Onnistunut hankekoulutus poiki uuden kaksikielisen tutkinnon Haaga-Heliassa

Kuva: Laura Uusitalo

Tekstin on kirjoittanut Laura Uusitalo Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta. Uusitalo opetti suomea toisena kielenä Jotpan rahoittamassa hankkeessa.

SuoMa-koulutuksessa maahanmuuttajataustaisille osallistujille tarjottiin maksutonta ravintola-alan suomen kielen koulutusta ja konkreettisten työtaitojen opetusta. Koulutuksen innoittamana Haaga-Heliaan luotiin myös täysin uusi kaksikielinen restonomitutkinto.

Suomi tarvitsee vuosittain jopa 44 000 nettomaahanmuuttajaa, jotta työvoima saadaan turvatuksi (Kauhanen 2026, etla.fi). Parhaassa tapauksessa tämä siirtotyövoima tulee Suomeen työtaidon kanssa ja tarvitsee ”vain” kielen opetusta. Usein on kuitenkin niin, että maahantulija tarvitsee perehdytystä sekä ammattiin että kieleen. Jos työtehtävät ovat konkreettisia ja työpäivän vuorovaikutustilanteet ennakoitavissa, voidaan jo pienemmällä koulutuksella saada ihmeitä aikaan, varsinkin jos maahanmuuttajalla on edes jonkinlaista perusosaamista suomen kielestä.  

Matkailu-, ravitsemis- ja tapahtumapalvelualalla on näyttöä siitä, että jo kolmen ja puolen kuukauden täsmäkoulutuksella voidaan parantaa työmarkkina-asemaa monin tavoin. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu järjesti Jotpan rahoittamassa Suomenkielinen Ma-Ra-alan koulutuspaketti eli SuoMa-hankkeessa vuosina 2023–2025 neljä eri koulutusjaksoa, joissa maahanmuuttajataustaisille osallistujille tarjottiin maksutonta ravintola-alan suomen kielen koulutusta ja konkreettisten työtaitojen opetusta. Koulutukseen saattoi halutessaan sisällyttää myös hygienia- ja anniskelupassit. 

Kun suomen kielen kurssilla kaikki osallistujat ovat saman ammatin edustajia, alakohtaiseen kieleen päästään kiinni jo aivan ensimmäisellä tapaamisella. Ravintola-alalla on onneksi paljon sanastoa, joka saattaa osalle opiskelijoista olla jo entuudestaan jotenkin tuttua: esimerkiksi astiat, ruokasanat, ruoanlaittoverbit. Kurssilla voi syventää osaamista vielä ammattilaisen työnkuvaan sopivaksi ja työvälineiden ja työturvallisuuden vaatimalta osalta. Sanasto ja asiakaspalvelufraasit tarttuvat parhaiten, kun niitä harjoitellaan samassa tilanteessa käytännön työtaitojen kanssa.

Kuva: Laura Uusitalo

Kuva: Laura Uusitalo

Kun ryhmä on maltillisenkokoinen ja kielitaidon oppimistavoitteet ovat konkreettisia ja selkeästi rajattuja, kurssilla on mahdollista toistaa ja varioida puhetilanteita niin kauan, että työtehtävien tärkeimmät vuorovaikutustilanteet tulevat tutuiksi. Ravintola-alan suorittavissa töissä voi onnistua erinomaisesti, vaikka kirjoitustaito ei vielä olisi kovin vahva. Kun opiskelijalla on tarpeeksi laaja sanavarasto, rohkeutta puhua ja uskallusta altistua suomen kuulemiselle todellisissa tilanteissa, ollaan jo pitkällä. 

Puherohkeus syntyy osittain siitä, että opiskelija saa onnistumisen kokemuksia tosielämän puhetilanteissa, mutta isoksi osaksi myös siitä, että joku jaksaa kannustaa jo oppimisprosessin alkuvaiheessa - ei vasta sitten, kun opiskelija puhuu sujuvaa suomea. Kielenopettaja osaa pilkkoa opeteltavan aineksen sopivan pieniksi palasiksi ja tietää, missä järjestyksessä mitäkin kannattaa opetella. Suomen kieli on iso möhkäle kerralla nieltäväksi, mutta pieniksi paloiteltuna se on maistuvia suupaloja. 

Kuten minkä tahansa ammatin, myös ravintola-alan kädentaitoja täytyy harjoitella ennen työn alkua. Ammattilaisen johdolla niihin saa paljon toistoja, vinkkejä ja vaihtoehtoja. Kurssin opetuskeittiössä ja baariluokassa tilanne on mahdollisimman lähellä työelämän todellista tilannetta, ja vielä kun opettaja antaa välittömän palautteen suorituksista, oppi menee helposti lihasmuistiin. 

Kuva: Laura Uusitalo

SuoMa-koulutus pystyi jatkuvan oppimisen koulutuksen hengessä kokoamaan yhteen opiskelijoita, joilla ei välttämättä entuudestaan ollut minkäänlaista vertaistukiryhmää Suomessa. Yhteishenki ja oppimisen ja tekemisen meininki antoivat esimakua tulevista työyhteisöstä. Ne pitivät ammatissa kasvamisen, uuden oppimisen ja työnhaun motivaatiota yllä koko koulutuksen ajan ja tarjosivat uuden verkoston motivaation jatkumiselle myös koulutuksen jälkeen. 

SuoMan yksinkertainen resepti tuotti kaksinkertaisen hyödyn, kun sen innoittamana luotiin Haaga-Heliaan myös täysin uusi tutkinto: kaksikielinen HOPE-restonomitutkinto (Degree Programme in Hospitality Operations Management). Tutkinto alkaa tammikuussa 2027. SuoMa-projektin opeilla jatketaan myös Kaikki töihin -hankkeessa, jossa työttömille työnhakijoille tarjotaan matkailu- ja ravintola-alan suomen kielen koulutusta.

Kuva: Laura Uusitalo

Koulutus on toteutettu Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella (RRF-rahoitus).