Teollisen mittakaavan ratkaisut energiatehokkuuteen

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus hankkii koulutusta, jolla tuetaan aurinkoenergian rakentamista teollisessa mittakaavassa ja parannetaan teollisten laitosten energiatehokkuutta. 

Tällä hankinnalla vastataan aurinkovoiman nopean kasvun luomiin osaamistarpeisiin. Hankinnalla tuetaan teollisia toimijoita kehittämään energiatehokkuuttaan sekä saavuttamaan tavoitteet, joita niille on asetettu sääntelyllä ja vapaaehtoisilla sopimuksilla.

Hankinnasta järjestetään infotilaisuus perjantaina 13.3.2026 klo 10.00–11.00. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Energiasektori on suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Suomessa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2024 energiasektori aiheutti 68 prosenttia kokonaispäästöistä. Merkittävimmät päästölähteet energiasektorilla ovat energiateollisuus, kotimaan liikenne sekä teollisuus ja rakentaminen. Energiasektorin päästöt ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 2010 lähtien. 

Energiasektorin päästöt vähenivät vuonna 2024, koska kivihiiltä ja turvetta käytettiin vähemmän. Tähän vaikutti uusiutuvan energian tuotannon kasvu sekä sähkön nettotuonnin lisääntyminen. Vuonna 2024 uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli 43 prosenttia. Uusiutuvista energialähteistä kasvoivat eniten tuuli- ja aurinkovoima, biokaasu sekä kierrätyspolttoaineet. 

Teollisuus on tärkeässä asemassa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Sekä kansallinen että Euroopan unionin tasoinen sääntely asettavat teollisuudelle velvoitteita kehittää energiatehokkuutta. Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivi edellyttää tiettyjen, energian käytön vähentämiseen liittyvien tavoitteiden täyttämistä vuoden 2030 loppuun mennessä.  

Kansalliset energiatehokkuussopimukset ohjaavat teollisuutta energian tehokkaampaan käyttöön ja ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Tavoitteena on, että energiatehokkuussopimukset ovat joustava energiansäästökeino, joka edistää ilmastotavoitteiden ohella Suomen kilpailukykyä. Teollisuuden energiatehokkuus vähentää ilmastopäästöjä ja nopeuttaa siirtymistä kohti hiilineutraaliutta, johon Suomi tähtää viimeistään vuonna 2035. 

Aurinkovoiman rakentamista vauhdittavat myös uudet rahoituskanavat. Muun muassa Suomeen sijoittuville uusille aurinkosähköhankkeille on avattu rahoitushaku Euroopan unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin kautta (tem.fi). 

Jotpa hankkii koulutusta seuraavilta osa-alueilta: 

• Osa-alue 1. Teollisen mittakaavan aurinkovoima: perusteet, sääntely ja kannattavuus
• Osa-alue 2. Aurinkopuistojen suunnittelu ja hybridiprojektit
• Osa-alue 3. Käyttö- ja ylläpito-osaaminen teollisen mittakaavan aurinkopuistoissa
• Osa-alue 4. Teollisen mittakaavan energiatehokkuus: sääntely, kannattavuus ja investoinnit energiatehokkuuteen
• Osa-alue 5. Teollisen mittakaavan energiatehokkuuden parantaminen 

Tällä hankinnalla haetaan uusia tarvelähtöisiä opintoja ja opintokokonaisuuksia. Jotpa ei voi hankkia ammatillisen koulutuksen tutkintoja eikä tutkinnon osia. Jotpa ei voi myöskään ostaa henkilöstö- tai työvoimakoulutusta tai vain yhden yrityksen tarpeisiin vastaavaa koulutusta. 

Hankinnan arvo on 1,5 miljoonaa euroa. Jotpa valitsee kaksi palveluntuottajaa jokaiselle osa-alueelle. 

Palvelua voi tuottaa joko organisaatio yksin tai ryhmittymässä muun tai muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Ryhmittymässä yksi hakija toimii päähakijana. 

Koulutukset tulee toteuttaa aikavälillä 1.8.2026-30.11.2027. Koulutus tulee suunnitella siten, että se voidaan suorittaa pääosin työn ohessa.  

Koulutuksen tulee olla opiskelijoille maksutonta. Opiskelijahankinta on palveluntuottajan vastuulla.

Tutustu hankinnan tarkempiin tietoihin Cloudia-tarjouspalvelussa. Palvelu vaatii rekisteröitymisen. 

Tarjousajan alussa palveluntuottajat voivat esittää kysymyksiä hankinnasta tarjouspalvelun kautta. Kysymykset tulee esittää 25.3.2026 kello 12.00 mennessä. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus vastaa kysymyksiin viimeistään 27.3.2026. 

Tarjousaika päättyy 17.4.2026 kello 12.00. Päätökset pyritään tekemään toukokuun 2026 aikana.

Hankintojen tarjouskilpailuun voi osallistua mikä tahansa yksityisoikeudellinen yhteisö. 

Tarjouksen voivat jättää esimerkiksi 

• yksityiset yritykset
• korkeakoulut ja niiden tytäryhtiöt
• yksityiset koulutuksen järjestäjät tai ylläpitäjät
• kuntien ja kuntayhtymien omistamat tytäryhtiöt.