Perustaitovalmennus lisäsi vankien hyvinvointia ja vahvisti oppimisen edellytyksiä
Vankien perustaitovalmennuksen arviointiraportti on julkaistu. Arvioinnin on toteuttanut Silta-Valmennusyhdistys ry.
Kokeilussa tuettiin vankien perustaitoja ja työllistymistä
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoitti vuosina 2024–2025 vankiloissa toteutetun perustaitovalmennuskokeilun, jonka tavoitteena oli tarjota matalan kynnyksen oppimismahdollisuuksia vangeille, joilla on puutteita perustaidoissa, kuten luku‑ ja kirjoitustaidoissa, digitaidoissa, arjen taidoissa ja vuorovaikutustaidoissa. Kursseilla opittiin digitaalisia taitoja, arjen taitoja, kieliä, taideaineita ja hyvinvointitaitoja. Sisältöjä voitiin mukauttaa yksikön ja vangin tarpeiden mukaan.
Kokeilun tavoitteena oli myös pilotoida perustaitovalmennuksen mallia ja kansallisia perustaitojen osaamismerkkejä vankiloissa sekä tukea vankiväestön työllistymistä vapausrangaistuksen päättymisen jälkeen.
Kokeilun järjestivät seitsemän vapaan sivistystyön oppilaitosta, ja siihen osallistui 15 vankilayksikköä. Valmennuksiin ehti kokeilun aikana osallistua noin 900 vankia, mikä on selvästi alkuperäistä tavoitetta enemmän. Kaksi toteutusta jatkuu vielä kevään 2026 ajan.
Lyhyet kurssit ja uuden oppiminen lisäsivät vankien hyvinvointia
Arviointiraportin mukaan opiskelijat, valmennuksen toteuttajat ja viranomaiset olivat tyytyväisiä kokeiluun. Vapaan sivistystyön opinnot mahdollistivat osallistumisen matalalla kynnyksellä ilman aiempaa osaamista tai muita pääsyvaatimuksia laajalle joukolle vankeja. Tarjontaa voitiin joustavasti räätälöidä erilaisiin tilanteisiin esimerkiksi suljetuissa ja avoimissa yksiköissä.
Lyhytkestoinen ja tuntimäärältään suppea opintotoiminta tarjosi mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja toi vaihtelua vankilan arkeen. Osallistuminen, uuden oppiminen ja vuorovaikutus edistivät vankien hyvinvointia. Vankila-arjessa tyytyväisyys lisää myös turvallisuutta ja positiivinen kokemus opinnoista voi motivoida jatkamaan opiskelua. Pidemmällä tähtäimellä toiminnalla odotetaan olevan positiivisia vaikutuksia vapautumisen jälkeen työllistymiseen ja rikoksettomaan elämään.
Osallistujat kertoivat hyötyneensä kursseista monella tavalla. He antoivat positiivista palautetta erityisesti tiedoista ja taidoista, joita he ovat saaneet jatko-opintoihin tai työhön hakeutumiseen.
“Matalasti koulutettujen ihmisten oletetaan usein olevan koulutuskielteisiä, mutta palautteen perusteella vangit ovat olleet avoimin mielin koulutuksen mahdollisuuksista”, toteavat tiimivastaava Kati Sunimento ja erityisasiantuntija Satu Tsharkov Rikosseuraamuslaitoksesta.
Opiskelijapalautteen mukaan kiinnostus uuden oppimiseen oli tärkein syy kursseille osallistumiseen. Vankilan henkilöstön mukaan opinnot auttoivat vankeja kohtaamaan arjen haasteita ja valmistautumaan vapautumiseen.
Kurssit vaikuttivat positiivisesti osallistujien hyvinvointiin ja vuorovaikutustaidot kehittyivät. Yksi opiskelija kuvasi oppimisen voimaannuttavaa kokemusta näin:
“Kiitos opinto-ohjaajan ja kurssin opettajan olen alkanut tunnistamaan itseni muusikoksi rikollisen sijaan.”
Käytännön haasteet liittyivät uudenlaisen toiminnan käynnistämiseen vankiloissa, mikä edellytti rutiinista poikkeavia toimintakäytäntöjä ja järjestelyitä. Vankilaympäristössä toimiminen vaatii myös koulutuksen järjestäjältä joustavuutta ja luovia ratkaisuja.
Vankien perustaitovalmennuksia tarvitaan myös jatkossa
Kokeilu osoitti, että vapaan sivistystyön opinnot tarjoavat vankiloille uudenlaisen mahdollisuuden tarjota vangeille väylän kohti osallisuutta, hyvinvointia ja rikoksettomaan elämään valmistautumista. Matalan kynnyksen opintojen vakiinnuttaminen toisi kustannustehokkaan ja kestävän parannuksen siihen, että koulutuksen tasa-arvo toteutuisi paremmin vankiloissa.
Eräs opiskelija kiteytti asian näin:
“Vankeusaikana olisi tärkeää, että vangit saavat opiskella tulevaisuutta ajatellen, muuten se on hukkaan mennyttä aikaa.”
Vakiinnuttaminen edellyttää tiiviin yhteistyön jatkamista julkishallinnon, koulutuksen järjestäjien ja vankiloiden välillä. Jotpa jatkaa koulutuksessa aliedustettujen ryhmien tukemista erilaisten koulutusten, kokeilujen ja tutkimustiedon avulla, jotta näillä ryhmillä olisi yhä paremmat mahdollisuudet osallistua koulutukseen ja työelämään.
”Kokeilussa tehty toiminta vankilaympäristössä vaikuttaa olevan vangeille tarpeellista ja mieluista. On erityisen hyvä, että perustaitovalmennuksessa on saatu selvitettyä myös toiminnan vakinaistamisen edellytyksiä päätöksenteon tueksi. Usein hanketoiminta vastaa vain joihinkin osallistujien koulutustarpeisiin hetkellisesti, ja se on vakinaista toimintaa kalliimpaa”, toteaa erityisasiantuntija Mikko Mähönen Jotpasta.
