Santeri Katainen: Työnantajien kannattaa päivittää asenteensa oppimisen vaikeuksista

Työni elintarvikkeiden toisiopakkauslinjastoja tekevässä yrityksessä on jatkuvaa oppimista. Asiakkaidemme pakkausjärjestelmät ovat erilaisia ja eri aikakausina rakennettuja. Siksi minun tuleekin tuntea tai oppia tuntemaan hyvin monenlaisia järjestelmiä.

Työssä pitää sisäistää teknologioita vuosien varrelta laajasti. On uutta teknologiaa ja kymmeniä vuosia vanhaa sekä kaikkea siltä väliltä. Järjestelmiä ohjataan erilaisilla logiikoilla ja niissä on erilaisia konenäkölaitteita.

Olen kouluttautunut automaatioinsinööriksi ja käytän eri teknologioihin perehtyessäni apuna kuvaamista ja näyttökuvia. Kuvien alle voin kirjoittaa lyhyen selitteen eri vaiheista. Tällaista tapaa yrityksen dokumentaatiossa käytetään muutenkin, mutta minun työskentelyäni se tukee erityisen hyvin. Minulla on lukihäiriö, jonka takia lukunopeuteni on huomattavasti hitaampi kuin keskivertolukijalla ja tekstin sisäistäminen etenkin paineen alla on vaikeaa.

Työssäni lukemisen hitaus näkyy vain vähän, koska voin toimia omien vahvuuksieni varassa. Myös digitaaliset työvälineet auttavat. Dokumenttien lukemisessa käytän hakutoimintoja, joiden avulla voi korostaa hakemaansa asiaa. Niin saan helpommin luettua ison tekstimassan ja löydettyä olennaiset asiat.

Minulla lukihäiriö diagnosoitiin jo ala-asteella. Yläasteella ja lukiossa sain tehdä kokeita rauhassa omassa tilassa sekä sain joihinkin kokeisiin pidennetyn suoritusajan. Matemaattiset aineet ovat vahvuuteni, niissä kun on vähän luettavaa ja kirjoitettavaa sekä kaavat muistamalla pääsee pitkälle.

Nykyistä työpaikkaa hakiessani mietin pitkään, kannattaako lukivaikeudesta kertoa työnantajalle. Tiesin, että jossain vaiheessa asia tulee kuitenkin vastaan ja päätin kertoa siitä heti työnhakuvaiheessa. Olisi tuntunut petokselta, jos en olisi kertonut asiasta. Työhaastattelun pitänyt esihenkilö oli nuori ja koin, että voin puhua hänelle avoimesti omasta tilanteestani. Ei kai se huonosti mennyt, koska sain työn.

Lukivaikeudesta kertominen mietitytti, koska osalla työnantajista on edelleen vanhoillisia asenteita oppimisvaikeuksia kohtaan. Välillä tuntuu, että työelämässä on vielä ihmisiä, joilla on mielessään tietynlainen toivetyöntekijä. Henkilö, jolla on oppimisvaikeuksia ei mahdu tuohon ihannetyöntekijän muottiin. Näin siitä huolimatta, että oppimisvaikeudet eivät välttämättä vaikuta työntekijän tehokkuuteen mitenkään.

• Monella työpaikalla kaikki koulutusmateriaalit ovat tekstimuodossa. Ne kannattaisi katsoa läpi, päivittää ja tehdä niistä helpommin käsitettäviä ja saavutettavampia. Vaikka päivittäminen vie aikaa ja rahaa, myös huonojen ohjeiden selaamiseen ja ihmettelemiseen kuluu aikaa.
• Erilaiset työvaiheet on helpoin esittää kuvina, ei tekstimassana.

Katainen toimii Erilaisten oppijoiden liiton kokemusasiantuntijana.

Artikkeli on julkaistu alunperin osana Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen tuottamaa Jokaisen osaaminen näkyviin – Aikuisten oppimisen vaikeudet, kouluttautuminen ja työelämä -julkaisua.