Erityisopettajankoulutuksen opetusharjoittelun ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen
Kirjoittajat: Jari Karttunen, Tiina Parviainen ja Kaisa Räty; Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) sai vuonna 2025 Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittaman Erityisopettajankoulutuksen opetusharjoittelun ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen (HARKO) -hankkeen ammatillisen erityisopettajankoulutuksen kehittämiseksi työelämälähtöisemmäksi. Tässä artikkelissa käsittelemme hankkeen kehittämistoimien keskiössä ollutta opetusharjoittelun ja oppilaitosyhteistyön kehittämistä.
Ammatillisen erityisopettajan koulutus ja työ
Ammatillista erityisopettajankoulutusta järjestetään opettajien jatkokoulutuksena viidessä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa Suomessa. Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa erityisopettajaksi pätevöityminen perustuu pragmaattisen ja konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen ja opetusharjoittelu on tärkeä osa osaamisen hankkimista. HARKO-hankkeen myötä on voitu edelleen kehittää erilaisia toteutustapoja aktiivisen oppimisen ja ammatilliseen kasvuun pätevöitymisen tueksi.
Ammatillisen erityisopettajan jatkokoulutus antaa pätevyyden erityisen tuen asiantuntijatehtäviin ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen myötä opiskelua joudutaan nykyistä useammin sovittamaan työn rinnalle ja työajan ulkopuolelle (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus 2026).
Erityisopettajalta odotetaan monenlaista osaamista oppilaitoksissa (Aarnio ym., 2024). Osaamistarvekompassin (n.d.) aineiston perusteella ammatillisen koulutuksen opetustyössä korostuvat esimerkiksi yksilöllinen opiskelijaohjaus ja erityisen tuen osaaminen (Katso myös Osaamistarpeiden vuosikatsaus 2026). Tässä opettajien tukena toimii ammatillinen erityisopettaja. Työ on erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetukseen erikoistunut professio, ja erityinen tuki kytköksissä henkilökohtaistamisen prosessiin (Hirvonen 2015, 8, Kaikkonen 2020, 147). Erityisopettajien määrä on lisääntynyt myös korkea-asteella, sillä yhä useampi korkeakouluopiskelija tarvitsee tukea opintoihinsa (Räty ja muut, 2025, Räty & Rautio, 2026).
Osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen
Erityisopettajan työhön kuuluu tietotaito toimia erityisopetuksen asiantuntijana työyhteisössä sekä monialaisissa ja moniammatillisissa verkostoissa. Ammatillisten erityisopettajien asiantuntijuuden asema yleisissä oppilaitoksissa muotoutuu nykyisin pitkälti oppilaitoskohtaisten käytäntöjen kautta (Kaikkonen 2020, 148). Erityisopettajan työ ja asiantuntijuus kytkeytyvät paitsi erityiseen tukeen, myös ammatillisen koulutuksen tavoitteisiin ja rakenteisiin. (Kaikkonen 2020, 139.) Työnantajien aktiivinen rooli HARKO-hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tuki myös työyhteisöjen kehittämistä ja uuden oppimista.
Ammatillisen koulutuksen erityisopettajien rooli oppilaitoksissa on yhä enemmän muutoksen mahdollistaja: he yhdistävät pedagogisen osaamisen, työelämälähtöisen ajattelun sekä opiskelijalähtöisen tuen kehittämisen (Räty ja muut 2026). Tärkeänä HARKO-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa opiskelijan osaamista paitsi yksilölliset tavoitteet, myös työnantajan näkökulma huomioiden. Näin mahdollistettiin myös ennakointia työelämässä vaadittavien erityisen tuen osaamisen muutoksiin, sekä varmistaen ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta oppilaitoksissa.
Harjoittelu vahvistaa työelämässä tarvittavaa osaamista
Ammatillinen erityisopettajankoulutus sisältää kolmen viikon opetusharjoittelun eri organisaatioissa ja eri työtehtävissä. Sen tavoitteena on muun muassa, että erityisopettaja osaa suunnitella, toteuttaa ja kehittää inklusiivisia ratkaisuja yhdessä työyhteisön ja oman alan työelämän kanssa. Koulutus antaa pätevyyden toimia sekä yleisen että vaativan erityisen tuen tehtävissä. Opetusharjoittelu on nähty ensiarvoisen tärkeänä oman osaamisen kehittymisessä ja erityisopettajuuden haltuunotossa (Kaikkonen 2020, 105).
Asiantuntijana kehittyminen edellyttää oman osaamisen arviointia ja sen osoittamista. Opiskelijat kokivat harjoittelun olleen olennainen osa oppimista, asiantuntijuuden kehittymistä ja ammatillista kasvua. Hankkeessa toteutetussa kyselyssä opiskelijat näkivät harjoittelun toisessa organisaatiossa tuovan uutta osaamista myös omaan oppilaitokseen. Työn ja opiskelun yhteensovittamisen osalta harjoittelun yksilöllisen räätälöinnin nähtiin vastaavan omiin tavoitteisiin ja tarpeisiin.
Oman työnantajan sekä hankkeen tuki sijaisjärjestelyihin ja mahdollisuus rakentaa omannäköinen, yksilöllinen opiskelupolku vahvistivat myös erityispedagogista osaamista työyhteisössä. Harjoitteluvaihto nähtiin mahdollisuutena tutustua eri oppilaitosten malleihin toteuttaa inklusiivisuutta, opiskelijalähtöisyyttä ja erityisen tuen rakenteita. Haasteita vaihdon toteuttamiselle toivat moninaiset järjestelyt, joita toiselle paikkakunnalle lähteminen ja muut järjestelyt edellyttivät. Usein opiskelija valitsi harjoittelun paikaksi oppilaitoksen kohtuullisen matkan päästä omalta paikkakunnalta.
Tehtäviin lisää joustoa ja työelämälähtöisyyttä
Hankkeessa tehdyn opiskelijakyselyn ja työnantajahaastattelujen perusteella erityisopettajankoulutuksen tehtäviä on kehitetty selkeämmiksi, käytännönläheisemmiksi ja työelämään kytkeytyviksi. Tehtävien valinnaisuutta sekä opintojaksojen toteutuksen rakennetta ja ajoitusta tulee selkeyttää edelleen. Kouluttajat vierailivat työnantajaorganisaatioissa, joissa haastateltiin työnantajaa ja opiskelijaa.
Työnantajahaastatteluissa korostui tarve yhtenäiselle yhteistyörakenteelle, joka tukisi harjoittelujen järjestämistä, tiedon jakamista sekä oppilaitosten ja työnantajien välistä systemaattista yhteistyötä muun muassa täydennyskoulutusten yhteissuunnittelussa. Näissä keskusteluissa kävi selväksi myös se, että henkilökunta haluaa tehdä näkyväksi omaa osaamista ja kokemusta sekä hiljaisen tiedon ja käytännön jäsentymistä erityisopettajankouluttajan kanssa.
Oppilaitosvierailuilla tuli esiin jaetun asiantuntijuuden merkitys opiskelijan osaamisen kehittymisessä. Oppilaitoksen henkilöstön erilaisten vahvuuksien hyödyntäminen tuki opiskelijan kehittymistä erityisen tuen osaamisen rakentumisessa. Jotta vahvuuksia voisi kehittää, kehittämiskohteita voivat olla tiimiopettajuus, yhteisopettajuus ja oppilaitoksen sisäisen yhteistyön vahvistaminen. Käydyt keskustelut avasivat tärkeän mahdollisuuden kehittää opiskelijan oppimistehtävien kytkeytymistä työpaikalle ja sen tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. Opiskelijan ja työnantajan edustajan konkreettiset esimerkit ja eritoten heidän työympäristössään tapahtuvat tapaamiset ja keskustelut toivat konkretiaa sille, kuinka oppimistehtävien ja niihin liittyvää osaamisen hankkimista on mahdollista hankkia. Tällainen dialogi myös vahvisti molemmin puolista näkemystä erityisen tuen osaamisen hankkimisen moninaisista tavoista opiskelijan hyväksi ja oppilaitoksen kehittämiseksi.
Hankkeesta potkua uusiin mahdollisuuksiin
Opiskelijakyselyn ja -haastattelujen avulla on saatu kattava kuva siitä, millaisia erilaisia ja joustavia suoritustapoja on mahdollista tarjota erityisopettajankoulutuksessa. Tähän on liittynyt myös tärkeä oivallus tehtävistä: mikä niiden suorittamisessa on jo selkeää, joustavaa ja tarjoaa yksilöllisiä, työelämälähtöisiä mahdollisuuksia niiden suorittamiseen. Kokemukset ja tulokset hankkeesta edistävät edelleen koulutuksen suunnittelua ja toteutusta entistä työelämälähtöisemmäksi. Erityisopettajankouluttajan näkökulmasta tämä on tarjonnut työnäkyä kehittää paitsi tehtäviä ja opetusharjoittelua, myös koko pedagogista prosessia ammatilliseksi erityisopettajaksi pätevöitymiseen.
Aarnion ym. (2024) mukaan erityisopettajan työssä menestyminen edellyttää jatkuvaa kehittymistä ja verkostoitumista, joita tämän hankkeen avulla on saatu vahvistettua. Uudessa jatkohankkeessa olemme voineet huomioida HARKO-hankkeen kokemukset. Kehitämme edelleen yhteistyötä työelämän kanssa ja luomme verkostoja vahvemmiksi, opiskelijan yksilölliset tavoitteet huomioiden. Oppimisen tuen lainsäädännön uudistus elokuussa 2026 (1078/2024) ammatillisessa koulutuksessa edellyttää entistä vahvempaa yhteistyötä oppilaitoksissa opiskelijan tuen toteuttamiseksi. Erityisopettajankoulutus ja sen uudistuvat käytänteet tukevat lainsäädännön toimeenpanoa kouluttamalla ammatillisia erityisopettajia sen tavoitteiden mukaisesti.
Lähteitä
Aarnio, S., Ryökkynen, S. & Uusinoka, S. (2024). Ammatillisen erityisopettajan monimuotoinen ja vaativa rooli. HAMK Unlimited Journal, 12.9.2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090669664
Hirvonen, M. (toim.) 2015. Yhdessä toiminen ja erilaisuutta arvostaen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Julkaisuja 203. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-390-2
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (2026). Hanke työn ohessa opiskelun vahvistamiseksi. Hankkeet ja projektit. https://www.jotpa.fi/fi/tietoa-meista/hankkeet-ja-projektit/hanke-tyon-ohessa-opiskelun-vahvistamiseksi
Kaikkonen, L. (toim.) 2020. Erityisopettajat ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimus työn muutoksista. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Julkaisuja 294. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-593-7
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 31.12.2024/1078. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2024/1078
Osaamistarpeiden vuosikatsaus 2026. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. https://www.osaamistarvekompassi.fi/fi/raportit/osaamistarpeiden-vuosikatsaus
Osaamistarvekompassi. Ammatillisen koulutuksen opettajat. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. https://www.osaamistarvekompassi.fi/fi/ammattialat/5-3-1
Räty, K., Ruohoniemi, P. & Peuna-Korpioja, K. (2025). Erityisopettajan työ ammattikorkeakoulussa. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-212
Räty, K. & Rautio, M. (2026). Tuen tarpeita ja tukitoimia ammattikorkeakoulussa – erityisopettajan työnkuvaa kehittämässä. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-296
Räty K., Seppälä M., Ryökkynen S. & Savikuja T. (2026). Erityisopettajilla on ratkaiseva rooli – ei yksin tekemällä, vaan yhdessä. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Blogi. Julkaistu 12.02.2026. https://www.amke.fi/ajankohtaista/blogi/kirjoitus/erityisopettajilla-on-ratkaiseva-rooli-ei-yksin-tekemalla-vaan-yhdessa.html
