Yhteistyöllä tehdään tulevaisuuden talousosaajia – miten JOTPA-koulutuksen suunnittelu kolmen ammattikorkeakoulun voimin onnistuu
Tekstin on kirjoittanut liiketalouden lehtori Tiina Wickman-Viitala Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK).
Teksti on alun perin julkaistu 16.1.2026 Tampereen ammattikorkeakoulun verkkosivuilla. Jotpa julkaisee tekstin Tampereen ammattikorkeakoulun luvalla. Alkuperäinen julkaisu:Yhteistyöllä tehdään tulevaisuuden talousosaajia – miten JOTPA-koulutuksen suunnittelu kolmen ammattikorkeakoulun voimin onnistuu (blogs.tuni.fi).
JOTPA-koulutukset (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus) on suunnattu työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville, tietyn alan osaajille, jotka haluavat päivittää taitojaan. DigiEsgo-koulutus (tuni.fi) suunniteltiin taloushallinnon ammattilaisille, joiden opinnoista oli jo aikaa. Alan osaamisiin ovat digitalisaatio, tekoäly ja kestävyysraportointidirektiivit tuoneet uusia vaatimuksia. Vuonna 2022 EU julkaisi määrämuotoiset ESRS-standardit, mikä loi yritysten taloushallinnon henkilöstölle uudenlaisia osaamistarpeita liittyen raportointiin ja tiedolla johtamiseen.
Ammattikorkeakoulut Metropolia, Laurea ja TAMK olivat toteuttaneet aiemmin JOTPA-koulutuksia, joten yhteistyön jatkaminen oli luontevaa. Tavoitteena oli rakentaa työmarkkina-asemaa vahvistava koulutus ylitarjonta- ja rakennemuutosaloille eli tässä tapauksessa taloushallintoalalle. Ensimmäiselle toteutukselle syksyllä 2023 valittiin 60 opiskelijaa, ja hakijoita riitti niin paljon, että toteutuksia tehtiin lopulta kolme. Maksuttomaan koulutukseen olisi ollut tulossa jopa maksavia opiskelijoita, mikä kertoo sisällön ajankohtaisuudesta.
Yhteistyö on oppimista myös opettajille
Monikorkeakoulullinen suunnittelu edellytti muutakin kuin sisällön hallintaa. Kestävyysraportointidirektiivit ja digisovellukset muuttuivat jatkuvasti näiden kolmen vuoden aikana, joten opettajien piti hyväksyä epämukavuusalue – opetella uutta yhdessä opiskelijoiden kanssa ja hyödyntää asiantuntijaluentoja. Tämä vaati rohkeutta ja kykyä toimia tilanteissa, joissa opettaja ei hallinnut kaikkea. Opettajien yhteiskehittämisen taidot kehittyivät. Niitä ovat mm. kyky kuunnella, rakentaa yhdessä, löytää yhteiset aikataulut kokouksille, noudattaa sovittuja deadlineja jne. Opettajien rooli oli enemmän fasilitoiva: tarjota rakenteita, ohjata keskustelua ja luoda oppimisympäristö, jossa asiantuntijat ja opiskelijat voivat jakaa tietoa.
Aikuisoppijat odottavat käytännönläheisiä ja joustavia ratkaisuja. Opiskelijoina oli taloushallinnon pitkän linjan ammattilaisia, jotka lähipäivillä vertaisopettivat ja verkostoituivat. Tehtävät suunniteltiin niin, että ne voitiin soveltaa suoraan työpaikan haasteisiin. Lähipäivien lisäksi tarjottiin vapaaehtoisia verkkokeskusteluja iltaisin, mikä vaati opettajilta joustavuutta ja nopeaa reagointia opiskelijoiden tarpeisiin.
Opiskelijajoukko oli hyvin heterogeeninen koulutustaustan, työtehtävien ja osaamisen suhteen. Tämä vaati pedagogista luovuutta: tehtävien tuli olla konkreettisia ja tarjota onnistumisen kokemuksia kaikille. Opettajien yhteistyö oli avainasemassa: roolijako, avoin viestintä ja projektinhallinta varmistivat sujuvan prosessin. Pariopettajuus ja vierailijaluennoitsijat toivat lisäarvoa, ja yhteiset verkostot hyödynnettiin tehokkaasti vierailijaluennoitsijoita hankittaessa.
Yhteistyö kehittää myös opettajia
Koulutuksen suunnittelu oli oppimisprosessi opettajillekin. Sisällön lisäksi kehittyivät yhteiskehittämisen taidot: tehtävien ideointi ja pedagogisten ratkaisujen jakaminen. Yhteistyö toi uusia näkökulmia omaan opetukseen ja vahvisti verkostoja. Opettajat oppivat hallitsemaan tilanteita, joissa opetettava asia ei ollut täysin hallussa – ja tämä rohkaisi kokeilemaan uusia menetelmiä. Kolmen vuoden aikana direktiivien sisältö ja digiratkaisut muuttuivat useita kertoja, mikä korosti jatkuvan oppimisen merkitystä myös opettajille.
Olisi hienoa, että vastaavaa monikorkeakoulullista kehittämistä nähtäisiin jatkossa myös JOTPA-hankkeiden ulkopuolella. Yhteinen suunnittelu ei ainoastaan tuota laadukasta koulutusta, vaan vahvistaa opettajien osaamista ja luo uusia pedagogisia innovaatioita – juuri sitä, mitä tulevaisuuden talousosaajien kouluttaminen vaatii.