Hankeavustus työn ohessa opiskelun vahvistamiseksi 4/2026

Valtionavustuksella toteutettavien toimenpiteiden tavoitteena on 

• mahdollistaa jatkuva oppiminen ja kehittää työn ohessa opiskelua siten, että työssä olevat henkilöt voivat jatkaa työntekoa opiskelun aikana
• selvittää parhaita tapoja työn ohessa opiskeluun ja edistää niiden jäämistä pysyväksi osaksi koulutuksen toteuttajien ja työnantajien toimintaa
• lisätä koulutuksen toteuttajien, työnantajien ja työn ohessa opiskelevien välistä yhteistyötä.

Toimenpiteillä helpotetaan opintonsa jo aloittaneiden työntekijöiden opintojen etenemistä ja valmistumista. Lisäksi madalletaan opiskelua harkitsevien työntekijöiden kynnystä aloittaa työn ohessa opiskelu.

Tällä valtionavustuksella rahoitetaan 

• koulutuksen kehittämistä, suunnittelua ja seurantaa 
• osallistujien ohjausta ja tukemista 
• opiskelun järjestelyistä syntyviä kustannuksia.

Tällä valtionavustuksella ei rahoiteta koulutuksen järjestämistä tai lisätä koulutuksen aloituspaikkoja. Valtionavustuksella ei myöskään makseta opiskelijan palkkakustannuksia.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• ammattikorkeakoulut
• yliopistot.

Avustus myönnetään kokonaisuudessaan koulutuksen toteuttajalle. Koulutuksen toteuttaja eli avustuksen saaja on vastuussa avustuksen käytöstä avustuspäätöksessä määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti.

Valtionavustuksen saaja eli koulutuksen toteuttaja maksaa vähintään 60 % myönnetyn avustuksen kokonaissummasta korvauksena työnantajille niistä järjestelyistä, joita työpaikoilla on tehty työn ohessa opiskelun seurauksena.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa useamman toimijan yhteishankkeita. Yhteishankkeissa valtionavustusta hakee yksi hakukelpoinen koulutuksen toteuttaja, joka välittää osan myönnetystä avustuksesta eteenpäin toiselle tai useammalle hakukelpoiselle koulutuksen toteuttajalle. Yhteishankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet. Toivomme laajassa yhteistyössä toteutettavia alueellisia tai valtakunnallisia toteutuksia. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 11,5 miljoonaa euroa. Tämä on neljäs valtionavustushaku, joka on osa hanketta työn ohessa opiskelun vahvistamiseksi. Hanke työn ohessa opiskelun vahvistamiseksi jatkuu myös tulevina vuosina, ja sitä kehitetään edelleen kokemusten ja tarpeiden pohjalta.

Avustusta voidaan myöntää enintään 5200 euroa yhtä tavoiteltua opiskelijaa kohden (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) sisältäen koulutuksen toteuttajan kehittämistoimenpiteet sekä työnantajakumppanille korvattavien kustannusten osuuden.

Tämä valtionavustushaku on jatkuva haku 30.4.2027 asti. Hakemukset arvioidaan heti niiden saavuttua ja avustuspäätökset pyritään tekemään noin viikon kuluessa hakemuksen saapumisesta. Avustusta saaneet hankkeet voivat aloittaa toiminnan heti avustuspäätöksen jälkeen.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 13.11.2026. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustus myönnetään Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain (682/2021) luvun 2. 8 § momentteihin 6. ja 7. perustuen: 

Palvelukeskus voi myöntää avustusta: 

6) koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan;

7) toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä:

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021)

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen tehtävänä on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta sekä edistää ja lisätä jatkuvan oppimisen palveluiden tarjontaa ja työn ohessa oppimista.

Tämän valtionavustuksen tarkoituksena on helpottaa työn ohessa opiskelua tilanteessa, jossa aikuiskoulutustuki ei enää ole yksilön käytettävissä päätoimisen opiskelun tukemiseksi ja mahdollisuudet jäädä kokonaan pois työstä opiskelua varten ovat aikaisempaa rajatummat. 

Valtionavustuksella toteutettavilla toimenpiteillä on tarkoitus vahvistaa työnantajien roolia työntekijöiden jatkuvassa oppimisessa. Avustuksella kehitetään opintojen toteutustapoja tietyissä tutkintokoulutuksissa ja pätevöittävissä opinnoissa, joihin sisältyy pakollisia harjoitteluita. Tavoitteena on, että opinnot aiheuttavat mahdollisimman vähän poissaoloja työstä ja että opiskelevan henkilön tulotaso pysyy ennallaan.

Toimenpiteiden tavoitteena on

• mahdollistaa jatkuva oppiminen ja kehittää työn ohessa opiskelua siten, että työssä olevat henkilöt voivat jatkaa työntekoa opiskelun aikana
• selvittää parhaita tapoja työn ohessa opiskeluun ja edistää niiden jäämistä pysyväksi osaksi koulutuksen toteuttajien ja työnantajien toimintaa
• lisätä koulutuksen toteuttajien, työnantajien ja työn ohessa opiskelevien välistä yhteistyötä.

Valtionavustus kohdennetaan tukemaan tiettyjen työvoimapulasta kärsivien alojen osaamisen kehittämistä. Avustus kohdentuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan sisäisiin ammatti- ja urasiirtymiin, pätevöitymiseen ja osaamisen täydentämiseen nykyisissä tehtävissä.

Toimenpiteillä mahdollistetaan joustavampia ura- ja koulutuspolkuja sellaisissa koulutuksissa, joissa

• on käytetty runsaasti aikuiskoulutustukea
• tutkinnon suorittaneista ammattilaisista on akuutti pula työmarkkinoilla
• on paljon pakollisia harjoittelujaksoja.

Hankkeissa voidaan kehittää jo käytössä olevia koulutuksen toteutustapoja tai kehittää kokonaan uusia. Toimivimpia toteutuksia on tarkoitus ottaa myöhemmin käyttöön myös laajemmin. 

Tavoitellut hyödyt

Työn ohessa opiskelevalle henkilölle: 

• Opinnot etenevät tavoitteiden mukaisesti ja valmistuvat tavoiteaikataulussa.
• Opintojen ja työn yhteensovittaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän poissaoloja työstä ja opiskelijan tulotaso pysyy ennallaan.
• Laadukas osaamisen kehittyminen varmistetaan tilanteessa, jossa kokoaikatyö ja opiskelu on välttämätöntä yhdistää.

Työnantajalle: 

• Varmistetaan osaavan ja pätevän työvoiman saatavuus ja kehitetään henkilöstön osaamista.
• Jatkuvan oppimisen käytäntöjen kehittämistä työpaikoilla tuetaan korvaamalla siitä aiheutuvia kustannuksia.
• Jatkuva oppiminen voidaan järjestää työpaikalla ilman merkittäviä vaikutuksia henkilöresurssiin.

Koulutuksen toteuttajalle: 

• Jatkuvan oppimisen ja työn ohessa opiskelun menetelmiä kehitetään ja toteutetaan.
• Koulutuksen toteuttajien ja työnantajien välille muodostuu pysyviä yhteistyökäytäntöjä ja työn ohessa opiskelun menetelmiä alueelliseen ja valtakunnalliseen käyttöön.
• Uudenlaiset jatkuvan oppimisen menetelmät madaltavat työssä olevien kynnystä hakeutua opintojen piiriin.

Koulutuksen toteuttajat

Avustus myönnetään kokonaisuudessaan koulutuksen toteuttajalle. Koulutuksen toteuttaja eli avustuksen saaja on vastuussa avustuksen käytöstä avustuspäätöksessä määritellyn käyttötarkoituksen mukaisesti. 

Koulutuksen toteuttajalle kohdennettu osuus rahoituksesta tulee käyttää kehittämis-, suunnittelu-, järjestely- ja organisointitoimien vaatimiin kustannuksiin. Koulutuksen toteuttajalle kohdennettu osuus on enintään 40 % koko avustussummasta.

Koulutuksen toteuttaja voi käyttää avustusta esimerkiksi seuraaviin toimenpiteisiin: 

• koulutuksen toteutusmuotojen kehittämiseen esimerkiksi monimuoto- ja oppisopimuskoulutuksissa siten, että koulutukseen osallistuminen aiheuttaa osallistujalle mahdollisimman vähän poissaoloa työstä
• aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mallien kehittämiseen, toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen
• työtehtävien opinnollistamisen kehittämiseen ja toteuttamiseen yhdessä työnantajakumppanien kanssa
• opiskelijahankintaan, erityisesti jos koulutus toteutetaan erillisvalinnan kautta
• opiskelijoiden tukemiseen ja ohjaukseen, esimerkiksi mentoritoimintaan
• opetussuunnitelmien ja koulutusten pedagogiikan työelämälähtöiseen kehittämiseen yhdessä työnantajakumppanien kanssa
• harjoittelujärjestelyiden kehittämiseen ja harjoitteluiden toteutusten organisointiin yhdessä työnantajien, harjoittelupaikkojen ja koulutuksiin osallistuvien kanssa
• työnantajayhteistyön tiivistämiseen ja kehittämiseen

Varsinainen koulutus järjestetään koulutuksen toteuttajan perusrahoituksella tai muulla erillisrahoituksella. Tällä valtionavustuksella ei lisätä tutkintokoulutusten aloituspaikkojen määrää.

Työnantajat

Valtionavustuksen saaja eli koulutuksen toteuttaja maksaa vähintään 60 % myönnetyn avustuksen kokonaissummasta korvauksena työnantajille niistä järjestelyistä, joita työpaikoilla on tehty työn ohessa opiskelun seurauksena. 

Kustannuksia voidaan korvata tällä valtionavustuksella, jos

• järjestelyistä, työnantajan toteuttamista toimenpiteistä työpaikalla, kustannusten perusteluista ja kustannusten todentamisesta on etukäteen sovittu koulutuksen toteuttajan ja työnantajan kesken erillisellä sopimuksella (vähimmäisvaatimukset kuvattu alla kohdassa Sopimukset)
• kustannukset ovat valtionavustuspäätöksessä määritellyn mukaisia ja syntyneet hyväksyttyjen kustannustyyppien mukaisesti
• kustannukset ovat aiheutuneet työn ohessa opiskelun uudenlaisista järjestelyistä työpaikalla 
• kustannukset ovat syntyneet avustuksen käyttökauden aikana, alkaen avustuksen päätöspäivämäärästä ja päättyen avustuspäätöksessä mainittuun avustuksen viimeiseen käyttöpäivään
• kustannukset on todennettu avustuksen saajalle sopimuksessa määritellyn mukaisesti.

Avustuksen työnantajille korvattavan osuuden ei ole tarkoitus korvata täysimääräisesti esimerkiksi mahdollisista sijaisjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia. Avustushakemuksella tulee esittää sellaiset työnantajan toimenpiteisiin käyttämät resurssipanostukset, joita ei kustanneta avustuksesta. 

Avustuksen tarkoituksena on kannustaa työnantajia mahdollistamaan työaikana tapahtuvaa opiskelua, tarjota työpaikoilla opiskelua uusilla tavoilla ja edistää työntekijöiden jatkuvaa oppimista. Tarkoituksena on, että myös työnantajat osallistuvat osaltaan työn ohessa opiskelun kustannuksiin. Työnantajien tulee esimerkiksi osallistua toimintaan selvittämällä etukäteen ketkä työntekijöistä ovat kiinnostuneita opinnoista. 

Hyväksyttäviä korvattavia kustannuksia ovat muun muassa

• työntekijän opinnoista johtuvien poissaolojen aiheuttamat sijaisjärjestely- ja sijaispalkkakustannukset. Työntekijän palkattomien poissaolojen tai vuosilomapäivien ajalta ei korvata kustannuksia.
• muut sijais- tai työvuorojärjestelyistä aiheutuvat kustannukset
• koulutusmallien käytäntöjen, toteutusmuotojen, opinnollistamisen, hyväksilukukäytäntöjen sekä pedagogisesta kehittämisestä aiheutuvat kustannukset silloin, kun kehittämistyötä tehdään yhteistyössä koulutuksen toteuttajan ja työntekijän kanssa
• harjoittelusta aiheutuvat muut kuin tavanomaiseen koulutuksen toteuttamiseen liittyvät kustannukset
• harjoitteluryhmien organisoinnista aiheutuvat kustannukset
• mentoroinnista, ohjauksesta ja työpaikalla tapahtuvasta opetuksesta aiheutuvat kustannukset silloin, kun ne eivät kuulu tavanomaisiin koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Avustuksella ei voi korvata opiskelevan työntekijän palkkakustannuksia. 

Avustuksen hakija esittää avustushakemuksella arvion keskimääräisistä opiskelijaa kohden korvattavista kustannuksista. 

Avustuksella voidaan korvata yllä mainittujen ehtojen mukaisesti kustannuksia työnantajalle yhtä opiskelijaa kohden enintään 15 kuukauden ajan. Jakso voi sisältää taukoja. Opiskelijan ei tarvitse tämän jakson aikana valmistua tavoitteena olevaan tutkintoon tai suorittaa loppuun tavoitteena olevaa koulutusta.

Korvattavien kustannusten tulee perustua työpaikalla toteutettuun toimenpiteeseen. Kustannuksia voidaan korvata vasta, kun ne ovat todennetusti toteutuneet. Avustusta käyttävän koulutuksen toteuttajan ja työnantajan on etukäteen sovittava, miten kustannukset todennetaan koulutuksen toteuttajalle. Avustuksella ei korvata arvioon perustuvia kustannuksia.

Koulutuksen toteuttajan ja työnantajakumppanin tulee sopia työpaikalla tehtävistä järjestelyistä, niistä aiheutuvista kustannuksista ja kustannusten korvausten käytännöistä erillisellä sopimuksella ennen kustannusten syntyä (yhteistyösopimus). Kustannuksia ei voida korvata työnantajalle, jos ne syntyvät ennen yhteistyösopimuksen allekirjoittamista.

Yhteistyösopimuksen tulee sisältää vähintään seuraavat asiat: 

• Toimenpiteet ja järjestelyt, joista syntyviä kustannuksia korvataan. Näitä ovat muun muassa sijaisjärjestelykustannukset. Toimenpiteiden tulee olla avustuspäätöksen mukaisia. 
• Kustannusten korvausten tapa, käytännöt ja aikataulut.
• Tapa, jolla työnantaja todentaa kustannusten syntymisen koulutuksen järjestäjälle. Tämä voi olla muun muassa sijaisjärjestelyihin liittyvä työajanseuranta.

Avustuspäätöksen tulee olla yhteistyösopimuksen liitteenä. 

Yhteistyösopimukset toimitetaan allekirjoitusten jälkeen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle. Yhteistyösopimus voidaan laatia avustuspäätöksen jälkeen, mutta vähintään aiesopimus on suositeltavaa laatia jo avustuksen hakuvaiheessa. Yhteistyö- tai aiesopimuksen voi liittää avustushakemukseen. Avustuksen hakija voi myös kuvata sopimuksen sisällön avustushakemuksen kohdassa Työnantajayhteistyö ja työnantajan rooli.

Sopimus laaditaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen sopimuspohjaan (liite 1: Yhteistyösopimus – koulutuksen toteuttaja ja työnantaja).

Avustuksen käyttäjän on huomioitava, että Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen sopimusmallia avustuksen edelleen välittämisestä (liite 2: Sopimusmalli valtionavustuksen edelleen välittämisestä Jotpa) käytetään ainoastaan useamman hakukelpoisen hakijan yhteishankkeissa silloin, kun avustusta hakee useampi koulutuksen toteuttaja. Tätä sopimusmallia ei voida käyttää avustuksen saajan ja työnantajakumppanin välisenä sopimuksena.

Koulutus toteutetaan avustuksen saajan perusrahoituksella tai muulla erillisrahoituksella avustuksen saajaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Tällä valtionavustuksella ei lisätä tutkintokoulutusten tai muun koulutuksen aloituspaikkojen määrää. Valtionavustus myönnetään lisärahoitukseksi mallien kehittämiseen ja kokeiluihin.

Tällä valtionavustuksella ei ole vaikutusta oppisopimuksissa erikseen sovittuihin työnantajalle maksettaviin koulutuskorvauksiin, korvauksiin, joita maksetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvästä ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta tai yliopistojen harjoittelutukiin. Avustusta ei saa käyttää edellä mainittuihin.

Avustusta ei myönnetä koulutuksiin, jotka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kunnille myöntämällä rahoituksella varhaiskasvatuksen tilauskoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilauskoulutusrahoituksella opiskelevat henkilöt eivät voi osallistua tähän työn ohessa opiskelun kehittämishankkeeseen.

Koulutuksen kohderyhmä

Avustuksella toteutettavien pilottien kohderyhmänä ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatusalalla työskentelevät henkilöt, joiden tavoitteena on suorittaa työnsä ohessa

• sairaanhoitajan tutkinto tai
  • sairaanhoitajan erikoistumiskoulutus osaamista täydentävänä koulutuksena, kun henkilön pohjakoulutuksena on sosiaali- ja terveysalalle suuntautuva ammattikorkeakoulututkinto
• sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai
  • uusi osaamisala täydentävänä koulutuksena (vähintään kaksi tutkinnon osaa), kun henkilön pohjakoulutuksena on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
• sosionomin tutkinto tai
  • varhaiskasvatuksen sosionomin pätevöittävät opinnot täydentävänä koulutuksena
  • sosiaalityön maisterintutkinto silloin, kun henkilön pohjakoulutuksena on sosionomin tutkinto
• varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto
• erityisopettajan kelpoisuus (varhaiskasvatuksen erityisopettaja, perusasteen erityisopettaja tai ammatillisen koulutuksen erityisopettaja)
• pätevöittävät opinnot yllä mainittuihin tutkintoihin tai kelpoisuuksiin tai
• muut avustushakemuksessa perustellusti esitetyt sosiaali- ja terveysalan tai varhaiskasvatusalan korkeakouluopinnot.

Toimenpiteillä helpotetaan opintonsa jo aloittaneiden työntekijöiden opintojen etenemistä ja valmistumista. Lisäksi madalletaan opiskelua harkitsevien työntekijöiden kynnystä aloittaa työn ohessa opiskelu.

Opiskelijan tavoitteena tulee olla tutkinnon suorittaminen, kesken jääneen tutkinnon loppuun saattaminen, pätevöityminen, kelpoisuuden hankkiminen tai täydentävän erikoistumiskoulutuksen tai uuden osaamisalan suorittaminen. Opiskelijan ei tarvitse valtionavustuksen käyttökauden aikana valmistua tavoitteena olevaan tutkintoon tai pätevöittävään tai täydentävään koulutukseen.

Opiskelijavalintaan sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei ota kantaa koulutuksen toteutusmuotoon, opiskelijavalintoihin tai muihin sellaisiin järjestelyihin, jotka liittyvät laissa säänneltyihin tutkinto-opintoihin. Opiskelijavalinnan toteuttamiseen erillisvalintana kuitenkin kannustetaan, jotta työnantajayhteistyö ja opiskelijahankinta olisivat sujuvampia. 

Avustushakemuksessa on esitettävä hankkeen piiriin osallistuvien opiskelijoiden tavoiteltu määrä. Määrän tulee perustua esimerkiksi työnantajakumppanien kanssa tehtyyn arvioon potentiaalisista uusista aloittavista opiskelijoista ja/tai tutkinto-opintoja jo suorittavien kartoittamiseen. Laskennallisesti avustusta voidaan myöntää yhteensä 5200 euroa yhtä tavoiteltua osallistujaa kohden. 

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 31.12.2028. Avustuksen käyttöaikaa voidaan täsmentää avustuspäätöksessä riippuen päätösajankohdasta. Avustuksen käyttöajalle voidaan myöntää jatkoa vain erittäin painavasta syystä.

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset käsitellään.

Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen: 

Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun: 

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Muissa avustushakuun liittyvissä asioissa hakijan tulee olla ensisijaisesti yhteydessä avustuksen vastuuvalmistelijaan tai muihin valmistelijoihin. 

Avustuksen vastuuvalmistelija:

Mikko Mähönen, erityisasiantuntija
+358 295 331 343

mikko.mahonen@jotpa.fi

Muut valmistelijat:

Tommi Himberg, erityisasiantuntija
+358 295 331 266
tommi.himberg@jotpa.fi 

Annika Mäki-Asiala, erityisasiantuntija

+358 295 331 555

annika.maki-asiala@jotpa.fi 

Valintaperusteet 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi perustuu kokonaisarvioon, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

Tavoitteet ja vaikuttavuus 

• Toimenpiteiden tavoitteena on vähentää opiskelusta johtuvaa poissaoloa työstä. Poissaoloa vähentävät toimenpiteet osoitetaan hakemuksella konkreettisesti. 
• Avustuksella kehitetään ja kokeillaan uudenlaisia tapoja suorittaa opintoja tai pakollisia harjoittelujaksoja työn ohessa.
• Hakemuksella esitetään laadukas suunnitelma siitä, miten toiminnasta syntyy pysyvä yhteistyömalli työnantajan ja koulutuksen toteuttajan välille ja miten mallia voidaan levittää laajempaan käyttöön. 
• Hakemus sisältää suunnitelman toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Toiminnan toteutus 

• Toimenpiteet kohdennetaan selkeästi määritellylle opiskelijaryhmälle, joka on kartoitettu tai selvitetty etukäteen.
• Hakemuksessa on selkeästi eritelty kehitettävän mallin konkreettiset hyödyt työssä olevan opiskelijan näkökulmasta.
• Toteutettavat toimenpiteet on selkeästi eroteltu ja yksilöity. 

Kustannusarvio ja rahoitus 

• Avustuksen käyttö kohdentuu koulutuksen toteuttajan kehittämistoimenpiteisiin sekä työnantajalle korvattaviin kustannuksiin. Työnantajalle korvattavaksi suunnitellut kustannukset vastaavat avustuksen käyttötarkoitusta ja tavoitteita. 

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat arvioinnissa riittävän pistemäärän. Avustusta ei ole perusteltua myöntää esimerkiksi silloin, kun jokin arviointikriteeri ei toteudu. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus maksaa valtionavustuksen kahdessa erässä. 

• Avustuksen ensimmäinen erä (50 % avustuksen kokonaismäärästä) maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen. 
• Toinen erä (50 % avustuksen kokonaismäärästä) maksetaan avustuksen väliselvityksen tarkastamisen jälkeen, mikäli hanke on edennyt väliselvityksen perusteella avustuspäätöksen ja hankesuunnitelman mukaisesti.

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana.

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Velvollisuus raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute palvelukeskuksen opiskelijaraportointijärjestelmän kautta. Avustuksella toteutettavien hankkeiden opiskelijamäärän seuranta perustuu opiskelijaraportointijärjestelmään kirjattujen toimenpiteiden piirissä aloittaneiden opiskelijoiden määrään. 

Avustuksella toteutettavien toimenpiteiden tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden seurantaa tullaan toteuttamaan ulkoisen palveluntuottajan toimesta. Avustuksen saajalta edellytetään osallistumista ulkoiseen arviointiin, tiedonkeruuseen sekä avustuksen käyttöön liittyvien tietojen toimittamiseen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle sekä ulkoiselle arvioijalle avustuspäätöksessä määritellyllä tavalla. Avustuksen saajalta edellytetään osallistumista yhteistyöhön muiden avustuksen saajien kanssa.

Koska koulutus rahoitetaan avustuksen saajan perusrahoituksella tai muulla erillisrahoituksella, Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarannossa (KOSKI) ja Korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarannossa (VIRTA) ei tule käyttää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoituslähdekoodeja. 

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman kehittämistoiminnan puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys (väliraportti). Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys (loppuraportti) viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajan tulee valtionavustuslain 20 §:n mukaisesti oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä sekä valtionavustuslain 24 §:n mukainen korko, mikäli avustusta ei voida käyttää avustuspäätöksen mukaisesti.

Avustusta ei ole voitu käyttää avustuspäätöksen mukaisesti muun muassa silloin, kun tavoitteena ollutta osallistujamäärää ei saavuteta avustuksen käyttökauden puitteissa tai silloin, kun avustuksesta vähintään 60 % ei voida kohdentaa työnantajakumppaneille korvattaviin kustannuksiin.

Avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksen mukaisella opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä silloin, kun tavoitteellista osallistujamäärää ei saavuteta. 

Jos ehto työnantajakumppaneille kohdennettavien korvausten osuudesta ei täyty, tulee avustusta palauttaa suhteellisesti siten, että ehto 60 % kohdennuksesta täyttyy. 

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. 

Avustuksen hakijan ja käyttäjän on huomioitava, että työnantajalle kohdennettavien korvattavien kustannusten osuus ei ole valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaista avustuksen edelleen välittämistä.

Valtionavustuksen käytön ehdot tarkemmin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksen vakioehdot.