Miten tuen opiskelijoita opintojen suorittamisessa työn ohessa?

Tekstin ovat kirjoittaneet toimitusjohtaja Jonna Kangasoja Akordi oy:sta sekä projektisihteeri Anne Nordman ja apulaisrehtori Anni Autere-Kesti Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOsta. 

Teksti on tiivistelmä hyvistä käytännöistä, joita esiteltiin Jotpa jututtaa -keskustelutilaisuudessa 31.10.2025. 

Osaamisen päivittäminen työuran varrella on entistä tärkeämpää. Työn ohessa opiskelu voi kuitenkin olla haastavaa: aikapula, muut velvoitteet ja arjen kiireet vievät helposti tilaa oppimiselta. Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOn ja Akordin kokemukset Jotpa-rahoitteisista koulutuksista tarjoavat hyviä käytäntöjä opiskelijoiden tukemiseen. 

Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO toteutti vuosina 2024–2025 Kotitalouden kestävät energiaratkaisut -koulutuskokonaisuuden. Kokonaisuudessa oli kolme 10 opintopisteen laajuista koulutusta ja yksi 5 opintopisteen laajuinen koulutus. 

Koska koulutukset toteutettiin täysin etäopintoina, opiskelijamäärän ja koulutusten läpäisyprosentin varmistamiseksi opiskelijoiden ohjaamiseen, tukemiseen ja auttamiseen panostettiin. 

Seuraavassa kerromme kolme keskeistä näkökulmaa, jotka huomioimme, kun tuemme työn ohessa opiskelevaa aikuisoppijaa. 
 

Yksilöllinen tuki 

Ohjauksen perustana on opiskelijan vahvuuksien, haasteiden ja tuen tarpeiden tunnistaminen. Yksilöllinen ohjaus tukee tavoitteiden asettamista, opintojen suunnittelua ja motivaatiota. Henkilökohtaisissa tapaamisissa seurataan opintojen etenemistä, tarkennetaan tavoitteita ja annetaan kannustavaa palautetta. 

Onnistumisten esiin tuominen vahvistaa sitoutumista ja edistää myönteistä oppimiskierrettä. Ohjausta ja tukea tarjotaan myös ryhmämuotoisesti, ja oppimisvaikeuksissa hyödynnetään asiantuntijapalveluita. 

Yhteisöllisyys ja jaettu osaaminen 

Oppimisen ytimessä on opiskelijan oma työ, mutta jaettu asiantuntijuus ja muilta oppiminen on keskeistä. Opiskelijoita kannustetaan, ohjataan ja aktivoidaan vuorovaikutukseen ja keskusteluun. 

Koulutustilaisuuksien yhteydessä, pienryhmissä ja sähköisessä oppimisympäristössä käydyt keskustelut ja jaetut kokemukset vahvistavat yhteisöllisyyttä, mutta myös tukevat kunkin yksilöllistä oppimista ja ammatillista kehittymistä. 

Työelämälähtöisyys ja työelämämyönteisyys 

Koulutussisällöt vastaavat työelämän nykyisiä ja tulevia tarpeita, ja opetuksessa hyödynnetään työelämästä nousevia esimerkkejä ja tehtäviä. Kouluttajien asiantuntemus ja käytännön kokemus tuovat opetukseen konkretiaa ja näkymiä tulevaisuuden kehityssuuntiin. 

Työelämämyönteisyys huomioidaan käytännön järjestelyissä: aikataulut on sovitettu työssäkäyvien tarpeisiin, koulutuspäivät ovat tiiviitä ja kokonaisuudet joustavasti suoritettavissa. Työelämälähtöinen koulutus vahvistaa opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista, sillä opintojen yhteys omaan työhön tekee oppimisesta konkreettista ja merkityksellistä. 

Akordi toteutti puhtaan siirtymän investointien sujuvoittamista tukevan kurssikokonaisuuden vuonna 2025. Koulutus toteutettiin eri puolilla Suomea: Oulussa, Pudasjärvellä, Vaasassa, Sodankylässä ja neljä kertaa Helsingissä. Koulutuksen lähipäivien tuominen lähelle osallistujia oli yksi niistä tekijöistä, joka vaikutti osallistumisintoon ja koulutukseen sitoutumiseen. 

Koulutusten toteuttaminen pitkin vuotta mahdollisti sen, että aiemmille kursseille osallistuneet opiskelijat suosittelivat koulutusta omille kollegoilleen. Eräästä yrityksestä tuli osallistujia kolmelle eri kurssille työkavereiden innostamana. 

Oppimisen imu syntyy ryhmässä  

Tärkein syy opintoihin sitoutumiseen oli koulutuksen koettu hyödyllisyys ja suora kytkentä omaan työhön. Opetus kurssin lähipäivillä oli rytmitetty niin, että viritys uuden oppimiseen nousi kunkin oman työn todellisista haasteista, joihin tarjottiin uusia välineitä luennoilla.  

Uusia lähestymistapoja kokeiltiin interaktiivisten harjoitteiden ja niiden pedagogisten purkukeskustelujen avulla. Vaihteleva tekeminen ja hyvä porukka synnyttävät oppimisen imua, joka on nähtävissä kevään kursseista koostetulla videolla (youtube.com). 

Opiskelijat olivat kurssilla mukana saamassa ja antamassa 

Koulutuksissa oli mukana monipuolinen joukko puhtaan siirtymän hankkeiden parissa toimivia ammattilaisia. Suurin osallistujaryhmä tuli uusiutuvan energian yrityksistä. Lisäksi mukana oli osallistujia muun muassa verkkoyhtiöistä, kunnista, kuntien kehittämisyhtiöistä, valtionyhtiöistä, ministeriöstä. Muutama tutkijakin on mahtunut mukaan.  

Palautteiden perusteella juuri kurssilla toteutunut osallistujista nouseva moninäkökulmaisuus ja erilaisten kokemusten rikkaus koettiin innostavana ja uutta ymmärrystä avaavana: 

”Kivasti järjestetty koulutus, selkeä rakenne ja aikaisempien asioiden syventäminen lyhyessäkin ajassa oli antoisaa. Oli myös todella antoisaa kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia, niistäkin sai paljon pohdittavaa omaan työhön.” 

Ryhmäytyminen ja vertaisoppiminen eivät tapahdu vahingossa 

Kouluttajina suunnittelimme ja tuimme aktiivisesti opiskelijoiden verkostoitumista ja ryhmäytymistä. 

Ennen lähijaksoa opiskelijoita pyydettiin esittäytymään toisilleen verkkoalustalla vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:  

1. Kuka olet ja missä organisaatiossa työskentelet? Missä päin Suomea toimit?
2. Missä roolissa olet puhtaan siirtymän hankkeissa? Mitä hankkeita sinulla on tällä hetkellä työpöydälläsi?
3. Miksi lähdit mukaan koulutukseen?
4. Mitä piileviä kykyjä sinulla on, joita muut eivät välttämättä tiedä?
5. Nappaa itsestäsi kuva työn äärellä! 

Tutuksi tulemiselle annettiin paljon painoarvoa, ja sille annettiin myös aikaa. Siitä alkoi ryhmäytyminen, jota tuettiin myös tilajärjestelyin niin, että opiskelijat istuivat 4–6 hengen ryhmäpöydissä.  

Avoimuuden ja turvallisen ilmapiirin varmistamiseksi sovimme luottamuksellisuutta koskevat pelisäännöt. 

Akordin Jotpa-kursseista kasvoi osaajayhteisö 

Akordin kursseille osallistuneista tuli koulutusten myötä osa kansallista yhteiseen lähestymistapaan perustuvaa osaajayhteisöä (akordi.fi). 

Kuva: Jonna Kangasoja