Hankeavustus liikenteen sähköisen infrastruktuurin, akkuteollisuuden ja sähköverkkojen vahvistamisen osaamistarpeisiin

Valtionavustuksen tavoitteena on edistää energiamurrosta vahvistamalla osaamista, jota tarvitaan akkuteollisuudessa, sähköisen liikenteen infrastruktuurissa ja sähköverkkojen kestävyyden lisäämisessä.        

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• yliopistot ja ammattikorkeakoulut
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät
• Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa useamman toimijan yhteishankkeita, joissa valtionavustus myönnetään yhdelle toimijalle, joka välittää osan siitä eteenpäin. Yhteishankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 1 500 000 euroa.

Yhden opiskelijan laskennallinen hinta (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) voi olla enintään 4000 euroa.

Tavoitteena on järjestää suppeita ja kestoltaan lyhyitä osaamispalveluita, joihin on mahdollisimman vaivatonta osallistua työn ohessa. Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta. Valtionavustuksen tulee kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset.

Päätökset pyritään tekemään 15.5.2026 mennessä.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus torstaina 2.4. klo 10–11. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021)
• laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)
• yliopistolaki (558/2009)
• ammattikorkeakoululaki (932/2014)
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Energiamurros, uusien energialähteiden lisääminen ja sähköistyvä maailma edellyttävät uutta osaamista.  Akkuteollisuus on kasvava ala, johon kohdistuu miljardiluokan investointeja. Liikenteen sähköistyminen etenee nopeasti erityisesti raskaassa liikenteessä. Samaan aikaan sähköverkot vahvistuvat, mutta sääriippuvuus aiheuttaa haasteita, joita akkuvarastoilla voidaan osin tasoittaa.

Akkuteollisuus, liikenteen sähköistyminen ja sähköverkot muodostavat yhteisen infrastruktuurisen ja taloudellisen kokonaisuuden. Yhdessä ne tukevat puhdasta siirtymää, huoltovarmuutta sekä puhtaan energian vientimahdollisuuksia ja ulkomaalaisia investointeja Suomeen.

Akkuteollisuus on kasvanut Suomessa nopeasti ja kehittynyt lähes koko akkuarvoketjun kattavaksi kokonaisuudeksi. Akkuteollisuus ry on arvioinut alan investointien nousevan 6–9 miljardiin euroon (vain akkuteollisuuden ydin) sekä tämän myötä synnyttävän noin 5000–7000 suoraa työpaikkaa ja noin 20 000 välillistä työpaikkaa vuoteen 2027 mennessä. Suomalainen akkuteollisuus erottuu edukseen toimimalla vastuullisesti ja kestävin periaattein. Suomi kuuluu kansainvälisesti viiden parhaan maan joukkoon akkuarvoketjujen kilpailukyvyssä, mikä näkyy kasvavina investointeina ja tuotantokapasiteetin laajennuksina. Kilpailuetuja ovat kriittiset mineraalit, vastuullinen ja vähähiilinen energia sekä vahva tutkimus- ja kehittämisosaaminen. 

Sähköinen liikenne kasvaa nopeasti sekä henkilö- että raskaassa liikenteessä, mikä luo kysyntää uusien osaamisten yhdistelmille (latausinfra, ohjelmistot ja energianhallinta). Sähköisen liikenteen laajeneminen vaatii luotettavaa sähköverkkoa, uusia investointeja sekä älykkäitä ohjausjärjestelmiä. Suomessa kehitetään parhaillaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä latausjärjestelmiä ja V2G-teknologioita, jotka vahvistavat koko energiasektorin joustavuutta. Suomen liikennesektori on siirtymässä nopeasti kohti nollapäästöisyyttä. Täyssähköautojen osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä nousi 43 prosenttiin vuonna 2025. Myös raskas liikenne on sähköistynyt merkittävästi ja raskaiden ajoneuvojen latausasemien määrä kaksinkertaistui vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Kotimaisen liikenteen latausinfran rakentamisen ohella alalla on nähty myös vientipotentiaalia. 

Sähköverkkojen kestävyyteen on kohdistunut sähköistymisen myötä kasvavia haasteita. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt, jäätävät olosuhteet ja lumikuormat, yleistyvät ilmaston lämmetessä. Sääilmiöiden voimistuminen kuormittaa erityisesti vanhoja jakeluverkkoja ja edellyttää investointeja maakaapelointiin ja automaatioon. Uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, osuus kasvaa nopeasti. Uusiutuva energia on sääriippuvaista, mikä vaikeuttaa kulutus–tuotanto-tasapainon ylläpitämistä.  Sähköverkkoihin kohdistuu lähivuosia suuria investointeja, joiden myötä puhdas siirtymä ja kasvava sähkönkulutus ovat mahdollisia. Fingridin investoinnit ovat 2 miljardia euroa vuosina 2025–2028, ja vuoteen 2035 mennessä yhteensä 5,2 miljardia euroa. 

Lisätietoja:

Euroopan unionin akkumarkkinoiden tilannekatsaus joulukuu 2025 - Bruegel European Think Tank (englanniksi) (bruegel.org)

Latausinfrastruktuurin kehitys - Infrastructure | European Alternative Fuels Observatory (englanniksi) (ec.europa.eu)

Kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma - Valtioneuvosto

Sähköverkkojen kestävyyttä koskeva toimenpidesuunnitelma (fingrid.fi)

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt, jotka toimivat akkuteollisuuden, liikenteen sähköisen infrastruktuurin tai sähköverkkoihin liittyvissä työtehtävissä tai ovat suuntautumassa näille toimialoille.

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. 

Lisäksi sovelletaan asianomaista koulutusta koskevaa lakia opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutus tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista osallistua siihen työnsä ohessa.

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Koulutuksen sisältö

Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia.

Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun tulee koostua seuraavista osa-alueista:

Ammatillisen osaamisen kehittäminen 

Osaamistarpeita on noussut esille erityisesti seuraavissa aihekokonaisuuksissa:

Akkuteollisuus

• Prosessiteollisuuden ja kemianteollisuuden osaaminen: prosessinhoito, prosessiteknologia, valmistus, kemikaaliturvallisuus
• Kierrätys ja akkujätteen käsittely
• Sähköistys, automaatio ja digitaalinen tuotanto: automaatio, robotiikka, digitaaliset järjestelmät, sähkösuunnittelu
• Hankekehitys ja luvitusosaaminen: ympäristövaikutukset, lainsäädäntö, lupaprosessit, riskienhallinta
• Materiaalitekniikka, tutkimusosaaminen ja uudet akkuteknologiat
• Logistiikan ja toimitusketjun osaaminen: vaarallisten aineiden kuljetus, varastointi, raaka-ainehuolto

Liikenteen sähköinen infrastruktuuri

• Latausinfrastruktuuri: suunnittelu, rakentaminen, huolto
• Ohjelmisto- ja dataosaaminen: hallintajärjestelmät, älylataus, maksuliikenne
• Raskaan liikenteen sähköistäminen: energiankäyttö, reittisuunnittelu
• Liiketoiminta- ja vientimarkkinaosaaminen

Sähköverkkojen kehitys ja kestävyys

• Suunnittelu: sähköverkkojen suunnittelu, ympäristövaikutukset, kuormitusten optimointi
• Asennusosaaminen
• Uusiutuvan energian integrointi, säätövoima sekä kulutuksen ja tuotannon hallinta
• Energian varastointijärjestelmät
• Sääriippuvuuden hallinta
• Lainsäädäntö ja kustannussuunnittelu: regulaatio, sopimushallinta, kustannustehokkuus

Listatut osaamistarpeet  perustuvat toimialoja koskeviin kansallisiin strategioihin, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen Osaamistarvekompassiin ja palvelukeskuksen osaamistarpeiden ennakointianalyysiin.

Motivointi ja opiskelijahankinta

• kohdennettu opiskelijahankinta avustushaun kohderyhmälle yhteistyössä työnantajien ja sidosryhmien kanssa
• koulutuksesta saatavan hyödyn viestiminen potentiaalisille osallistujille

Opiskelun ja koulutukseen osallistumisen tuen toimet

• tarvittavat kielituen toimet
• tarvittavat opintojen suorittamiseen liittyvät digitaaliset taidot
• mahdolliset muut tukitoimet perustuen kohderyhmän tarpeisiin

Ohjauksen toimet

• uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen tukeminen
• oppimaan oppimisen taitojen ohjaus
• oppimisen haasteiden tunnistaminen ja siihen liittyvä pedagoginen tuki

Lisätietoja ja neuvontaa valtionavustuksen sisällöistä ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan, että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 30.7.2027.

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset käsitellään.

Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen: 

Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun: 

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Vähimmäisvaatimukset avustuksen myöntämiselle

Avustushakemuksen tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset: 

• Avustuksella toteutettavan koulutuksen kohderyhmä vastaa hakutiedotteella kuvattuja kohderyhmiä.
• Koulutus on suunniteltu niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista suorittaa koulutus työn ohessa.
• Toteutuksen työnantajayhteistyökumppanit on sitoutettu koulutuksen toteuttamiseen jo hakuaikana.
• Avustuksella toteutettava koulutus sisältää Koulutuksen sisältö -kohdassa mainitut ohjauksen toimet.
• Avustushakemuksessa on selkeästi kuvattu koulutuksessa toteutettavat osaamissisällöt esimerkiksi tutkinnon osan tarkkuudella. Mikäli avustuksen hakija on ammatillisen koulutuksen järjestäjä, tulee hakemuksella nimetä ammatilliset tutkinnot ja tutkinnon osat, joihin osaamispalvelun sisällöt perustuvat.
• Avustuksen hakijalla on suunnitelma siitä, miten avustuksella toteutettava koulutusmalli tai osaamispalvelukokonaisuus sisällytetään avustuksen hakijan perustoimintaan avustuksen käyttökauden jälkeen.
• Toteutussuunnitelman aikataulun perusteella vähintään puolet tavoitteellisesta opiskelijamäärästä aloittaa koulutuksessa ennen väliselvityksen palauttamispäivämäärää.

Arvioitavat valintaperusteet 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit:

Tavoitteet ja vaikuttavuus

• Palvelussa kokeillaan sellaisia uusia sisältöjä, sisältöyhdistelmiä tai toimintatapoja, jotka edistävät jatkuvaa oppimista.
• Suunnitelma avustuksella toteutetun toiminnan tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista on laadukas. Avustuksen saaja arvioi toimintaa yhdessä työelämäkumppanien ja opiskelijoiden kanssa.

Toiminnan toteutus

• Palvelu on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.​
• Palvelun sisältö vastaa tunnistettuihin osaamistarpeisiin.​
• Opiskelijahankinnan keinot ja kanavat on määritelty tarkoituksenmukaisesti ja eritelty. ​
• Ohjauksen toimet on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja niiden toteutus on sisällytetty osaksi palvelua. Haetulla avustuksella on mahdollista toteuttaa ohjauksen toimet. 

Kustannusarvio ja rahoitus

• Avustuksen käyttösuunnitelma on kokonaistaloudellinen. Avustuksen käyttö kohdentuu koulutuksen tai muun osaamispalvelun toteuttamiseen.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli kysyntä ei ole Jotpan arvion mukaan riittävää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Jotpan rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen suoritteina.

Valtionavustuksen saajan tulee antaa Jotpalle valtionavustuksen maksamista varten oikeat ja riittävät tiedot (valtionavustuslaki 688/2001, 12 § 4 momentti). 

Valtionavustus maksetaan saajalle valtionavustuspäätöksessä määritellyn maksuaikataulun mukaisesti.

Jotpa maksaa valtionavustuksen pääsääntöisesti kahdessa erässä:

• Ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen.
• Toinen erä maksetaan väliselvityksen hyväksymisen jälkeen. Toinen erä maksetaan vain, jos avustuspäätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä päätöksen mukainen prosenttiosuus (50 %) on vastaanottanut opiskelupaikan päätöksessä määrättyyn ajankohtaan (15.1.2027) mennessä ja hanke on edennyt avustuspäätöksen mukaisesti.

Ensimmäinen maksuerä on 50 % avustussummasta ja toinen maksuerä 50 % avustussummasta. 

Koulutuksen järjestäjän on luotava opiskelijalle opinto-oikeus, kun opiskelija aloittaa koulutuksen. Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden. 

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla.

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta 

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI). 

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA). 

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta.  

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys eli väliraportti. Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys eli loppuraportti viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Valtionavustuksen saajan on pyydettäessä toimitettava myös muita selvityksiä, joita tarvitaan valtionavustuksen käytön seuraamiseen ja ehtojen noudattamisen valvomiseen.

Valtionavustuksen saajan on viipymättä palautettava virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. 

Valtionavustuksen saajan on palautettava valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Esimerkiksi jos opiskelupaikan vastaanottaneita opiskelijoita ei ole ollut päätöksellä ilmoitettua määrää, tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä.

Jos palautettava määrä on enintään 100 euroa, sen saa jättää palauttamatta. Valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jotpa voi erityisen painavasta syystä päättää, että korko jätetään perimättä osittain tai kokonaan.

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. 

Valtionavustuksen käytön ehdot tarkemmin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksen vakioehdot.