Hankeavustus luovan talouden jatkuvan oppimisen palveluihin

Valtionavustuksen tavoitteena on 

• pilotoida jatkuvan oppimisen palveluiden kokonaisuutta, joka perustuu luovan talouden kasvustrategiaan
• vahvistaa luovilla aloilla työskentelevien yrittäjien ja ammattilaisten osaamista. 

Tällä avustuksella on tarkoitus edistää alan ammattilaisten osaamistarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan ja jatkuvan oppimisen mallien syntymistä ja vakiintumista.

Tavoitteena on, että palveluiden kokonaisuus pilotoidaan kansallisena verkostoyhteistyönä joko yhteishankkeena tai tiiviinä yhteistyönä avustusta saaneiden hankkeiden kesken. 

Avustusta voivat hakea

• yliopistot ja ammattikorkeakoulut
• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät
• Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa useamman toimijan yhteishankkeita, joissa valtionavustus myönnetään yhdelle toimijalle, joka välittää osan siitä eteenpäin. Yhteishankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 1 700 000 euroa.

Yhden opiskelijan laskennallinen hinta (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) voi olla enintään 1 300 euroa. 

Tavoitteena on järjestää suppeita ja kestoltaan lyhyitä osaamispalveluita, joihin on mahdollisimman vaivatonta osallistua työn ohessa. Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta. Valtionavustuksen tulee kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset.

Päätökset pyritään tekemään 29.4.2026 mennessä.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 3.3.2026. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021)
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
• yliopistolaki (558/2009)
• ammattikorkeakoululaki (932/2014)  
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Luova talous määritellään työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimassa kasvustrategiassa kolmena liiketoiminnallisena osa-alueena: 

• monistettavat eli skaalautuvat sisällöt, esimerkiksi julkaisutoiminta verkossa ja television, musiikin, peliteollisuuden sekä kirjallisuuden toimialat
• luovat palvelut, esimerkiksi arkkitehtuuri, muotoilu ja muodin toimiala
• tapahtuma-ala ja taide- ja kulttuuripalvelut.

Luovan talouden toimialojen kasvu perustuu pääosin kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen ja kysyntään. Kasvun esteiksi on tunnistettu osaamisen puutteita luovien, aineettomien ja kuluttajarajapinnassa toimivien tuotteiden, palveluiden ja oikeuksien kansainvälisessä kaupallistamisessa. Luovien alojen toimijat ovat pääosin melko pieniä ja investointipääomia on niukasti. Tämä tekee liiketoiminnan kasvun tavoittelusta haastavaa.

Haasteena luovien alojen jatkuvassa oppimisessa on, että

• palveluiden sisällöt eivät tällä hetkellä vastaa riittävällä tasolla työmarkkinan akuutteihin ja ajankohtaisiin osaamistarpeisiin kasvun tukemiseksi
• palveluita ei ole riittävästi tarjolla työn ohessa suoritettaviksi siten, että yrittäjän tai työssä olevan ammattilaisen olisi mahdollista hyötyä niistä
• jatkuvaan oppimiseen ei ole olemassa pysyvää, rakenteellista mallia, jonka osaamissisältöjä voitaisiin joustavasti muokata ajankohtaisiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi
• luovien ja kaupallis-teknisten alojen tai työtehtävien välillä ei jaeta osaamista tai kouluteta riittävästi. 

Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden liiketoimintanäkymien ennakointi luovilla aloilla edellyttää osaamisen vahvistamista erityisesti seuraavista aiheista:

• kansainvälinen liiketoiminta
• tekoälyn liiketoiminnallinen hyödyntäminen
• immateriaalioikeuksien kaupallistaminen digitaalisessa toimintaympäristössä.

Huomattava osa luovien alojen yksinyrittäjistä, mikroyrittäjistä tai pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei aktiivisesti hyödynnä aineetonta omaisuuttaan. Yritysten tietoisuus eri suojamuodoista ja niiden soveltuvuudesta on melko vähäistä ja aineettomien oikeuksien koulutustarjonta hajanaista. Immateriaalioikeuksiin liittyvät osaamisen puutteet hidastavat kasvua ja estävät uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä. Pahimmassa tapauksessa oikeuksien suojaamattomuus voi altistaa yrityksen toisen osapuolen hyväksikäytölle ja liiketoimintamahdollisuuksien menettämiselle. 

Digitalisaatio muuttaa voimakkaasti luovan talouden ansaintalogiikoita. Alojen uusiin osaamisvaatimuksiin vaikuttaa merkittävästi myös generatiivisen tekoälyn vauhdikas kehittyminen. Muun muassa digitaalisen kaupan ja markkinoinnin, digitaalisten työvälineiden ja tekoälyn saralla on yhä kasvava kysyntä lisäosaamisesta. Aloilla tarvitaan kasvun edistämiseksi uusia liiketoimintamalleja, uusia toimialarajat ylittäviä yhteistyöratkaisuja sekä osaamista aineettomiin oikeuksiin ja tekijänoikeuksiin liittyen.

Luovan talouden kasvua voidaan edistää tarjoamalla joustavia täydennyskoulutuksia erityisesti yksinyrittäjille ja ammattilaisille, jotka toimivat mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tällä hetkellä luovien alojen jatkuvan oppimisen palveluiden tarjonta on kuitenkin hajanaista eikä tavoita tehokkaasti alalla työskenteleviä. Aloille tarvitaan pysyviä jatkuvan oppimisen palveluita.

Tällä avustuksella on tarkoitus pilotoida jatkuvan oppimisen palveluiden kokonaisuutta, joka vastaa luovan talouden osaamistarpeisiin. Pilotoinnin jälkeen kokonaisuuden on tarkoitus jäädä pysyväksi osaksi koulutuksen järjestäjien perustoimintaa.

Tavoitteena on, että luovan talouden jatkuvan oppimisen palvelut

• on mahdollista suorittaa työn ohessa
• vastaavat sisällöiltään alan ajankohtaisiin ja akuutteihin osaamisen kehittämisen tarpeisiin ja sisältöjä voidaan muokata joustavasti kysyntään perustuen
• ovat jatkuvasti tarjolla
• mahdollistavat rakenteiltaan suppeiden ja kestoltaan lyhyiden osaamiskokonaisuuksien suorittamisen siten, että osallistuja saa juuri sen osaamissisällön, jota ajankohtaisesti tai ennakoivasti yritystoiminnassaan tai työssään tarvitsee
• edistävät kouluttamista ja osaamista toimialojen välillä: esimerkiksi luovissa tehtävissä lisätään liiketaloudellista, kaupallista ja tekijänoikeudellista osaamista ja liiketaloudellisissa ja teknisissä tehtävissä lisätään luovien menetelmien hyödyntämistä
• edistävät ja tiivistävät luovien alojen sekä muiden toimialojen välistä yhteistyötä ja yhteisiä liiketoimintamalleja.

Valtionavustushakemuksen suunnittelussa voi hyödyntää seuraavaa materiaalia: 

Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030

Osaamistarvekompassi (osaamistarvekompassi.fi)

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Tässä avustushaussa kohderyhminä ovat erityisesti henkilöt, jotka työskentelevät luovilla aloilla tai lähialoilla

• yksinyrittäjinä
• kevytyrittäjinä
• osuuskuntayrittäjinä
• freelancereina
• työntekijöinä alojen mikroyrityksissä tai pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Tässä yhteydessä luovilla aloilla tarkoitetaan esimerkiksi:

• mediaa ja julkaisutoimintaa
• kirjallisuuden, musiikin tai peliteollisuuden toimialaa
• audiovisuaalista alaa
• muotoilun tai arkkitehtuurin toimialaa
• mainonnan ja markkinoinnin tai luovan viestinnän toimialoja
• tapahtumateollisuutta
• esittävän tai kuvataiteen aloja
• galleria- tai museoaloja
• muodin tai käsi- ja taideteollisuuden aloja.

Lähialoilla tarkoitetaan työtehtäviä, jotka sijoittuvat luovien alojen läheisyyteen esimerkiksi kaupallisissa, liiketoiminnallisissa tai teknisissä tehtävissä.

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan asianomaista koulutusta koskevaa lakia opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutus tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista osallistua siihen työnsä ohessa.

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä jo valmiiksi päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Koulutuksen sisältö

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun tulee koostua seuraavista osa-alueista:

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Koulutusten suunnittelussa sekä toteutuksessa tulee hyödyntää työelämän edustajia. Koulutussisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä, esimerkiksi kumppanikorkeakouluja tai -oppilaitoksia. 

Luovan talouden kasvun mahdollistamiseksi tarvitaan erityisesti käytännönläheistä ja vahvasti työelämäsidonnaista koulutusta.

Sisältöjä voivat olla esimerkiksi seuraavat: 

• tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen
• kansainvälisen liiketoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen sekä viennin edistäminen
• immateriaalioikeudet
  • perusteet, soveltaminen, kaupallistaminen ja hyödyntäminen digitaalisessa liiketoiminnassa
  • tekoälyn vaikutukset
  • kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö
  • riskienhallinta ja liiketoiminnan sekä oikeuksien suojaaminen
• sopimustekniikka ja sopimusosaaminen, kuten
  • työn laajuus, aikataulutus, korjauskierrokset, viivästystilanteet, hinnoittelu, maksuehdot, peruutusehdot, kansainväliset sopimuskäytännöt
• kuluttaja- ja asiakasymmärrys, brändin kehittäminen ja brändistrategia
• digitaalisten alustojen hyödyntäminen liiketoiminnassa, verkkokauppaosaaminen, monikanavaisuus
• luovan konseptin kehittäminen ja luovien menetelmien hyödyntäminen sekä soveltaminen liiketoiminnassa
• tuotekehitys
• tuottaminen ja taiteellinen tuotanto sekä jakelutoiminta
• kulttuuriperinnön suojelu
• kulttuuritrendien tuntemus
• kulttuuripalveluiden markkinointiosaaminen, kuten
  • kulttuurilainsäädännön tuntemus
  • myynnin ja markkinoinnin taidot
  • viestintäosaaminen
  • sponsorisopimusten neuvottelutaidot
  • liiketoiminnan kehittämisen taidot
  • sosiaalisen median strategiatuntemus

Listatut mahdolliset koulutussisällöt perustuvat luovan talouden kasvustrategiaan, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen Osaamistarvekompassiin ja palvelukeskuksen osaamistarpeiden ennakointianalyysiin.

Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia.

Motivointi ja opiskelijahankinta

• kohdennettu opiskelijahankinta avustushaun kohderyhmälle yhteistyössä työnantajien ja sidosryhmien kanssa
• koulutuksesta saatavan hyödyn viestiminen potentiaalisille osallistujille

Opiskelun ja koulutukseen osallistumisen tuen toimet

• tarvittavat kielituen toimet
• tarvittavat opintojen suorittamiseen liittyvät digitaaliset taidot
• mahdolliset muut tukitoimet perustuen kohderyhmän tarpeisiin

Ohjauksen toimet

• uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen tukeminen
• tarvittava oppimaan oppimisen taitojen ohjaus
• tarvittava oppimisen haasteiden tunnistaminen ja siihen liittyvä pedagoginen tuki

Lisätietoja ja neuvontaa valtionavustuksen sisällöistä ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 31.5.2027.

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset käsitellään.

Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen: 

Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun: 

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Vähimmäisvaatimukset avustuksen myöntämiselle

Avustushakemuksen tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset: 

• Avustuksella toteutettavan koulutuksen kohderyhmä vastaa hakutiedotteella kuvattuja kohderyhmiä.
• Koulutus on suunniteltu niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista suorittaa koulutus työn ohessa.
• Avustushakemuksessa on selkeästi kuvattu koulutuksessa toteutettavat osaamissisällöt esimerkiksi tutkinnon osan tarkkuudella. Mikäli avustuksen hakija on ammatillisen koulutuksen järjestäjä, tulee hakemuksella nimetä ammatilliset tutkinnot ja tutkinnon osat, joihin osaamispalvelun sisällöt perustuvat.
• Avustuksen hakijalla on suunnitelma siitä, miten avustuksella toteutettava koulutusmalli tai osaamispalvelukokonaisuus sisällytetään avustuksen hakijan perustoimintaan avustuksen käyttökauden jälkeen.
• Avustuksella toteutettava koulutus sisältää Koulutuksen sisältö -kohdassa mainitut ohjauksen toimet.
• Toteutussuunnitelman aikataulun perusteella vähintään puolet tavoitteellisesta opiskelijamäärästä aloittaa koulutuksessa ennen väliselvityksen palauttamispäivämäärää.

Arvioitavat valintaperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit:

Tavoitteet ja vaikuttavuus​

• Palvelussa kokeillaan sellaisia uusia sisältöjä, sisältöyhdistelmiä tai toimintatapoja, jotka edistävät jatkuvaa oppimista.
• Suunnitelma avustuksella toteutetun toiminnan tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista on laadukas. Avustuksen saaja arvioi toimintaa yhdessä työelämäkumppanien ja opiskelijoiden kanssa.

Toiminnan toteutus​

• Palvelu on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.​
• Palvelun sisältö vastaa tunnistettuihin osaamistarpeisiin.​
• Opiskelijahankinnan keinot ja kanavat on määritelty tarkoituksenmukaisesti ja eritelty. ​
• Ohjauksen toimet on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja niiden toteutus on sisällytetty osaksi palvelua. Haetulla avustuksella on mahdollista toteuttaa ohjauksen toimet. 

Kustannusarvio ja rahoitus​

• Avustuksen käyttösuunnitelma on kokonaistaloudellinen. Avustuksen käyttö kohdentuu koulutuksen tai muun osaamispalvelun toteuttamiseen.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli kysyntä ei ole Jotpan arvion mukaan riittävää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Jotpan rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen suoritteina.

Valtionavustuksen saajan tulee antaa Jotpalle valtionavustuksen maksamista varten oikeat ja riittävät tiedot (valtionavustuslaki 688/2001, 12 § 4 momentti).

Valtionavustus maksetaan saajalle valtionavustuspäätöksessä määritellyn maksuaikataulun mukaisesti.

Jotpa maksaa valtionavustuksen pääsääntöisesti kahdessa erässä:

• Ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen.
• Toinen erä maksetaan väliselvityksen hyväksymisen jälkeen. Toinen erä maksetaan vain, jos avustuspäätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä päätöksen mukainen prosenttiosuus (50 %) on vastaanottanut opiskelupaikan päätöksessä määrättyyn ajankohtaan (15.11.2026) mennessä ja hanke on edennyt avustuspäätöksen mukaisesti.

Ensimmäinen maksuerä on 50 % avustussummasta ja toinen maksuerä 50 % avustussummasta.

Koulutuksen järjestäjän on luotava opiskelijalle opinto-oikeus, kun opiskelija aloittaa koulutuksen. Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden. 

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla. 

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta 

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI).

Korkeakoulujen on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA).

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jotpan pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Hankkeessa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi).

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys eli väliraportti. Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys eli loppuraportti viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Valtionavustuksen saajan on pyydettäessä toimitettava myös muita selvityksiä, joita tarvitaan valtionavustuksen käytön seuraamiseen ja ehtojen noudattamisen valvomiseen.

Valtionavustuksen saajan on viipymättä palautettava virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa.

Valtionavustuksen saajan on palautettava valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Esimerkiksi jos opiskelupaikan vastaanottaneita opiskelijoita ei ole ollut päätöksellä ilmoitettua määrää, tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä.

Jos palautettava määrä on enintään 100 euroa, sen saa jättää palauttamatta. Valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jotpa voi erityisen painavasta syystä päättää, että korko jätetään perimättä osittain tai kokonaan.

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta.