Tavoitteista konkretiaan – aikani Jotpassa

Jotpa on viidessä vuodessa onnistunut monissa sen perustamisen tavoitteissa ja teemoissa, joita on koitettu ratkoa vuosikymmenien ajan: se on lähentänyt työtä ja osaamista, reagoinut nopeasti työelämän tarpeisiin ja kohdentanut osuvasti jatkuvan oppimisen resursseja. Olemme luoneet hyvän pohjan tulevien vuosien työlle.

Tutkintokoulutuksen rinnalle on tuotu nopeampia ja tehokkaampia tapoja täydentää osaamista 

Yhtenä Jotpan perustamisen kunnianhimoisena tavoitteena oli vähentää koulutuksen kasautumista. Tiedettiin, että jo tutkinnon suorittaneet aikuiset hyödyntävät avointa ja maksutonta tutkintokoulutusta täydennyskoulutuksena. Tämä on yksilön kannalta rationaalista, mutta julkisten varojen käytön kannalta ei. Korkeakouluissa tämä vaikuttaa osaltaan myös siihen, että nuorten pääsy koulutukseen vaikeutuu ja näin koulutustason nousu hidastuu. Jotpan tehtävänä on ollut purkaa tätä painetta lyhyemmillä, työn ohessa suoritettavilla, tarkkaan kohdennetuilla koulutuksilla.   

Jotpa on viiden ensimmäisen vuotensa aikana rahoittanut yli 35 000 työikäisen koulutuksia valtionavustuksilla ja hankinnoilla. On rahoitettu kulttuurialan yksinyrittäjille suunnattuja koulutuksia, sairaanhoitajien pätevöittäviä koulutuksia, vetytalouteen liittyviä koulutuksia ja vaikka mitä muuta. Parhaillaan valmistellaan luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ennallistamiseen liittyvää koulutushankintaa. Koulutukset ovat perustuneet ajankohtaiseen ennakointitietoon akuuteista tarpeista ja juuri osuvien sisältöjen vuoksi ne ovat kehittäneet jatkuvaa oppimista paljon laajemmin kuin yksittäisen hankerahoituksen verran.   

Toteutetut koulutukset ovat jääneet elämään tutkinnon osina tai pienempinä kokonaisuuksina, myytävinä tuotteina ja tiivistyneenä yhteistyönä. Siihen, onko näillä pystytty korvaamaan tutkintokoulutuksen epätarkoituksenmukaista käyttöä, ei tässä vaiheessa vielä pystytä vastaamaan.  

Vaikuttavuus piilee kokeiluissa, tietoperustassa ja toiminnan kehittämisessä 

Kokeilut ja pilotoinnit ovat osoittautuneet yhdeksi Jotpan toiminnan kulmakiviksi ja ehkä vaikuttavimmiksi toimiksi. Niiden kautta on kyetty pureutumaan jatkuvan oppimisen kiperiin kysymyksiin, kuten siihen, miten saadaan lisättyä enintään yleissivistävän koulutuksen suorittaneiden koulutukseen osallistumista. Hakevan toiminnan pilotissa ja siihen liittyneessä tutkimushankkeessa pystyttiin luotettavan tiedon avulla ottamaan vähintäänkin pieniä askeleita eteenpäin. Kun tähän yhdistetään Jotpan rahoittaman koulutuksen kohdentumista koskevaa tietoa, on koossa jo paljon aineksia työn vaikuttavalle jatkokehittämiselle.  

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen oli suuri kulttuurinen muutos suomalaisessa työelämässä. Tilanne edellytti työn ohessa oppimisen mahdollisuuksien nopeaa ja merkittävää vahvistamista. Muutoksia edellytettiin sekä työnantajilta että koulutustoimijoilta.  

Koska Jotpa tarkastelee jatkuvaa oppimista kokonaisuutena, yli hallinnonalojen ja niiden ulkopuoleltakin, meidän oli luonnollista pureutua yhteen lakkauttamisen kipukohtaan: miten opinnot nyt saataisiin onnistumaan pakollisia harjoitteluja sisältävissä koulutuksissa. Sosiaali- ja terveysalalla ja kasvatusalalla toteutetussa Työn ohessa opiskelun pilotointi- ja kehittämishankkeessa on tähän mennessä edistetty yli tuhannen työntekijän työn ohessa oppimista. Hankkeessa seurataan opintojen etenemistä ja tulokehitystä työn ohessa.   

Julkisten varojen vastuullinen käyttö on Jotpalle tärkeä arvo 

Lähdimme alusta alkaen Jotpassa siitä, että tämä organisaatio on vahvasti tilivelvollinen käyttämistään julkisista resursseista. Sen on pystyttävä seuraamaan ja arvioimaan toimintaansa luotettavasti. Myös kokeilut ja pilotoinnit edellyttävät vahvaa tietoperustaa.   

Tietojärjestelmien rakentaminen käynnistettiin heti alussa ja tällä hetkellä Jotpa kykenee yhdistämään rahoittamaansa koulutusta koskevia osallistumistietoja, suoritustietoja ja kustannustietoja rekisteripohjaisesti.  Tiedot ovat yhdistettävissä myös työllisyyttä ja tuloja koskeviin rekisteriaineistoihin. Voimme siis seurata sitä, että rahoitusta kohdennetaan oikein, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Esimerkiksi vuonna 2024 tehty palkkatuloihin perustuva ensimmäinen vaikuttavuustarkastelu viittasi siihen, että Jotpan koulutuksia on suoritettu töiden ohessa – kuten oli tarkoituskin.  

Uudenlainen yhteistyö on ollut innostavaa 

Palaan ensi viikolla opetus- ja kulttuuriministeriöön. Työ Jotpassa on ollut innostavaa ja palkitsevaa. On ollut hienoa päästä tekemään konkreettisesti sellaisia jatkuvaa oppimista edistäviä asioita, joista olen vuosia kirjoittanut tavoitelauseita strategioihin. Olen myös iloinen siitä, että olemme luoneet edellytyksiä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurannalle tutkimuksellisen tiedon kautta.   

Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisohjaus on toiminut – ehkä joidenkin odotusten vastaisestikin – erinomaisesti. Työelämän edustajat ovat sparranneet Jotpan toimintaa koko ajan parempaa vaatien, mikä on ollut hienoa.   

Jotpalaisista ja heidän ammattitaidostaan ja rakentavasta työskentelystään olen koko viiden vuoden ajan kuullut hyvää palautetta ja todella hyvästä syystä – he ovat loistavia.  

Jotpa jatkuvan oppimisen toimijana ja laboratoriona 

Ensi keväänä keskustellaan taas jatkuvasta oppimisesta. Varmasti esitetään kysymys siitä, miten jatkuvan oppimisen rahoitusvastuiden pitäisi tulevaisuudessa jakautua. Mikä osa koulutuksen kustannuksista rahoitetaan julkisen talouden budjeteista ja miltä osin aikuisten itsensä ja miltä osin työnantajien pitäisi vastata rahoituksesta? Millä aikuisopiskelija opintojensa aikana elää? Jotpa voi eräänlaisena laboratoriona tuottaa tähän keskusteluun tietoon ja tutkimukseen perustuvia näkökohtia.   

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi Jotpan rahoitustoimintaa ja totesi jälkiseurannassaan näin: 

”Jotpan rooli on ensimmäisten vuosien aikana täsmentynyt strategiseksi välineeksi, joka tukee ministeriöiden yhteistä politiikkavalmistelua ja osaamisjärjestelmän uudistamista. Jotpa pyrkii saamaan tällä aikaan väestötason vaikutuksia ja voi onnistua siinä, jos tutkimustuloksia ja analyysejä sekä hanketoiminnan tuotoksia, kokemuksia ja oppeja hyödynnetään palvelujärjestelmän uudistamisessa systemaattisesti. ” 

Voiko sitä enää paremmin sanoa?