavoitteellisesta opiskelijamäärästä aloittaa koulutuksessa ennen väliselvityksen palauttamispäivämäärää. 

Arvioitavat valintaperusteet  

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit: 

Tavoitteet ja vaikuttavuus​ 

• Palvelussa kokeillaan sellaisia uusia sisältöjä, sisältöyhdistelmiä tai toimintatapoja, jotka edistävät jatkuvaa oppimista.
• Suunnitelma avustuksella toteutetun toiminnan tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista on laadukas. Avustuksen saaja arvioi toimintaa yhdessä työelämäkumppanien ja opiskelijoiden kanssa. 

Toiminnan toteutus​ 

• Palvelu on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.​
• Palvelun sisältö vastaa tunnistettuihin osaamistarpeisiin.​
• Opiskelijahankinnan keinot ja kanavat on määritelty tarkoituksenmukaisesti ja eritelty. ​
• Ohjauksen toimet on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja niiden toteutus on sisällytetty osaksi palvelua. Haetulla avustuksella on mahdollista toteuttaa ohjauksen toimet.  

Kustannusarvio ja rahoitus​ 

• Avustuksen käyttösuunnitelma on kokonaistaloudellinen. Avustuksen käyttö kohdentuu koulutuksen tai muun osaamispalvelun toteuttamiseen. 

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli kysyntä ei ole Jotpan arvion mukaan riittävää. 

Päällekkäisen rahoituksen estäminen 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee valtionavustushakemuksessa esittää arvio siitä, onko ehdotettu koulutus mahdollista järjestää varainhoitovuoden suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Tällaisessa tapauksessa valtionavustusta ei ole perusteltua myöntää.  

Jotpa arvioi ja tarkastaa myönnettyjen opiskelijatyövuosien riittävyyden tilastopalvelu Vipusen toteumatietojen perusteella ennen toisen rahoituserän maksamista ja loppuraportin tarkastuksen yhteydessä.    

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. Toinen erä maksetaan avustusten väliselvitysten tarkastamisen jälkeen. Toinen erä maksetaan vain, jos avustuspäätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä 50 % on aloittanut 1.2.2026 mennessä ja hanke on edennyt avustuspäätöksen mukaisesti. Ensimmäinen maksuerä on 50 % avustussummasta ja toinen maksuerä 50 % avustussummasta. 

Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden.  

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana.  

Hyväksyttävät kustannukset 

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan. 

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla. 

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta  

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa.  

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI).  

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA).  

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.   

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön 

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).   

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus 

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Avustuksen saajan tulee valtionavustuslain 20 §:n mukaisesti oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä valtionavustuslain 24 §:n mukainen korko, jos avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti. 

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti muun muassa silloin, kun opinnot aloittaneiden määrä on alle 75 % päätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä. Tällöin palautuksen määrä perustuu siihen, kuinka suuri osa päätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä on jäänyt saavuttamatta.

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna päätöksen mukaisen opiskelijamäärän ja toteutuneen opiskelijamäärän erotuksella. 

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa.  

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin. 

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta.  

HUOMIO! Yhteishankkeiden osalta hakulomakkeen kustannusarviossa ilmoitetaan vain avustuksen päähakijan menoluokkakohtaiset kustannukset. Avustuksen siirron saajien osalta menoluokkakohtainen kustannusarvio toimitetaan hakulomakkeeseen erillisenä liitteenä.