Palvelukeskus tuo uudella tavalla yhteen osaamisen ja työllisyyden palveluja, jotka ovat tällä hetkellä hajallaan eri hallinnonaloilla. Hajallaan olevat palvelut ovat olleet yksi ongelma työllisyysasteen nostamisessa. Palvelukeskus tukee osaamis- ja työllisyyspalvelujen tuottajia ja on mukana kehittämässä palveluita nykyisten toimijoiden kanssa. Palvelukeskus täydentää työikäisille suunnattua nykyistä koulutustarjontaa, jotta kansalaisilla, yrityksillä ja muilla työnantajilla olisi parempi mahdollisuus sopeutua ja varautua työelämän muutokseen. Työttömiä koskevia palveluita hoitavat jatkossakin ensisijaisesti TE-toimistot ja kunnat.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on erityyppisiä asiakkaita: Välilliset asiakkaat: kaikki Suomessa asuvat työikäiset ihmiset, alueiden elinkeinot ja työelämä Suorat asiakkaat: jatkuvan oppimisen palveluita järjestävät tahot, joiden toimintaa palvelukeskus rahoittaa Muut asiakkaat: muut aikuiskoulutusta tai muita jatkuvan oppimisen palveluita järjestävät toimijat, joiden toimintaa palvelukeskus ei rahoita, mutta joihin palvelukeskuksen toiminta vaikuttaa Palvelukeskuksen kohderyhmänä on koko työikäinen väestö ja työelämä (välilliset asiakkaat). Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa työikäiselle väestölle ja työnantajille tietoa siitä, millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan sekä tietoa siitä, missä ja miten ihmiset voivat hankkia uutta osaamista. Lisäksi tehtävänä on monipuolistaa opiskelumahdollisuuksia. Palvelukeskus rahoittaa jatkuvan oppimisen palveluita, joita järjestävät muun muassa koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut, kunnat ja yksityiset toimijat. Nämä ovat palvelukeskuksen suoria asiakkaita. Palvelukeskuksen muita asiakkaita ovat sellaiset jatkuvan oppimisen palveluja järjestävät toimijat, joiden toimintaa palvelukeskus ei rahoita, mutta joiden palvelujen osuvuutta pyritään parantamaan esimerkiksi ajantasaisella ja helppokäyttöisellä ennakointitiedolla. Näitä asiakkaita ovat esimerkiksi yritykset, kunnat ja koulutuksen järjestäjät. Tavoitteena on näin parantaa jatkuvan oppimisen vaikuttavuutta ja sitä, että palvelut olisivat nykyistä parempia ja vastaisivat tarpeita. Palvelukeskus ei tarjoa samoja palveluita, joita muut toimijat jo tarjoavat. Siksi palvelukeskus ei anna kansalaisille yksilöllistä asiakasneuvontaa ei ohjaa koulutuksen järjestäjiä koulutus- ja osaamispalveluiden järjestämisessä ei rahoita yksittäisille työnantajille suunniteltuja koulutuksia ei rahoita työvoimakoulutusta eikä pääsääntöisesti tee ennakointia.

Palvelukeskus rahoittaa koulutuspalveluja pääsääntöisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville henkilöille. Työttömät voivat osallistua koulutuksiin, mutta palvelukeskus ei rahoita työvoimakoulutusta eli palvelukeskus ei maksa toimeentuloa eikä korvaa koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Palvelukeskus voi edellyttää, että sen rahoittama koulutus ja siihen liittyvät tukitoimet soveltuvat luonteeltaan erityisesti tietylle kohderyhmälle. Esimerkkejä kohderyhmistä: vailla toisen asteen tutkintoa olevat rakennemuutosaloilla työskentelevät yksinyrittäjät maahanmuuttajat.

Palvelukeskus voi rahoittaa esimerkiksi sellaisia koulutuksia, joiden avulla työntekijä ja työnantaja pystyvät vastaamaan työelämän uusiin osaamistarpeisiin tai ennakoituihin elinkeino- tai ammattirakenteen muutoksiin. Tavoite on, että työntekijä pystyy osaamisensa kehittämisen avulla jatkamaan vakaalla työuralla, vaikka hänen työtehtävänsä muuttuisivat. Palvelukeskuksen rahoittamilla koulutuksilla ja osaamispalveluilla voidaan vastata muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan myötä syntyviin uusiin osaamistarpeisiin. Koulutukset voivat olla erilaisia koulutussisältöjä yhdistäviä kokonaisuuksia, tutkinnon osia tai kokonaisuuksia, jotka eivät sijoitu tietylle koulutusasteelle tai -alalle.

Koulutukset toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa koulutuksesta olisi mahdollista tehdä työn ohessa. Esimerkiksi digitaaliset koulutukset ja etäosallistuminen ovat mahdollisia.

Palvelukeskus kartoittaa ajankohtaista jatkuvaan oppimiseen ja työllisyyteen liittyvää tilannekuvaa tilastojen ja ennakointitiedon avulla. Tämän avulla palvelukeskus määrittelee sellaiset koulutukset ja osaamispalvelut, joihin on tärkeää panostaa rahallisesti. Valtakunnalliset osaamiskapeikot - ennakointituloksia ja tilannekuva vuodelle 2022 -raportti on laadittu olemassa olevan tilasto- ja ennakointitiedon perusteella alkuvuonna 2022. Tilannekuvassa on pyritty tunnistamaan työvoima- ja osaamistarpeen kapeikkoja lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä valtakunnallisesti ja huomioitu myös alueellisten ennakointitoimijoiden tuottamaa tietoa. Raportin tuloksia hyödynnetään Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen osaamispalveluiden painopisteiden ja kohderyhmien tarpeiden tunnistamiseen.

Palvelukeskuksen rahoittamiin koulutuksiin voi hakea Opintopolku-palvelun tai suoraan koulutuksen järjestäjän kautta. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja niihin hakeutumisesta löytyvät Opintopolku-palvelusta tai koulutuksen järjestäjän omilta verkkosivuilta.

Rahoituksen saajat julkaisevat tiedon koulutuksista Opintopolku-palvelussa. On tärkeää, että koulutuksiin hakeutuvat henkilöt saavat tiedon palvelukeskuksen rahoittamista koulutuksista kootusti yhdestä paikasta.

Hakevalla toiminnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tavoitetaan ja motivoidaan ihmisiä osallistumaan koulutukseen. Hakevassa toiminnassa pohditaan yhteistyössä sitä, millainen osaamisen kehittäminen sopisi parhaiten kunkin henkilön tavoitteisiin ja olisi työuran kannalta tarkoituksenmukaisinta. Hakevassa toiminnassa esimerkiksi kunta järjestää avoimia infotilaisuuksia kotona lapsia hoitaville vanhemmille tai työntekijöille, joiden alalla työmahdollisuuksien ennakoidaan voimakkaasti vähenevän. Hakevassa toiminnassa myös esimerkiksi matalan kynnyksen opintoja järjestävä oppilaitos tai yritys voi ottaa yhteyttä mikro- tai pienyrityksessä työskentelevään henkilöön ja antaa yksilöllistä uraohjausta. Palvelukeskus rahoittaa hakevaa toimintaa joko erillisenä tai yhdistettynä koulutuksiin.

Ei, palvelukeskus ei ohjaa koulutuksen järjestäjiä. Palvelukeskuksen rahoittamat koulutus- ja osaamispalvelut ovat oppilaitoksille, koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille uusi toimintamahdollisuus, johon osallistuminen on vapaaehtoista. Palvelukeskus myös tuottaa alueille ennakointitietoa, tietoa koulutustarjonnasta sekä tukee alueellisten verkostojen toimintaa. Lisäksi oppilaitokset ja korkeakoulut saavat palvelukeskuksen tuottamasta ennakointitiedosta, muusta tietotuotannosta ja kehittämistyöstä sekä alueellisista verkostoista tukea oman strategisen ja operatiivisen toimintansa suunnittelun tueksi.

Palvelukeskus ei rahoita yksittäisen työnantajan tarpeisiin räätälöityjä tai työnantajien osittain rahoittamia koulutuksia. Näihin tarpeisiin vastaavat jatkossakin ELY-keskusten yhteishankintakoulutukset, kuten RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus. Palvelukeskus rahoittaa sellaisia koulutuksia, joilla kehitetään alueen elinkeinoja ja parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta tietyllä alueella ja/tai alalla. Palvelukeskus voi rahoittaa koulutuksia, jotka palvelevat usean yrityksen tarpeita, esimerkiksi vahvistamalla digitalisaatioon tai vihreään siirtymään liittyvää osaamista.

Palvelukeskus on perustettu samanaikaisesti muun hallinnon ja palveluiden kehittämistyön kanssa, kuten työllisyyden hoidon rakenteiden (mm. kuntakokeilut) ja aluehallinnon tai sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Uudistukset muodostavat kokonaisuuden, joka vastaa yhteiskunnan ja työelämän mittavaan muutokseen. Palvelukeskuksen operatiivinen toiminta on alkanut ennen edellä mainittujen pysyvien uudistusten käynnistymistä. On tärkeää, että palvelukeskus tekee yhteistyötä uudistuvien alueellisten rakenteiden kanssa jo niiden valmisteluvaiheessa. Näin palvelukeskuksen toiminta tuottaa parempia tuloksia osaamisen kehittämisessä ja työllisyyden parantamisessa.

Ei, vaan palvelukeskus täydentää muuta järjestelmää. Vapaan sivistystyön, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen perustarjonta ja työvoimakoulutuksen/-palveluiden tarjonta on jatkossakin määrällisesti suurin väylä työikäisen väestön osaamispalveluissa. Palvelukeskuksen perustaminen ei vähennä resursseja muiden käytännön toiminnasta.

Palvelukeskus voi rahoittaa sellaisia koulutuksia ja tukitoimia, jotka parantavat maahanmuuttajien työllistymisedellytyksiä ja jotka täydentävät muuta koulutustarjontaa. Koulutukset voivat olla esimerkiksi täydentäviä tai pätevöittäviä koulutuksia toisessa maassa hankitulle osaamiselle sekä suomen tai ruotsin kielen ja perustaitojen vahvistamista.

Palvelukeskus tekee tiivistä yhteistyötä ELY-keskusten kanssa. Tällä varmistetaan, että palvelukeskuksen myöntämä rahoitus ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) myöntämä alueellinen rahoitus täydentävät toisiaan, eikä päällekkäisiä hankkeita rahoiteta.

Euroopan unionin rakennerahaston ohjelmakaudella 2021–2027 yhtenä valtakunnallisena teemana on jatkuva oppiminen. Valtakunnallisen ESR-rahoituksen pääpaino on kehittää koulutustoimijoiden jatkuvaa oppimista edistäviä rakenteita ja toimintamalleja. Valtakunnallisella ESR-rahoituksella ei pääsääntöisesti toteuteta koulutuksia, joten rahoituksen kohde ole sama kuin palvelukeskuksen myöntämässä rahoituksessa. 

Alueellisella ESR-rahoituksella puolestaan voidaan tuottaa koulutustoimintaa. Tällä koulutustarjonnalla täydennetään muuta olemassa olevaa koulutustarjontaa.

Myös palvelukeskus rahoittaa koulutusta ja osaamispalveluita, jotka täydentävät muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa.

Sekä palvelukeskuksen että ELY-keskusten tulee siten rahoituspäätöksiä tehdessään ottaa huomioon olemassa oleva koulutustarjonta. Lisäksi niiden tulee tehdä yhteistyötä keskenään. Yhteistyöllä voidaan varmistaa, ettei päällekkäistä rahoitusta synny ja että molempien rahoitukset kohdentuvat työelämän kannalta järkevällä tavalla.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksessa tulee työskentelemään noin 15 henkilöä, joista 5 määräaikaisissa tehtävissä vuosina 2021–2024. Tällä hetkellä palvelukeskuksessa työskentelee 10 henkilöä. Uudet tehtävät tulevat haettaviksi valtiolle.fi -sivustolle. Palvelukeskuksen työpaikkailmoitukset valtiolle.fi-palvelussa