Hyppää sisältöön

Näin tuot lisää työelämää jatkuvan oppimisen koulutukseen

Vieraskynä
18.3.2026
Jotpa jututtaa. Vasemmalla silmälasipäinen mies katsoo kameraan hymyillen. Oikealla silmälasipäinen nainen katsoo kameraan hymyillen.

Tekstin ovat kirjoittaneet palvelupäällikkö Katariina Husman Laurea-ammattikorkeakoulusta ja erityisasiantuntija Pasi Heiskanen Savonia-ammattikorkeakoulusta. 

Teksti on tiivistelmä hyvistä käytännöistä, joita esiteltiin Jotpa jututtaa -keskustelutilaisuudessa 6.3.2026.

Jotpan rahoittamissa koulutuksissa tavoitteena on vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Miten nämä koulutukset saadaan aidosti lähemmäs työpaikkojen arkea? Mitä koulutuksen järjestäjät ja työnantajat voivat tehdä yhdessä esimerkiksi suunnittelussa, opiskelijahankinnassa ja koulutuksen sisällöissä?

Laurea: Työelämäyhteistyö kannattaa aloittaa varhain ja pitää mukana

Laurean pienten osaamiskokonaisuuksien pilotti osoitti, että työelämäyhteistyö kannattaa aloittaa varhain ja pitää mukana koko koulutuksen elinkaaren ajan.

 

Tarpeet tunnistetaan yhdessä työnantajien kanssa

Työelämälähtöisyys syntyy jo ennen ensimmäistäkään opetuskertaa. Kun aloimme suunnitella Ihmislähtöinen digisote -opintokokonaisuutta, kutsuimme työnantajat mukaan heti alussa. Hyödynsimme Laurean avainkumppaniverkostoa, jonka kautta tavoitimme valitsemamme keskeiset sote-alan toimijat. Kolmen yhteisen työpajan aikana muodostui selkeä kuva siitä, millaista osaamista työpaikoilla tarvitaan juuri nyt ja mistä haasteista halutaan päästä eteenpäin.

Yhteinen suunnitteluprosessi lisäsi sitoutumista – ja loi pohjan koulutukselle, joka vastasi todellisiin tarpeisiin.

 

Opiskelijahankinta onnistuu, kun se tehdään yhdessä

Pilotissa sovimme kumppaniorganisaatioiden kanssa opiskelijapaikkojen varaamisesta jo ennen koulutuksen avaamista. Työnantajat välittivät tietoa henkilöstölleen sähköpostitse ja sisäisissä kanavissa, ja mukaan löytyi juuri niitä työntekijöitä, joilla oli aito tarve vahvistaa osaamistaan.

Yhteistyö opiskelijahankinnassa osoittautui yhdeksi pilotin tärkeimmistä onnistumisista: oikeat ihmiset tavoitettiin nopeasti, ja heidän oppimisensa tuotti hyötyä suoraan työpaikoille.

 

Sisällöt kytketään työpaikkojen arkeen

Kun koulutus käynnistyi, työelämäyhteistyö ei päättynyt. Osallistujat toivat omia työelämän ilmiöitään tehtäviin, ja erityisen vaikuttavaksi nousi viimeisen opintojakson kehittämistehtävä. Siinä opiskelijat ratkaisivat oman työyhteisönsä haasteita ja testasivat uusia toimintatapoja lähes reaaliaikaisesti.

Tämä lähestymistapa vahvisti koulutuksen vaikuttavuutta: oppiminen näkyi opiskelijapalautteen mukaan muutoksina työpaikoilla jo opintojen aikana.

 

Vuoropuhelu jatkui myös suunnitteluvaiheen jälkeen

Suunnitteluvaiheen päätyttyä keräsimme työnantajilta palautetta suunnitteluprosessista, ja hyödynnämme sitä kehittämistyössä edelleen. Vuoropuhelua olisi hyvä jatkaa myös opintojen aikana ja niiden jälkeen.

Avoin vuorovaikutus teki yhteistyöstä sujuvaa – ja loi hyvän pohjan työelämäyhteistyömallin käytöstä myös jatkossa. 

 

Kolme käytännön vinkkiä koulutuksen tuomiseksi lähelle työn arkea

  1. Aloita yhteistyö varhain. Tarpeiden yhteinen määrittely varmistaa, että koulutus vastaa oikeisiin osaamishaasteisiin.
  2. Suunnitelkaa opiskelijahankinta yhdessä. Kun työnantajat ovat mukana, osallistujiksi löytyy oikea kohderyhmä ja motivaatio on korkea.
  3. Rakenna sisällöt työpaikkojen ilmiöistä. Kun tehtävät liittyvät arjen haasteisiin, oppiminen siirtyy suoraan käytäntöön.

 

Savonia-ammattikorkeakoulu: Työelämälähtöinen koulutuksen päivittämisen reaaliaikainen malli

Savonia-ammattikorkeakoulu käyttää kehittämishankkeissaan reaktiivista toimintamallia. Mallissa jatkuvan oppimisen koulutusten tiivis kehittäminen ja toteuttaminen tehdään yhteistyössä työelämän kanssa. Tämä päivittää koulutustoimijan, opiskelijan ja työelämätoteuttajan ymmärrystä osaamistarpeista reaaliaikaisesti. 

Työelämätoteuttajalla tarkoitetaan tässä työelämästä koulutukseen hankittua Savonian ulkopuolista asiantuntijaa.

 

Miksi koulutusta pitää päivittää nopeasti?

Osaamistarpeiden tunnistaminen ja ennakointi ovat työelämän kilpailukyvyn ja tuottavuuden perustekijöitä. Osaava henkilöstö myös viihtyy työssään ja jaksaa paremmin motivoitua tavoitteena oleviin pitkiin työuriin.

Työssä kohdataan osaamistarpeita, joihin ei peruskoulutuksessa tai työssä oppienkaan ole voitu varautua. Uusia työelämässä hallittavia asioita ovat esimerkiksi regulaation jatkuva käymistila, epävakaan geopolitiikan vaikutus, tekoälyn hyödyntäminen ja siihen liittyvät eettiset kysymykset sekä myös muu aina vain jatkuvasti kiihtyvä teknologinen kehitys. 

 

Miten koulutusta voidaan päivittää nopeasti?

Jotpan valtionavustushankkeen suunnittelussa laaditaan työelämälähtöinen osaamiskartoitus, jota päivitetään myös koulutuksen käynnistyttyä. Koulutusta muokataan reaaliaikaisesti toteutuksen aikana työelämätoteuttajilta ja opiskelijoilta saatavaan palautteeseen reflektoiden.

Konseptissa työelämätoteuttajat rekrytoidaan opintokokonaisuuteen opettajiksi joko ostopalveluna tai sivutoimiseen työsuhteeseen. Myös lyhyitä luentoja hankitaan täydentämään koulutusta. Suuri osa toimijoista jää mukaan Savonian verkostoon ja osa päätyy työsuhteeseen Savonialle. Päätoimiset opettajat hyödyntävät työelämälähtöistä osaamista päivittämällä omia opetussisältöjään. Näin on syntynyt toimintamalli, jolla Savonia osaamista päivitetään ajantasaisesti jatkuvan oppimisen koulutuksissa ja sitä myös siirretään nopeasti tutkintokoulutuksien käytettäväksi.

 

Joustava hankkeistaminen ja riittävät resurssit mahdollistavat toimintamallin

Joustava ja riittävä rahoitus mahdollistavat kokeilevan ja reaktiivisen kehittämisen. Myös opiskelijahankinnan osalta oikeiden markkinointikanavien löytäminen ja hyödyntäminen edistävät työelämädialogia. Mallissamme onnistuneesti valitut opiskelijat siis lisäävät itse koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja kehittävät opetusta. Alasta ja kohderyhmästä riippuen opiskelijahankinta voidaan toteuttaa erilaisissa profiloivissa somekanavissa, perinteisenä mainosmarkkinointina tai näiden yhdistelmänä. 

 

Työelämätoteuttajan näkökulma

Jotpan rahoittamassa ja Savonian toteuttamassa valtionavustushankkeessa “Maa- ja vesirakentamisen osaaja” työelämätoteuttajana toimivan Watec Oy:n Juha-Pekka Saarelainen näkee toimintamallin hyödyntävän kaikkia osapuolia: 

”Työelämän jatkuva oppiminen ja koululaitosten yritysyhteistyö on edellytys Suomen tuottavuuden kasvulle. Jatkuvan oppimisen hanke on osoittautunut erityisen tarpeelliseksi juuri meidän ympäristöalalle ja vihreälle siirtymälle, jossa aikaisemmin luonnonvarojen kulutukseen perustuvia työpaikkoja siirtyy luontopositiiviselle puolelle. Jotpa-kouluttamisen aikana minulle on vahvistunut ajatus siitä, että muutoksen keskellä sopeutumiskyky on suurin vahvuus. Puhtaamman tulevaisuuden edistämiseksi yhteistyö Savonian kanssa on antanut meille kokoamme isommat hartiat ja megafonin.”

 

Kolme vinkkiä onnistumiseen

  1. Rekrytoi rohkeasti työelämätoteuttajia.
  2. Suunnittele sisältö ja opiskelijahankinta yhdessä työelämätoteuttajien kanssa.
  3. Ylläpidä aktiivisesti hankkeessa syntynyttä työelämäverkostoa tulevia tarpeita varten.