Työurahuoltamo-kokeilun raportti on valmistunut

Työurahuoltamo-esikehityshankkeesta on julkaistu loppuraportti. Hanke aloitettiin keväällä 2025.
Taustalla Konkarit töihin -selvitys
Hallitus on asettanut hallitusohjelmassa tavoitteekseen nostaa työllisyysastetta ja torjua ikäsyrjintää. Selvityshenkilö, entinen työministeri, Jari Lindström kartoitti työministeri Arto Satosen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen pyynnöstä konkreettisia keinoja yli 55-vuotiaiden työllistymisen edistämiseksi ja mielekkäiden työurien pidentämiseksi.
Keväällä 2025 julkaistu selvityksen loppuraportti “Konkarit töihin” (valtioneuvosto.fi) korosti erityisesti työurien huollon ja urasuunnittelun merkitystä. Selvityksen ehdotusten pohjalta hallitus käynnisti Työurahuoltamo-kokeilun.
Kokeilun toteuttivat Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa, Työterveyslaitos, koulutus-, valmennus- ja kuntoutusorganisaatio Hyria sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
Kokeilussa kerättiin tietoa erilaisten työpaikkojen tarpeista urasuunnittelussa
Kokeilussa selvitettiin jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tarpeita erilaisilla työpaikoilla ja tarkasteltiin työpaikkojen näkökulmia työurahuoltamon konseptista. Syksyllä 2025 kokeiluun kutsuttiin mukaan kolme erilaista työnantajaa: kunta, hyvinvointialue ja pieni, kasvua tavoitteleva yritys.
Työpaikoilla kokeiltiin erilaisia urasuunnittelu- ja ohjausmenetelmiä. Lisäksi selvitettiin, miten menetelmät sovitetaan työpaikan muihin prosesseihin, kuten kehityskeskusteluihin. Kokeilussa pyrittiin hankkimaan tietoa palvelutarpeista ja käytännön asioista, kuten ajankäytöstä, jotta työurahuoltamoa voitaisiin kehittää laajempaa kokeilua varten.
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä pitää hanketta lupaavana:
”Konkarien työllisyyden edistämishanke herätti todella paljon kiinnostusta. Saimme tehokkaasti nostettua esiin asian tärkeyttä ja saimme tukea hankkeen teemalle myös aktiivisilta kansanliikkeen toimijoilta. Rehellinen ja avoin keskustelu työnantajan ja työntekijän välillä vaikuttaa olevan työurien pitenemisen perusta.”
Työurahuoltamo voi olla työpaikan omaa tai laajemman verkoston toimintaa
Kokeilussa todettiin, että työurahuoltamo voi olla sekä työpaikan oma toimintatapa että laajempi työpaikkojen, ulkoisten palveluntarjoajien ja tukipalveluiden yhteistyön kokonaisuus.
Työpaikan toimintatapojen näkökulmasta tuloksissa korostuu se, että työurasuunnittelun ja osaamisen kehittämisen tulee olla osa työnantajan strategiaa. Näiden tulisi näkyä jokapäiväisessä esihenkilötyössä, ja urasuunnittelua tulisi tehdä laajasti työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksessa.
Kokeilussa hyödynnetyt yksilön urasuunnittelutyökalut löytyvät digitaaliselta Osaamispolku-palvelualustalta. Lisäksi urasuunnittelutaitojen materiaaleja muokattiin kehityskeskusteluihin sopiviksi ja tehtiin ohjeistuksia esihenkilöille ja työntekijöille. Kokeilun perusteella itseoppimismateriaalien tueksi tulisi myös tarjota ohjausta ja valmennusta sekä esihenkilöille että työntekijöille.
Laajemman yhteistyön näkökulmasta kokeilussa havaittiin, että eri työnantajilla ja työpaikoilla oli monenlaisia tarpeita. Yleisesti pienet yritykset tarvitsevat enemmän ulkoista tukea osaamisen kehittämiseen ja urasuunnitteluun, kun taas isoissa yrityksissä riittää, että sisäisiä resursseja käytetään ja kohdennetaan tukea tarvitseville.
Jotpan ohjauksen erityisasiantuntija Mia Ekström on ilahtunut urasuunnittelutaitojen monikäyttöisyydestä:
”Urasuunnittelutaidot sopivat mainiosti työpaikoille ja linkittyvät sekä työntekijöiden että esihenkilöiden työhön ja koko organisaatioon. Kokeilussa oli mahtavaa päästä näkemään urasuunnittelutaitojen potentiaali. Ne ovat käytännönläheisiä, helposti omaksuttavia, yhdistävät kaikkia osapuolia ja luovat yhteisen kielen osaamisen kehittämisestä puhumiseen ja jatkuvaan oppimiseen.”
Jotpa jatkaa Työurahuoltamon tavoitteiden edistämistä ja kehittää urataitoja vahvistavaa ohjauspalvelua etenkin pieniin yrityksiin sopivaksi. Raportissa hahmoteltua työpaikan toimintamallia pyritään kokeilemaan käytännössä. Tavoitteena on, että urataidoista ja osaamisen kehittämisestä tulee koko organisaation laajuista ja ennakoivaa toimintaa, jota työntekijät ja esihenkilöt tekevät yhdessä.
