Hankeavustus tuotannon ja valmistuksen prosessien digitalisaation osaamistarpeisiin

Valtionavustuksen tavoitteena on järjestää koulutusta valmistavan teollisuuden aloille tuotannon ja valmistuksen prosessien digitalisaation edistämiseksi.

Avustusta voivat hakea

• ammatillisen koulutuksen järjestäjät
• yliopistot ja ammattikorkeakoulut 
• vapaan sivistystyön ylläpitäjät 
• Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Valtionavustuksella voidaan toteuttaa useamman toimijan yhteishankkeita, joissa valtionavustus myönnetään yhdelle toimijalle, joka välittää osan siitä eteenpäin. Yhteishankkeita koskeva menettely on kuvattu kohdassa Yhteishankkeet.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) voi myöntää tähän valtionavustukseen yhteensä noin 1 500 000 euroa.

Yhden opiskelijan laskennallinen hinta (myönnetty avustus jaettuna tavoitellulla opiskelijamäärällä) voi olla enintään joko

1. 2500 euroa tai 
2. 3000 euroa, jolloin opiskelupaikan vastaanottaneista vähintään 50 % tulee kuulua yhteen tai useampaan seuraavista ryhmistä:
   • perusasteen tai yleissivistävän koulutuksen varassa olevat
   • yli 55-vuotiaat.

Vaihtoehdon B korotetulla opiskelijakohtaisella laskennallisella enimmäishinnalla tuetaan yllä mainittujen ryhmien osallistumista rahoitettavaan koulutukseen. Avustushakemuksessa tulee kuvata tarkemmin tähän liittyvät toimet. Toimien tulee liittyä Koulutuksen sisältö -kohdassa määriteltyihin tukitoimiin (motivointi ja opiskelijahankinta, opiskelun ja koulutukseen osallistumisen tuen toimet sekä ohjauksen toimet).

Avustuksen hakija ilmoittaa hakemuksessaan, kumpaa yllä olevaa laskennallista enimmäishintaa hakemuksessa sovelletaan.

Tavoitteena on järjestää suppeita ja kestoltaan lyhyitä osaamispalveluita, joihin on mahdollisimman vaivatonta osallistua työn ohessa. Rahoitettavan toiminnan tulee olla osallistujille maksutonta. Valtionavustuksen tulee kattaa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset.

Päätökset pyritään tekemään 26.6.2026 mennessä.

Avustushausta järjestetään infotilaisuus 11.5.2026. Tilaisuudessa vastataan etukäteen tulleisiin ja tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) tarkoittamana erityisavustuksena.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: 

• valtionavustuslaki (688/2001)
• laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021) 
• laki ammatillisesta koulutuksesta(531/2017) ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) 
• laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998)  
• yliopistolaki (558/2009) 
• ammattikorkeakoululaki (932/2014) 
• laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (252/2010)
• laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2917).

Tuotannon ja valmistuksen digitalisointia hyödynnetään yhä enenevässä määrin valmistavassa teollisuudessa. Moderneilla tuotannon ja valmistuksen menetelmillä voidaan vahvistaa valmistavan teollisuuden tuottavuutta ja kilpailukykyä. Uudet teknologiat, kuten lisäävä valmistus, luovat myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Ala kehittyy nopeasti ja siten täydennyskoulutustarpeita on paljon.

Suomen valmistavassa teollisuudessa merkittävä määrä yrityksistä on mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yrityksillä itsellään tulee olla riittävää osaamista ottaa käyttöön ja hyödyntää digitalisoinnin ratkaisuja tuotannon ja valmistuksen tehostamiseksi. Tietokoneohjattuja valmistus- ja työstöprosesseja sekä niihin liittyvää suunnittelu-, mallinnus- ja ohjelmointiosaamista käytetään jo laajasti, mutta etenkin työstökoneiden ohjelmointiosaamista on vähän. 

Tuotannon ja valmistuksen digitalisoinnin seurauksena myös tuotantodatan merkitys kasvaa. Tuotannossa syntyvän datan avulla on mahdollista muun muassa seurata ja ohjata tuotantoa tehokkaammin sekä parantaa tuotannon laatua ja prosesseja. Digitalisoinnin ja automaation avulla voidaan lisäksi edesauttaa valmistavan teollisuuden energiatehokkuutta ja vihreää siirtymää. 

Alan ammatillisen koulutuksen osaamistavoitteet ovat myös muuttumassa, ja Jotpan rahoitus tukee koulutuksen järjestäjiä uusien vaatimusten mukaisten sisältöjen käyttöönotossa.

Osaamisen kehittämisen tarpeita on havaittu muun muassa näissä aiheissa:

• tietokoneohjattujen työstölaitteiden ohjelmointi (CNC-ohjelmointi) ja käyttötaidot
• CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus
• laserleikkaus ja laserhitsaus
• 3D-tulostus, -suunnittelu ja -mallinnus osana valmistavaa teollisuutta
• prosessidatan hyödyntäminen
  • datan kerääminen ja tulkinta
  • laadunvalvonta ja ennakointi 
  • dataan liittyvä digitaalinen turvallisuus
• tuotantoprosessien simulaatio ja digitaaliset kaksoset
• valmistettavuuden huomiointi ja suunnittelu eli miten tuotetta kannattaa valmistaa
• vihreän siirtymän tukeminen ja kestävä valmistus
  • hiilijalanjäljen laskenta
  • elinkaarianalyysi ja -laskenta (LCA)
  • kestävyys- ja vastuullisuusraportointi
  • vihreän siirtymän mukaiset tuotantotavat 
• digitaalinen tuotannonohjaus ja -suunnittelu 

Avustuksen teemaan liittyviä osaamistarpeita voi olla laajemminkin yllä mainittujen lisäksi.

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen tai muun osaamispalvelun ensisijaiset kohderyhmät ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Tässä avustushaussa kohderyhminä ovat valmistavassa teollisuudessa toimivat henkilöt, jotka työskentelevät ensisijaisesti alan mikroyrityksissä tai pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tuotantohenkilöstön tai tuotannon kehittämisen tehtävissä ja joilla on tarve kehittää osaamista tuotannon ja valmistuksen prosessien digitalisaation sisällöistä.  

Rahoitettavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, jolla on valtionavustuspäätöksessä määritelty osaamistarve ja riittävät edellytykset koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen. Lisäksi sovelletaan asianomaista koulutusta koskevaa lakia opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä ja kelpoisuudesta opintoihin.

Koulutus tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista osallistua siihen työnsä ohessa.

Työttömät työnhakijat eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä. Työtön henkilö voi kuitenkin omaehtoisesti hakeutua ja tulla valituksi koulutukseen. Koulutukseen ei tule hyväksyä päätoimisia tutkinto-opiskelijoita.

Koulutuksen sisältö

Avustuksella toteutettavan osaamispalvelun tulee koostua seuraavista osa-alueista:

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Koulutuksen tulee vastata Taustaa-osiossa kuvattuihin osaamistarpeisiin tai muihin tämän valtionavustushaun tavoitteen mukaisiin perusteltuihin osaamistarpeisiin. 

Kun Jotpa myöntää valtionavustusta,

• ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon perusteiden mukaisia
• ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa tarkoitetun koulutuksen sisältöjen tulee olla sellaisia, jotka jo sisältyvät yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa järjestettävään tutkintoon tai joita on aikaisemmin järjestetty osana tutkintokoulutusta.

Esimerkkejä tutkinnoista, jotka sisältävät tunnistettujen osaamistarpeiden aiheita:

• ammatillisen koulutuksen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto
• ammatillisen koulutuksen tuotantotekniikan ammattitutkinto
• konetekniikan insinööri (AMK)
• tuotantotalouden insinööri (AMK)
• automaatio- ja sähkötekniikan insinööri (AMK)

Yllä mainittu lista ei ole poissulkeva, vaan sisältöjä voi löytyä myös muista tutkinnoista tai erikoistumiskoulutuksista.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on vuonna 2025 rahoittanut valtionavustuksella teollisuusrobotiikan osaamispalveluita (Hankeavustus teollisuusrobotiikan osaamistarpeisiin | Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus). Tällä valtionavustuksella ei rahoiteta vastaavia pelkästään teollisuusrobotiikkaan keskittyviä hankkeita. 

Motivointi ja opiskelijahankinta

• kohdennettu opiskelijahankinta avustushaun kohderyhmälle yhteistyössä työnantajien ja sidosryhmien kanssa
• koulutuksesta saatavan hyödyn viestiminen potentiaalisille osallistujille

Opiskelun ja koulutukseen osallistumisen tuen toimet

• tarvittavat kielituen toimet
• tarvittavat opintojen suorittamiseen liittyvät digitaaliset taidot
• mahdolliset muut tukitoimet perustuen kohderyhmän tarpeisiin

Ohjauksen toimet

• uraohjaus ja urasuunnittelutaitojen tukeminen 
• oppimaan oppimisen taitojen ohjaus 
• oppimisen haasteiden tunnistaminen ja siihen liittyvä pedagoginen tuki

Lisätietoja ja neuvontaa valtionavustuksen sisällöistä ensisijaisesti avustuksen valmistelijalta. Huomaathan, että kysymykseesi voi jo löytyä vastaus täältä: Usein kysyttyä valtionavustuksista (jotpa.fi).

Myönnettävän avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksestä ja päättyy viimeistään 30.6.2027.

Rahoitusta haetaan sähköisessä asiointipalvelussa (haeavustuksia.fi, valtiokonttori). Ainoastaan määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset käsitellään.

Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Päätös lähetetään hakijalle asiointipalvelun kautta sähköpostilla.

Haeavustuksia.fi-sivuston käyttöohjeet, tunnistautuminen ja avustuksen hakeminen: 

Valtionavustusten hakeminen - Haeavustuksia.fi - Valtiokonttori

Jos asiointipalvelun käyttö ei ole mahdollista tai hakemuksen lähettämisessä on teknisiä ongelmia, hakijan tulee olla yhteydessä valtiokonttorin asiakaspalveluun: 

Palveluun liittyvät kysymykset ja tekniset ongelmat:

tuki.haeavustuksia@valtiokonttori.fi

Asiakaspalvelu puhelimitse ma-pe klo 9–16:

+358 295 50 3760

Vähimmäisvaatimukset avustuksen myöntämiselle

Avustushakemuksen tulee täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:

• Avustuksella toteutettavan koulutuksen kohderyhmä vastaa hakutiedotteella kuvattuja kohderyhmiä.
• Koulutus on suunniteltu niin, että työssä olevan henkilön on mahdollista suorittaa koulutus työn ohessa.
• Toteutuksen työnantajayhteistyökumppanit on sitoutettu koulutuksen toteuttamiseen jo hakuaikana. 
• Avustuksella toteutettava koulutus sisältää Koulutuksen sisältö -kohdassa mainitut ohjauksen toimet.
• Avustushakemuksessa on selkeästi kuvattu koulutuksessa toteutettavat osaamissisällöt esimerkiksi tutkinnon osan tarkkuudella. Mikäli avustuksen hakija on ammatillisen koulutuksen järjestäjä, tulee hakemuksella nimetä ammatilliset tutkinnot ja tutkinnon osat, joihin osaamispalvelun sisällöt perustuvat.
• Avustuksen hakijalla on suunnitelma siitä, miten avustuksella toteutettava koulutusmalli tai osaamispalvelukokonaisuus sisällytetään avustuksen hakijan perustoimintaan avustuksen käyttökauden jälkeen.
• Toteutussuunnitelman aikataulun perusteella vähintään puolet tavoitteellisesta opiskelijamäärästä aloittaa koulutuksessa ennen väliselvityksen palauttamispäivämäärää.

Arvioitavat valintaperusteet 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat arviointikriteerit:

Tavoitteet ja vaikuttavuus​

• Palvelussa kokeillaan sellaisia uusia sisältöjä, sisältöyhdistelmiä tai toimintatapoja, jotka edistävät jatkuvaa oppimista.
• Suunnitelma avustuksella toteutetun toiminnan tavoitteiden seurannasta ja arvioinnista on laadukas. Avustuksen saaja arvioi toimintaa yhdessä työelämäkumppanien ja opiskelijoiden kanssa.

Toiminnan toteutus​

• Palvelu on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa.​
• Palvelun sisältö vastaa tunnistettuihin osaamistarpeisiin.​
• Opiskelijahankinnan keinot ja kanavat on määritelty tarkoituksenmukaisesti ja eritelty. ​
• Ohjauksen toimet on suunniteltu ammattitaitoisesti, ja niiden toteutus on sisällytetty osaksi palvelua. Haetulla avustuksella on mahdollista toteuttaa ohjauksen toimet. 

Kustannusarvio ja rahoitus​

• Avustuksen käyttösuunnitelma on kokonaistaloudellinen. Avustuksen käyttö kohdentuu koulutuksen tai muun osaamispalvelun toteuttamiseen.

Kriteerit pisteytetään asteikolla 0–2 (0 ei toteudu, 1 toteutuu, 2 toteutuu hyvin). Avustusta myönnetään suunnitellun määrärahan puitteissa lähtökohtaisesti niihin hakemuksiin, jotka saavat hakemusten keskinäisessä vertailussa suurimman pistemäärän. Hakemusten arviointivaiheessa otetaan huomioon alueellinen kysyntä. Samalle toteutusalueelle ei myönnetä useita sisällöiltään toisiaan vastaavia avustuksia, mikäli kysyntä ei ole Jotpan arvion mukaan riittävää.

Päällekkäisen rahoituksen estäminen

Jotpan rahoittamasta koulutuksesta muodostuvia suoritteita ei oteta huomioon ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen suoritteina.

Valtionavustuksen saajan tulee antaa Jotpalle valtionavustuksen maksamista varten oikeat ja riittävät tiedot (valtionavustuslaki 688/2001, 12 § 4 momentti).

Valtionavustus maksetaan saajalle valtionavustuspäätöksessä määritellyn maksuaikataulun mukaisesti.

Jotpa maksaa valtionavustuksen pääsääntöisesti kahdessa erässä:

• Ensimmäinen erä maksetaan avustuspäätöksen muutoksenhakuajan jälkeen.
• Toinen erä maksetaan väliselvityksen hyväksymisen jälkeen. Toinen erä maksetaan vain, jos avustuspäätöksen mukaisesta opiskelijamäärästä päätöksen mukainen prosenttiosuus (50 %) on vastaanottanut opiskelupaikan päätöksessä määrättyyn ajankohtaan (20.11.2026) mennessä ja hanke on edennyt avustuspäätöksen mukaisesti.

Ensimmäinen maksuerä on 50 % avustussummasta ja toinen maksuerä 50 % avustussummasta.

Koulutuksen järjestäjän on luotava opiskelijalle opinto-oikeus, kun opiskelija aloittaa koulutuksen. Aloittaneeksi lasketaan henkilö, joka on ottanut vastaan Jotpan rahoituslähdekoodille kirjatun opinto-oikeuden. 

• Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. 
• Avustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä yksilöitynä käyttöaikana. 

Hyväksyttävät kustannukset

Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä Jotpan vakioehdot (jotpa.fi). Avustettavan hankkeen toteutuneita kustannuksia tulee seurata kirjanpidossa omalla kustannuspaikallaan tai vastaavalla, erillisellä seurantakohteellaan.

Avustuksen saajalla on velvollisuus kilpailuttaa hankinnat Jotpan vakioehdoissa kuvatulla tavalla.

Velvollisuus tiedottaa valtionavustuksella rahoitetusta koulutustarjonnasta

Valtionavustuksen saajien tulee julkaista tiedot rahoitettavasta koulutuksesta Opintopolku.fi-palvelussa. 

Velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot tietovarantoon, raportoida opiskelijatiedot sekä kerätä opiskelijapalaute

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön ylläpitäjien on tallennettava koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (KOSKI). 

Korkeakouluilla on velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat opinto-oikeus- ja suoritetiedot Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarantoon (VIRTA). 

Avustuksen saajan tulee koulutuksen alkaessa raportoida Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen pyytämät tiedot opiskelijoista sekä kerätä opiskelijoilta palaute Jotpan opiskelijaraportointijärjestelmän kautta. 

Avustuksella tuotetun materiaalin ja tuotosten levitys laajempaan käyttöön

Jotpan avustaman osaamispalvelun puitteissa syntyvälle aineistolle tulee myöntää Creative Commons BY -tyyppinen (alkuperäinen tekijä nimettävä) tai vastaava käyttöoikeus. Avustuksen saajan tulee asettaa aineisto yleisesti saataville Avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). 

Selvittämisvelvollisuus ja palauttamisvelvollisuus

Avustetun hankkeen etenemisestä on tehtävä selvitys eli väliraportti. Hankkeen toteutumisesta ja avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys eli loppuraportti viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 

Valtionavustuksen saajan on pyydettäessä toimitettava myös muita selvityksiä, joita tarvitaan valtionavustuksen käytön seuraamiseen ja ehtojen noudattamisen valvomiseen.

Valtionavustuksen saajan on viipymättä palautettava virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa valtionavustus tai sen osa. 

Valtionavustuksen saajan on palautettava valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Esimerkiksi jos opiskelupaikan vastaanottaneita opiskelijoita ei ole ollut päätöksellä ilmoitettua määrää, tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä.

Avustusta on lisäksi palautettava, jos hanke on rahoitettu korotetun yhden opiskelijan laskennallisen enimmäishinnan ehdoilla (vaihtoehto B) ja opiskelupaikan vastaanottaneiden määrästä (suhteessa päätöksellä ilmoitettuun tavoitteelliseen opiskelijamäärään) vähintään 50 % ei kuulu ehdoissa määriteltyihin ryhmiin. Tällöin avustusta on palautettava 500 euroa kerrottuna määriteltyjen ryhmien toteutumattomalla opiskelijamäärällä.

Jos palautettava määrä on enintään 100 euroa, sen saa jättää palauttamatta. Valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Jotpa voi erityisen painavasta syystä päättää, että korko jätetään perimättä osittain tai kokonaan.

Useamman toimijan yhteisissä hankkeissa voidaan valtionavustus myöntää yhdelle saajalle, joka voi valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukaisesti välittää avustuksen tai osan siitä muun toimijan käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Valtionavustuspäätökseen tulee tällöin sisältyä lupa edelleen välittämiseen. Valtionavustuksen saajan on ennen edelleen välittämistä tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan (siirron saajan) kanssa. 

Siirron saajalla tulee olla koulutusmuotokohtaisen lain mukainen lupa järjestää siirrettävällä valtionavustuksella rahoitettavaa koulutusta. Siirron saaja myös noudattaa koulutusmuotokohtaista lainsäädäntöä opiskelijaksi ottamisen edellytysten osalta ja kelpoisuudesta opintoihin. Siirron saaja vastaa koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoihin.

Valtionavustuksen saaja on vastuussa valtionavustuksen oikeasta käytöstä myös edelleen välitetyn avustuksen osalta. Valtionavustuksen saajan tulee selvittää valtionavustuksen käyttö myös edelleen välitetyn avustuksen osalta.