Miten saan matalasti koulutetut mukaan koulutukseen? Kokemuksia hakevan toiminnan pilotista

Teksti on tiivistelmä hyvistä käytännöistä, joita palvelumuotoilija Saara Utti Tamora Oy:stä ja liiketoiminnan lehtori Anssi Saari Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiasta esittelivät Jotpa jututtaa -keskustelutilaisuudessa 8.5.2026.
Hakevan toiminnan pilotissa tavoiteltiin matalasti koulutettuja ihmisiä pienistä 3–149 henkilöä työllistävistä toimipaikoista. Heille tarjottiin yksilöllistä tietoa paikallisista koulutusmahdollisuuksista ja kannustettiin osallistumaan koulutukseen.
Sekä Tamoran että Gradian kokemukset osoittavat, että henkilökohtainen kohtaaminen on vaikuttavaa.
Tamora: Hakeva toiminta perustuu luottamukseen ja vuorovaikutukseen
Tamorassa hakevaa toimintaa lähdettiin tekemään odottavin ja innostunein mielin. Tamoran kokemusten mukaan hakeva toiminta perustuu luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Vaikuttavinta oli, että sama henkilö hoiti koko prosessin yhteydenotosta ohjaukseen. Näin asiakaskokemus pysyi eheänä ja henkilökohtaisena.
Parhaiten kohderyhmä tavoitettiin menemällä suoraan työpaikoille ja niihin ympäristöihin, joissa ihmiset muutenkin ovat. Sen sijaan, että odotettaisiin asiakkaiden hakeutuvan palveluihin, palvelu vietiin heidän luokseen.
Ohjaukset olivat kunkin asiakkaan tilanteeseen sopivia
Ohjaus toteutettiin pääasiassa kasvokkain, usein kahdenkeskisenä ja asiakkaan tilanteeseen räätälöitynä. Tapaamisia järjestettiin myös ryhmille ja erilaisissa epämuodollisissa ympäristöissä, kuten kahviloissa, jossa pystyi rennosti keskustelemaan asiat läpi.
Yksilöllisyys ja oikea-aikaisuus olivat keskeisiä vaikuttavuuden tekijöitä. Tapaamisissa käsiteltiin konkreettisesti vaihtoehtoja ja edettiin joidenkin kanssa esimerkiksi yhteishaun tekemiseen asti.
Palveluntuottajille tämä oli myös hyvin tavoitteellista, sillä oli pakko kokeilla tehdä asioita uusin tavoin. Lopputuloksena oli monia onnistumisia yhdessä asiakkaiden kanssa.
Gradia: Tarjosimme teetä ja sympatiaa sekä tietoa koulutusmahdollisuuksista
Gradian kokemuksissa korostui työn vaativuus, sillä kohderyhmän tavoittaminen ei ollut helppoa. Alkuvaiheen sähköpostiviestintä ja verkostotyö eivät tuottaneet tulosta, mutta puhelin osoittautui toimivimmaksi keinoksi. Oli tärkeää muokata myyntipuhe sopivaksi, jotta se oli tehokas, selkeä ja asiakas sai ymmärryksen, että tällainen palvelu kannattaa hyödyntää.
Suurta salaisuutta onnistumiseen ei ollut, vaan tulokset olivat seurausta aktiivisuudesta, eivät sattumaa. Usein tarvittiin useita yhteydenottoja ennen kuin oikea henkilö tavoitettiin. Satojen puheluiden kautta syntyi kontakteja ja lopulta myös koulutusinfoja.
Työnantajilla ei useinkaan ollut tarkkaa käsitystä henkilöstön koulutustaustasta. Matkan aikana yllätti se, että vastaan tuli yksi tai kaksi työnantajaa, jotka kieltäytyivät kaikesta koulutukseen liittyvästä. He perustelivat valintaansa sillä, että työntekijät saattavat vaihtaa työpaikkaa, jos heidän osaamisensa lisääntyy. Tämä oli luonnollisesti ikävää kuulla, että tällaisiakin työnantajia on vielä olemassa.
Koulutusinfot olivat monenkirjavia, ja niitä pidettiin huoltoasemilla, Teamsissä ja yritysten tiloissa. Osa koulutusinfoista oli kahdenkeskisiä ”teetä ja sympatiaa” -tyylisiä, syvällisiäkin keskustelutilaisuuksia kahvikupin äärellä.
Tapaamisissa kohdattiin eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä: pitkän työuran tehneitä, ilman tutkintoa olevia yrittäjiä sekä kokonaisia työyhteisöjä. Pohdittiin yhdessä, vieläkö esimerkiksi eläkeiän kynnyksellä voisi jotain opiskella. Parhaimmillaan toiminta johti konkreettisiin tuloksiin, kuten opiskelijaryhmien syntymiseen ja esihenkilöiden lisäkouluttautumiseen.
Ennakkoluulojen murtaminen ja vaikuttavuus
Monilla osallistujilla oli kielteisiä käsityksiä opiskelusta. Onnistumisia olivat ne hetket, joissa päästiin rikkomaan näitä ennakkoluuloja ja kiinnostus koulutusta kohtaan heräsi.
Onnistunut koulutusinfo oli sellainen, jossa päästiin tarjoamaan räätälöityä tietoa kuulijoille ja juttelemaan rauhassa asioista. Tarkoitus ei ollut ylipuhua ketään opiskelemaan, vaan antaa kohdennettua tietoa ja kertoa avoimesti ihmiselle hänen mahdollisuuksistaan, mikäli hän päättäisi hankkia itselleen sen ensimmäisen tutkinnon tai vaikka suorittaa yksittäisen kurssin tai tutkinnon osan.
Keskeistä oli kohdata ihmiset yksilöinä ja tarjota heidän tilanteeseensa sopivaa tietoa. Henkilökohtainen ja keskusteleva ohjaus tuottaa tuloksia, joita on vaikea korvata esimerkiksi digimarkkinoinnilla tai tekoälyllä. Sillä on edelleen arvonsa, että ihminen tulee kohdatuksi ja kuulluksi toisen ihmisen kautta.
Jos haluat kuulla lisää, voit olla yhteydessä: Anssi Saari, anssi.saari@gradia.fi 040 341 4540.
Vinkit tavoittamaan niitä ihmisiä, jotka eivät aktiivisesti hakeutuisi koulutukseen
- Mene sinne, missä kohderyhmä on. Älä oleta heidän tulevan luoksesi.
- Panosta henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ja luottamukseen.
- Kokeile rohkeasti uusia keinoja ja heittäydy itse mukaan.
- Tarjoa yksilöllistä, selkeää ja konkreettista ohjausta.
- Varaudu pitkäjänteiseen ja sinnikkääseen kontaktointiin.