Selkokieli tukee työssä oppimista ja osallisuutta

Tekstin ovat kirjoittaneet erityisasiantuntija, toimintaterapeutti Riikka Marttinen Erilaisten oppijoiden liitosta ja erikoistutkija, valtiotieteiden tohtori Johanna Korkeamäki Kuntoutussäätiöstä.

Tässä kirjoituksessa puhumme selkokielestä. Teksti on kuitenkin kirjoitettu selkeällä yleiskielellä, eikä sitä ole selkomukautettu. 

Työssä oppiminen sujuvaksi -materiaalipankki on sivusto, joka auttaa työntekijöitä, esihenkilöitä ja muita työelämän toimijoita löytämään ratkaisuja oppimisessa koettuihin vaikeuksiin työpaikalla. 

Sivustosta on tehty myös selkokielinen sivusto, josta on hyötyä moninaisen työelämän kehittämisessä. Selkokieliset tekstit tarjoavat myös muille kuin selkokieltä tarvitseville nopean tavan tutustua sisältöihin. Työelämää koskevaa tietoa on edelleen yllättävän vähän selkokielellä, vaikka lukemisvaikeudet ovat yleisiä myös työelämässä. 

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä (Leskelä, 2019). Selkokieltä tarvitsee Suomessa arviolta 632 000–812 000 ihmistä, eli noin 11–14 % väestöstä.   

Selkokieli edistää työpaikan saavutettavuutta 

Selkokielestä hyötyvät työpaikoilla kaikki, mutta erityisesti ne työntekijät, joilla on oppimisvaikeuksia tai erilaisia oppimisen haasteita, maahanmuuttajataustaiset työntekijät, jotka opettelevat suomea, sekä ikääntyvät työntekijät. Selkeä viestintä vähentää virheitä, parantaa työturvallisuutta ja tukee kaikkien työntekijöiden yhdenvertaista osallistumista. 

Selkeä viestintä ja selkokielen hyödyntäminen ovat keskeinen osa työpaikan saavutettavuutta. Saavutettavuus tarkoittaa, että tieto, ohjeet ja viestintä ovat kaikkien työntekijöiden ymmärrettävissä ja käytettävissä. Mitä laajempaa joukkoa viesti koskee ja mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sitä olennaisempaa on kiinnittää huomiota viestinnän selkeyteen ja saavutettavuuteen. 

Perehdytys ja työturvallisuus hyötyvät selkokielestä 

Selkokielen tarvekartoituksen yhteydessä kysyttiin järjestöjen kokemuksia selkokielen tarpeesta. Kartoituksen mukaan erityisesti työelämässä tarvitaan selkokielisiä ohjeita. Vastaajat mainitsivat esimerkkeinä työturvallisuus- ja perehdytysohjeet. Selkokieliset perehdytykset tukevat kaikkia uusia työntekijöitä onnistuneen alun saamisessa. 

Selkokielen käyttöä voi oppia 

Asiantuntemusta selkokielestä tarjoaa erityisesti Selkokeskus. Selkokielen periaatteiden hallinta on hyödyllistä kaikille, vaikka varsinaista selkokieltä ei kirjoittaisikaan. Selkokieltä voi käyttää myös puhuttuna.  

Lisäksi tekoälyä voi hyödyntää tekstien selkeyttämisen ja tiivistämisen tukena, vaikka se ei korvaakaan asiantuntijan apua. Tekoäly ei osaa tehdä selkokieltä ilman ihmisen tarkistusta, joten käyttäjän on hallittava selkokielen perusperiaatteet ja annettava täsmällinen kehote. Tekoäly voi nopeuttaa työn alkuvaiheita, mutta kirjoittajan vastuulla on aina varmistaa sisällön oikeellisuus, ymmärrettävyys ja soveltuvuus. Lisäksi on tärkeää kertoa läpinäkyvästi, jos tekoälyä on käytetty apuna. 

Selkokieli tukee työssä oppimista ja osallisuutta 

Selkeä ja saavutettava viestintä on keskeinen edellytys yhdenvertaiselle työelämälle. Selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet tukevat kaikkia työntekijöitä, mutta erityisesti niistä hyötyvät oppimisen haasteita kokevat, monikieliset tai ikääntyvät työntekijät. Kun työpaikan viestintä on suunniteltu kaikkien ymmärrettäväksi, se vähentää virheitä, sujuvoittaa oppimista ja vahvistaa koko työyhteisön turvallisuutta ja osallisuutta. 

Lähteet ja lisätietoa 

Leskelä, L. (2019). Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Kehitysvammaliitto. 

PIAAC - Kansainvälinen aikuisten taitotutkimus. https://www.jyu.fi/fi/ktl/tutkimus/piaac  

Selkokielen tarvearvio (2025) https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2025/05/selkokielen_tarvearvio_2025_saavutettava.pdf 

Selkokieli Selkokeskus – suomeksi » Selkokieli