Hankeavustus myynnin ja kaupan alan digitalisaatiota edistäviin jatkuvan oppimisen palveluihin

Valtionavustuksen tavoitteena on 

• vastata kaupan alan rakennemuutoksesta aiheutuviin jatkuvan oppimisen tarpeisiin
• kehittää vientiä lisäävää teknisen myynnin osaamista erityisesti pienissä ja keskisuurissa erikoiskaupan yrityksissä
• vahvistaa myyntitehtävissä ja kaupan alalla työskentelevien matalasti koulutettujen henkilöiden digitalisaatioon liittyvää osaamista. 

Tällä avustuksella on tarkoitus edistää alan ammattilaisten osaamistarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan ja jatkuvan oppimisen palveluiden syntymistä ja vakiintumista.

Avustusta voivat hakea

• yliopistot ja ammattikorkeakoulut 
• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät 
• Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa useamman toimijan yhteishankkeita, joissa valtionavustus myönnetään yhdelle toimijalle, joka välittää osan siitä eteenpäin. Yhteishankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 2 200 000 euroa.

Yhden opiskelijan laskennallinen hinta (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) voi olla enintään 2 700 euroa. 

Tavoitteena on järjestää suppeita ja kestoltaan lyhyitä osaamispalveluita, joihin on mahdollisimman vaivatonta osallistua työn ohessa. Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta. Valtionavustuksen tulee kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset.

Päätökset pyritään tekemään 16.12.2026 mennessä.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 13.11.2026. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
• yliopistolaki (558/2009) 
• ammattikorkeakoululaki (932/2014)  
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Kaupan ala on suuri työllistäjä ja alalla on käynnissä merkittävä osaamisen rakennemuutos. Suorittavaa työtä on aiempaa vähemmän ja jäljelle jäävät työtehtävät vaativat usein korkeampaa ja teknisempää osaamista.

Alan työvoimalle on tyypillistä matala koulutustaso tai perusasteen tai yleissivistävän koulutuksen jälkeisen tutkinnon puuttuminen. Samanaikaisesti erityisesti pienemmät yritykset kamppailevat osaajapulan kanssa. Toimialan suurimmat haasteet ja mahdollisuudet ovat digitalisaation, automatisaation, tekoälyn hyödyntämisen, monikanavaisuuden ja alustatalouden kehityksessä.

Kaupan alan työvoimatarpeet ja osaamisvaatimukset muuttuvat yritysten toimintojen tehostamisen, teknologian ja digitalisaation kehittymisen ja toimialan rakennemuutosten takia. Yritykset tehostavat toimintoja muun muassa toimitusketjuissa, varastoinnissa ja hankinnassa ja pyrkivät lisäämään myyntiä hyödyntämällä useita eri kanavia, automatisaatiota ja digitaalisia välineitä. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstön määrä ei kasva liiketoiminnan kasvun mukana ja olemassa olevan tai pienenevän henkilöstön tulee saada aikaan yhä enemmän kasvua. Jatkuvan oppimisen palveluilla voidaan tukea henkilöstön osaamisen kehittämistä tilanteessa, jossa osaamisen tulee olla entistä laaja-alaisempaa.

Avustuksen ennakkovalmistelussa ja sen yhteydessä käydyissä sidosryhmäkeskusteluissa korostui kaksi erityistä teemaa: 

1. Alan pienissä ja keskisuurissa, erityisesti erikoiskaupan yrityksissä on puutteita teknisen myynnin osaamisessa. Teknisen myyntiosaamisen puutteet erityisesti digitalisaatiokehityksen ja monikanavaistumisen näkökulmasta ovat usein yrityksen liiketoiminnan kasvun sekä erityisesti vientimahdollisuuksien hyödyntämisen esteenä. Korkean teknisen osaamisen henkilöstölle, esimerkiksi insinööreille, suunnittelijoille, asentajille ja huoltohenkilöstölle, tulee järjestää myyntiin ja erityisesti vientimyyntiin liittyvää jatkuvan oppimisen tarjontaa. 
2. Alalla työskentelee runsaasti henkilöstöä, jolla on matala koulutustaso (esimerkiksi enintään perusasteen koulutus). Tällä henkilöstöllä on riskinä ajautua haastavaan työmarkkinatilanteeseen alan rakennemuutosten myötä. Matalasti koulutetun henkilöstön työmarkkinatilannetta voidaan parantaa erityisesti alan digitalisoitumisen liittyvällä kohdennetulla jatkuvan oppimisen tarjonnalla. 

Osaamisen kehittämisen tarpeita on havaittu muun muassa näissä aiheissa:

• Tekninen myyntiosaaminen
  • Erityisesti korkean tason teknisten osaajien myyntiosaaminen
  • Huoltomyyntiosaaminen
  • Ratkaisumyyntiosaaminen, suunnittelu- ja konsultointimyynti
  • Vientimyynnin erityiset käytännöt, kansainvälistyminen ja vientikoordinaatio, viennin B2B-myyntiosaaminen
  • Asiakashankinta, asiakassuhteiden ylläpito, asiakastarpeiden tunnistaminen, asiakaspalvelu ja myynti- ja markkinointistrategiat
• Kaupan moni- ja kaikkikanavaistumiseen (multichannel, omnichannel) liittyvä osaaminen
  • Digitalisaation myötä muuttuva asiakaspalveluosaaminen
  • Tekoälyn ja datan liiketoiminnallinen hyödyntäminen
  • Verkkosivustojen ja verkkokaupan toteuttamisosaaminen
• Tuote- ja palveluosaaminen, palvelu liiketoimintana
• Logistiikan ja varastonhallinnan uusien digitaalisten teknologioiden käyttöönotto ja hyödyntäminen

Avustushakemuksella voi esittää muitakin toteutettavia osaamissisältöjä. Koulutuksen sisältöjen tulee perustua laajaan alueelliseen tai valtakunnalliseen jatkuvan oppimisen tarpeeseen. Sisältöjen suunnittelu tulee tehdä yhdessä työelämän kanssa, ja siinä voi hyödyntää esimerkiksi Osaamistarvekompassia. Toteutettavan koulutuksen ei ole tarkoitus vastata paikalliseen pistemäiseen tai hyvin pienen yritysjoukon tarpeeseen.

Tällä avustuksella on tarkoitus tuottaa jatkuvan oppimisen palveluiden kokonaisuus, joka vastaa myynnin ja kaupan alan osaamistarpeisiin. Avustuksella toteutettavien jatkuvan oppimisen palveluiden on tarkoitus jäädä pysyväksi osaksi koulutuksen järjestäjien perustoimintaa.

Tavoitteena on, että rahoituksella toteutettavat jatkuvan oppimisen palvelut

• on mahdollista suorittaa työn ohessa
• vastaavat sisällöiltään alan ajankohtaisiin ja akuutteihin alueellisiin tai valtakunnallisiin osaamisen kehittämisen tarpeisiin
• mahdollistavat rakenteiltaan suppeiden ja kestoltaan lyhyiden osaamiskokonaisuuksien suorittamisen siten, että osallistuja saa juuri sen osaamissisällön, jota ajankohtaisesti tai ennakoivasti työssään tarvitsee.

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Tässä avustushaussa kohderyhminä ovat erityisesti henkilöt, jotka työskentelevät myynnin tehtävissä tai kaupan alalla pienissä tai keskisuurissa, erityisesti erikoiskaupan yrityksissä. 

Erityisesti kohderyhminä ovat

• korkeatasoisen teknisen osaamisen henkilöstö, jolta puuttuu teknisen myynnin osaamista tai
• myynnin tai kaupan alan tehtävissä toimiva henkilöstö, joka on suorittanut enintään perusasteen tai yleissivistävän koulutuksen.

Avustushakemuksella tulee esittää, kummalle edellä mainituista kohderyhmistä avustuksella toteutettava jatkuvan oppimisen palvelu kohdennetaan. Palvelun sisällöt tulee suunnitella vastaamaan valitun kohderyhmän osaamisen kehittämisen tarpeita.

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan asianomaista koulutusta koskevaa lakia opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutus tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista osallistua siihen työnsä ohessa.

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Koulutuksen sisältö

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun tulee koostua seuraavista osa-alueista:

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Koulutuksen tulee vastata Taustaa-osiossa kuvattuihin osaamistarpeisiin tai muihin tämän valtionavustushaun tavoitteen mukaisiin perusteltuihin osaamistarpeisiin. Koulutuksen sisältöjen tulee perustua laajaan alueelliseen tai valtakunnalliseen jatkuvan oppimisen tarpeeseen. 

Koulutusten suunnittelussa sekä toteutuksessa tulee hyödyntää työelämän edustajia. Koulutussisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä, esimerkiksi kumppanikorkeakouluja tai -oppilaitoksia. 

Kun Jotpa myöntää valtionavustusta,

• ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia
• ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Motivointi ja opiskelijahankinta

• kohdennettu opiskelijahankinta avustushaun kohderyhmälle yhteistyössä työnantajien ja sidosryhmien kanssa
• koulutuksesta saatavan hyödyn viestiminen potentiaalisille osallistujille

Opiskelun ja koulutukseen osallistumisen tuen toimet

• tarvittavat kielituen toimet
• tarvittavat opintojen suorittamiseen liittyvät digitaaliset taidot
• mahdolliset muut tukitoimet perustuen kohderyhmän tarpeisiin

Ohjauksen toimet

• uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen tukeminen
• tarvittava oppimaan oppimisen taitojen ohjaus 
• tarvittava oppimisen haasteiden tunnistaminen ja siihen liittyvä pedagoginen tuki

Lisätietoja ja neuvontaa valtionavustuksen sisällöistä ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. 

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 30.6.2028. Avustuksen käyttöajalle voidaan myöntää jatkoa vain erittäin painavasta syystä.

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset käsitellään.

Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen: 

Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun: 

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Vähimmäisvaatimukset avustuksen myöntämiselle

Avustushakemuksen tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset: 

• Avustuksella toteutettava koulutus vastaa laajaan alueelliseen tai valtakunnalliseen jatkuvan oppimisen tarpeeseen.
• Avustuksella toteutettava koulutus sisältää Koulutuksen sisältö -kohdassa mainitut toimet.
• Avustuksella toteutettavan koulutuksen kohderyhmä vastaa hakutiedotteella kuvattuja kohderyhmiä.
• Koulutus on suunniteltu niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista suorittaa koulutus työn ohessa.
• Avustushakemuksessa on selkeästi kuvattu koulutuksessa toteutettavat osaamissisällöt esimerkiksi tutkinnon osan tarkkuudella. Mikäli avustuksen hakija on ammatillisen koulutuksen järjestäjä, tulee hakemuksella nimetä ammatilliset tutkinnot ja tutkinnon osat, joihin osaamispalvelun sisällöt perustuvat.
• Avustuksen hakijalla on suunnitelma siitä, miten avustuksella toteutettava koulutusmalli tai osaamispalvelukokonaisuus sisällytetään avustuksen hakijan perustoimintaan avustuksen käyttökauden jälkeen.
• Toteutussuunnitelman aikataulun perusteella vähintään puolet tavoitteellisesta opiskelijamäärästä aloittaa koulutuksessa ennen väliselvityksen palauttamispäivämäärää.

Arvioitavat valintaperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit:

Tavoitteet ja vaikuttavuus

• Palvelussa kokeillaan sellaisia uusia sisältöjä, sisältöyhdistelmiä tai toimintatapoja, jotka edistävät jatkuvaa oppimista.
• Suunnitelma avustuksella toteutetun toiminnan tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista on laadukas. Avustuksen saaja arvioi toimintaa yhdessä työelämäkumppanien ja opiskelijoiden kanssa.

Toiminnan toteutus​

• Palvelu on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.​
• Palvelun sisältö vastaa tunnistettuihin osaamistarpeisiin.​
• Opiskelijahankinnan keinot ja kanavat on määritelty tarkoituksenmukaisesti ja eritelty. ​
• Ohjauksen toimet on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja niiden toteutus on sisällytetty osaksi palvelua. Haetulla avustuksella on mahdollista toteuttaa ohjauksen toimet. 

Kustannusarvio ja rahoitus​

• Avustuksen käyttösuunnitelma on kokonaistaloudellinen. Avustuksen käyttö kohdentuu koulutuksen tai muun osaamispalvelun toteuttamiseen.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli kysyntä ei ole Jotpan arvion mukaan riittävää.

Jotpan rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen suoritteina.

Valtionavustuksen saajan tulee antaa Jotpalle valtionavustuksen maksamista varten oikeat ja riittävät tiedot (valtionavustuslaki 688/2001, 12 § 4 momentti).

Valtionavustus maksetaan saajalle valtionavustuspäätöksessä määritellyn maksuaikataulun mukaisesti.

Jotpa maksaa valtionavustuksen pääsääntöisesti kahdessa erässä:

• Ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen.
• Toinen erä maksetaan väliselvityksen hyväksymisen jälkeen. Toinen erä maksetaan vain, jos avustuspäätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä päätöksen mukainen prosenttiosuus (50 %) on vastaanottanut opiskelupaikan päätöksessä määrättyyn ajankohtaan (15.9.2027) mennessä ja hanke on edennyt avustuspäätöksen mukaisesti.

Ensimmäinen maksuerä on 50 % avustussummasta ja toinen maksuerä 50 % avustussummasta.

Koulutuksen järjestäjän on luotava opiskelijalle opinto-oikeus, kun opiskelija aloittaa koulutuksen. Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden.

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla. 

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta 

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI).

Korkeakoulujen on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA).

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jotpan pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Hankkeessa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys eli väliraportti. Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys eli loppuraportti viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Valtionavustuksen saajan on pyydettäessä toimitettava myös muita selvityksiä, joita tarvitaan valtionavustuksen käytön seuraamiseen ja ehtojen noudattamisen valvomiseen.

Valtionavustuksen saajan on viipymättä palautettava virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa.

Valtionavustuksen saajan on palautettava valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Esimerkiksi jos opiskelupaikan vastaanottaneita opiskelijoita ei ole ollut päätöksellä ilmoitettua määrää, tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä.

Jos palautettava määrä on enintään 100 euroa, sen saa jättää palauttamatta. Valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jotpa voi erityisen painavasta syystä päättää, että korko jätetään perimättä osittain tai kokonaan.

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta.