Hyppää sisältöön
Laskin ja kolikoita

Kokosimme vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin valtionavustuksista

Usein kysyttyä valtionavustuksista

Tälle sivulle olemme koonneet yleisimpiä kysymyksiä valtionavustuksen hakemista ja käyttämistä koskien.

Lue myös

Miten Jotpan valtionavustus suhteutuu normaaliin ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitukseen?

Ammatillisen koulutuksen järjestäjälle varainhoitovuonna myönnettävä perusrahoitus perustuu suoritepäätöksellä ja mahdollisella lisäsuoritepäätöksellä päätettyyn tavoitteelliseen opiskelijavuosimäärään. Valtionavustusta ei pääsääntöisesti ole perusteltua myöntää, jos on todennäköistä, että koulutuksen järjestäjä voisi järjestää kyseistä koulutusta myös suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä esimerkiksi eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavilla palveluilla voidaan täyttää valtakunnallisia koulutus- ja osaamispalveluiden katveita.

Saako Jotpa-rahoitusta käyttää täydentämään muuta rahoitusta eli co-financing-rahoituksena?

Jotpan mahdollisuudet rahoittaa sellaista koulutusta, johon on muuta rahoitusta, arvioidaan tapauskohtaisesti. Jotpa ei voi myöntää valtionavustusta esimerkiksi hakijan liiketaloudellisin perustein hinnoiteltuun toimintaan. Valtionavustusta ei pääsääntöisesti ole perusteltua myöntää, jos on todennäköistä, että koulutuksen järjestäjä voisi järjestää kyseistä koulutusta myös suoritepäätöksen mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.

Voidaanko valtionavustuksella rahoitettavasta koulutuksesta periä osallistumismaksu osallistujalta?

Lähtökohtaisesti Jotpan rahoittaman koulutuksen tulee olla opiskelijalle maksutonta.  

Opiskelijalta voidaan periä asianomaisesta koulutuksesta annetussa laissa säädettyjä maksuja, jos perustellusta syystä valtionavustuspäätöksessä näin päätetään tai hankintasopimuksessa sovitaan.  

Tietyissä tilanteissa yhdenvertaisuuden vuoksi voi olla perusteltua, että koulutukseen sisältyy myös opiskelijan oma maksuosuus. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi järjestettäessä erityisammattitutkintokoulutusta, jossa tyypillisesti peritään opiskelijamaksuja.

Palvelukeskusta koskevassa laissa (682/2021) sanotaan: ”Valtionavustuksen tulee kattaa 1  1–5 kohdassa tarkoitetun koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Valtionavustuksen määrässä tulee kuitenkin ottaa huomioon 12 §:ssä tarkoitetut opiskelijoilta perittävät maksut. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001).”

Jotpan valtionavustuksissa ei edellytetä omarahoitusosuutta. Valtionavustus kattaa järjestettävän koulutus- ja osaamispalvelun järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001).

Voiko opiskelijoille tarjota maksuttoman ruokailun koulutuksessa, joka rahoitetaan Jotpan myöntämällä valtionavustuksella?

Opiskelijalle voi tarjota maksuttoman ruokailun korkeakoulutuksessa, vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisessa koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa tai saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa määritellyssä koulutuksessa, mikäli maksuton ruokailu on erikseen määritelty avustuspäätöksessä, avustuksen budjetissa ja siihen on myönnetty rahoitus avustuksen käyttösuunnitelmassa.


Maksuttoman ruokailun voi lisäksi tarjota avustuksella ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisessa koulutuksessa, mikäli oppilaitoksella on lain mukainen velvollisuus tarjota opiskelijalle maksuton ruokailu (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 10. luku 100§). Opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ruokailuun päätoimisessa perustutkintokoulutuksessa sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa sellaisina päivinä, joina opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.


Päätoimista on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen koulutus, jonka tavoitteena on ammatillisen perustutkinnon, tutkinnon osan tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen suorittaminen. Ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai mainittujen tutkintojen osien suorittaminen on päätoimista, jos opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovittu opintojen laajuus on vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti.

Avustuksella toteutetussa oppisopimuskoulutuksessa ei tarjota opiskelijalle maksutonta ruokailua, ellei tätä ole erikseen avustuspäätöksessä määritelty. 

Voiko Jotpan valtionavustuksella rahoittamaa koulutusta tarjota avoimen korkeakoulun opintoina?

Kyllä voi, Jotpa ei ota kantaa opintojen toteuttamistapaan. Jotpan rahoittaman koulutuksen tulee kuitenkin olla koulutukseen osallistujille maksutonta.

Voiko Jotpan valtionavustusrahoituksen kirjata Opetus- ja kulttuuriministeriön kompensoitaviin arvonlisäveroihin?

Jotpan valtionavustuksia ei voi kirjata kompensoitaviin arvonlisäveroihin. 

Voivatko korkeakoulut ilmoittaa Jotpan valtionavustuksella rahoitetussa koulutuksessa myönnetyt opintopisteet korkeakoulujen rahoitusmallien tiedonkeruissa? Syntyykö tästä päällekkäistä rahoitusta?

Kyllä, voi ilmoittaa.


Korkeakoulujen rahoitusmalleissa ei ole suoritteita, joista maksettaisiin jokin tietty euromäärä. Rahoitusmallissa on korkeakoulujen toimintaa mittaavia indikaattoreita ja valtionrahoitus jaetaan siinä suhteessa, jossa korkeakoulut ovat tuottaneet näitä indikaattorissa mitattavia suoritteita. Päällekkäistä rahoitusta ei synny.  

Voidaanko Jotpan rahoittamat koulutukset luokitella (vastinrahoituksellisiksi) TKI-hankkeiksi?

Jotpan rahoittamilla palveluilla voidaan tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan myötä syntyviä uusia osaamistarpeita sekä täyttää valtakunnallisia koulutus- ja osaamispalveluiden katveita. Rahoituksella toteutettuja osaamispalveluja ei kuitenkaan luokitella TKI-hankkeiksi, vaan ne ovat koulutusta. 

Mitä on säännelty ja muu kuin säännelty korkeakoulutus?

Säännellyn korkeakoulutuksen määritelmä: sellaisia sisältöjä, jotka jo sisältyvät korkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Muun kuin säännellyn korkeakoulutuksen määritelmä: sellaisia sisältöjä, jotka eivät tällä hetkellä sisälly korkeakoulussa järjestettävään tutkintoon, ja joita ei ole aiemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta, vaan sisällöt on laadittu kyseistä rahoitusta (=koulutushankinta) varten. 

Mitä tarkoittaa "valtakunnallisten koulutus- ja osaamispalveluiden katveet, joita Jotpa-rahoituksella katetaan"?

Jotpa täydentää työikäisille suunnattua nykyistä koulutustarjontaa, jotta kansalaisilla, yrityksillä ja muilla työnantajilla olisi parempi mahdollisuus sopeutua ja varautua työelämän muutokseen.  

Jotpa kartoittaa ajankohtaista jatkuvaan oppimiseen ja työllisyyteen liittyvää tilannekuvaa tilastojen ja ennakointitiedon avulla. Tämän avulla palvelukeskus määrittelee sellaiset koulutukset ja osaamispalvelut, joihin on tärkeää panostaa rahallisesti. 

Millaisia hakemuksia Jotpa ei rahoita?

Palvelukeskus ei myönnä valtionavustusrahoitusta esimerkiksi:  

  • kokonaisten korkeakoulututkintojen suorittamiseen 
  • kokonaisten ammatillisten tutkintojen suorittamiseen 
  • liiketaloudelliseen toimintaan 
  • ammatilliseen tehtävään valmistavaan koulutukseen 
  • henkilöstö- tai työvoimakoulutukseen eikä 
  • sellaiseen koulutukseen, jota on mahdollista järjestää oppilaitoksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. 

Rahoitusta ei myöskään myönnetä sellaisiin hankkeisiin, joita ei ole suunnattu palvelukeskuksen pääasiallisille kohderyhmille (työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat). 

Onko valtionavustukset tarkoitettu koulutuksen järjestämiseen, kehittämiseen vai hanketoimintaan?

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta muun muassa: 

  • yhteen tai useampaan ammatillisen tutkinnon osaan, niiden yhdistelmiin tai niitä pienempiin kokonaisuuksiin, myös oppisopimuskoulutuksena  
  • korkeakoulutukseen, jonka tavoitteena on suorittaa jokin osa tutkinnosta 
  • vapaaseen sivistystyöhön 
  • koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan 
  • toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin 
  • näiden yhdistelmiin. 

Hakulomakkeella hankkeiden kulut on jaoteltu menoluokittain, joka kuvaa sitä, mihin hankkeenrahoitusta voidaan kohdentaa. Menoluokkia on esimerkiksi henkilöstökulut, laitehankinnat ja ostopalvelut. 

Mitä tarkoittaa ”työvoiman ulkopuolella olevat ihmiset”?

Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi eläkkeellä olevat tai perhevapailla olevat ihmiset.

Myös päätoimiset opiskelijat kuuluvat työvoiman ulkopuolisiin henkilöihin. Opiskelijat eivät kuitenkaan kuulu Jotpan rahoittamien koulutuspalveluiden pääasialliseen kohderyhmään, koska he opiskelevat jo muussa koulutuksessa. 

Voiko rahoitettavaan koulutukseen osallistua tutkintokoulutuksessa olevia, esimerkiksi valmistumisvaiheen opiskelijoita, joiden työelämään siirtymistä ja juurtumista hankkeessa tuetaan?

Tutkinto-opiskelijat eivät ole rahoitettavan koulutus- tai osaamispalvelun kohderyhmää. Palvelukeskuksen pääsääntöiset kohderyhmät ovat työssäolevat ja työvoiman ulkopuolella olevat ihmiset. 

Mikä on tavoiteltu koulutuksen osallistujamäärä Jotpan rahoittamassa valtionavustushankkeessa? Kuinka paljon Jotpan rahoittamat hankkeet saavat keskimäärin valtionavustusta?

Hankkeet arvioidaan tapauskohtaisesti. Hankkeille ei ole etukäteen määritelty tiettyä osallistujamäärää. Hankkeiden rahoitusta tai keskimääräistä avustussummaa ei ole myöskään määritelty etukäteen. Keskeistä on, että rahoitettava osaamis- tai koulutuspalvelu on tarkoituksenmukainen ja työelämälähtöinen sekä kokonaistaloudellisesti tehokas kokonaisuus.

Ota yhteyttä

Mähönen, Mikko
specialsakkunnig
(finansiering av kompetenstjänster, statsunderstöd, upphandlingar)
Paavola, Krista
specialsakkunnig
(finansiering av kompetenstjänster, statsunderstöd, upphandlingar)