Lähtökohtaisesti Jotpan rahoittaman koulutuksen tulee olla opiskelijalle maksutonta.  

Opiskelijalta voidaan periä asianomaisesta koulutuksesta annetussa laissa säädettyjä maksuja, jos perustellusta syystä valtionavustuspäätöksessä näin päätetään tai hankintasopimuksessa sovitaan.  

Tietyissä tilanteissa yhdenvertaisuuden vuoksi voi olla perusteltua, että koulutukseen sisältyy myös opiskelijan oma maksuosuus. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi järjestettäessä erityisammattitutkintokoulutusta, jossa tyypillisesti peritään opiskelijamaksuja. 

Palvelukeskusta koskevassa laissa (682/2021) sanotaan: ”Valtionavustuksen tulee kattaa 1  1–5 kohdassa tarkoitetun koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Valtionavustuksen määrässä tulee kuitenkin ottaa huomioon 12 §:ssä tarkoitetut opiskelijoilta perittävät maksut. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001).” 

Jotpan valtionavustuksissa ei edellytetä omarahoitusosuutta. Valtionavustus kattaa järjestettävän koulutus- ja osaamispalvelun järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001).

Valtionavustus kattaa järjestettävän koulutus- ja osaamispalvelun järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Jotpan valtionavustuksissa ei edellytetä omarahoitusosuutta. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001). 

Lue lisää: Yleisohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle (pdf), 2.2 Hyväksyttävät kustannukset

Hankkeiden arvioinnissa arvostetaan sitä, että kehitetyt tuotokset ovat skaalautuvia laajempaan käyttöön hankkeen päätyttyä.

Avustuksensaajan velvollisuudet kilpailuttaa hankinnat on kuvattu yleisohjeessa valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle kohdassa 3.1.Yhteishankkeista ja hyväksyttävistä kustannuksista on ohjeistus samassa ohjeessa luvuissa 1.8 ja 2.2.  

Kaikkien osatoteuttajien tulee olla hakukelpoisia. Yhteistyökumppanit, jotka eivät ole hakukelpoisia ja joilta ostetaan palveluja, kirjataan erikseen osoitettuun kenttään (hakulomakkeen kohtaan”Muut yhteistyökumppanit ja heidän roolinsa hankkeessa”). Mikäli ostopalvelutaho vaihtuu mahdollisen kilpailutuksen yhteydessä, se ei lähtökohtaisesti ole este avustuksen käyttämiselle.  

Sekä yhteishankkeita että yhden toimijan hankkeita arvostetaan tasavertaisesti. Keskeistä on, että rahoitettava osaamis- tai koulutuspalvelu on tarkoituksenmukainen ja työelämälähtöinen sekä kokonaistaloudellisesti tehokas kokonaisuus.  

Yhteishankkeissa kaikkien avustuksen saajien tulee olla hakukelpoisia. Jotpa myöntää avustuksen yhteishankkeen koordinoivalle taholle, joka vastaa avustuksen jakaantumisesta sovitusti kaikille yhteistyökumppaneille. 

Lue lisää: Yleisohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle (1.8 Yhteishankkeet ja 2.2 Hyväksyttävät kustannukset) 

Jotpa voi myöntää valtionavustusta erilaisiin osaamispalveluihin sen perusteella, kuka lain mukaan voi olla Jotpan myöntämän valtionavustuksen saajana.  

Käytännössä laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta antaa mahdollisuuden myöntää valtionavustuksia säänneltyyn koulutukseen ja sitä tukeviin toimiin tahoille, jotka voivat järjestää niin sanottua säänneltyä koulutusta.  

Hakukelpoisia hakijoita ovat siis käytännössä ammatillisen koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja vapaan sivistystyön ylläpitäjät.

Jotpa voi myöntää valtionavustusta erilaisiin osaamispalveluihin sen perusteella, kuka lain mukaan voi olla Jotpan myöntämän valtionavustuksen saajana.  

Käytännössä laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta antaa mahdollisuuden myöntää valtionavustuksia säänneltyyn koulutukseen ja sitä tukeviin toimiin tahoille, jotka voivat järjestää niin sanottua säänneltyä koulutusta.  

Hakukelpoisia hakijoita ovat siis käytännössä ammatillisen koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja vapaan sivistystyön ylläpitäjät. 

Rahoitusta ei voida myöntää yleishyödylliselle säätiölle, jolla ei ole säännellyn koulutuksen järjestämislupaa. Avustuksen vastaanottaja voi hankkeen yhteydessä kuitenkin käyttää valtionavustusta palveluhankintaan, mikäli hankkeeseen mahdollisesti liittyy ostopalvelua. 

Jotpa voi myöntää valtionavustusta erilaisiin osaamispalveluihin sen perusteella, kuka lain mukaan voi olla Jotpan myöntämän valtionavustuksen saajana.  

Käytännössä laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta antaa mahdollisuuden myöntää valtionavustuksia säänneltyyn koulutukseen ja sitä tukeviin toimiin tahoille, jotka voivat järjestää niin sanottua säänneltyä koulutusta.  

On kuitenkin hyvä huomioida, että avustuksen vastaanottaja voi hankkeen yhteydessä käyttää Jotpan valtionavustusta palveluhankintaan, mikäli hankkeeseen mahdollisesti liittyy ostopalvelua. 

Valtionavustusten lisäksi Jotpa tekee hankintoja, joiden kilpailutukseen voivat osallistua laajemmin eri toimijat. Lue lisää Jotpan rahoitustoiminnasta täältä. 

Opiskelijan tulee selvittää oikeutensa mahdollisiin etuuksiin tai muuhun toimeentuloon toimivaltaiselta viranomaiselta tai muulta taholta. Jotpa ei voi etukäteen määrittää, mitä etuuksia koulutukseen osallistuva opiskelija voi saada.  

Jotpan koulutukset on pääsääntöisesti tarkoitettu työn ohessa suoritettavaksi. Muissa tilanteissa mahdollisia tahojaopiskelunaikaisen toimeentulon turvaamiseksi voivat olla esimerkiksiKela, TE-palvelut, Työllisyysrahasto tai työttömyyskassat. Jotpa ei ota kantaa opiskelun aikaisiin etuuksiin.  

Palvelukeskus ei maksa toimeentuloa eikä korvaa koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia. 

Palvelukeskus ei myönnä rahoitusta pelkästään henkilöstökoulutukseen. Jotpan rahoitus suunnataan koulutus- ja osaamispalveluihin, jotka suunnataan suoraan palvelukeskuksen pääasialliselle opiskelijakohderyhmälle (työssä olevat & työvoiman ulkopuolella olevat).  

Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen osana koulutus- ja osaamispalveluiden järjestämistä ja toiminnan kehittämistä.

Hakulomakkeella hankkeiden kulut on jaoteltu menoluokittain, joka kuvaa sitä, mihin hankkeen rahoitusta voidaan kohdentaa.  

Menoluokkia ovat esimerkiksi henkilöstökulut, laitehankinnat ja ostopalvelut.Rahoituksen piiriin kuuluvat hankkeen palkkakulut. Nämä voivat olla myös hankkeeseen erikseen palkattujen henkilöiden palkkakuluja. 

Palvelukeskus täydentää työikäisille suunnattua nykyistä koulutustarjontaa, jotta kansalaisilla, yrityksillä ja muilla työnantajilla olisi parempi mahdollisuus sopeutua ja varautua työelämän muutokseen.  

Palvelukeskus kartoittaa ajankohtaista jatkuvaan oppimiseen ja työllisyyteen liittyvää tilannekuvaa tilastojen ja ennakointitiedon avulla. Tämän avulla palvelukeskus määrittelee sellaiset koulutukset ja osaamispalvelut, joihin on tärkeää panostaa rahallisesti. 

Avustuksilla voidaan rahoittaa myös hakevaa toimintaa. Hakuvaiheessa tulee esittää realistinen ja toteuttamisvalmis opiskelijahankintasuunnitelma.  

Palvelukeskuksen pääsääntöiset kohderyhmät ovat työssäolevat ja työvoiman ulkopuolella olevat. Vaikka työttömät työnhakijat eivät ole palvelukeskuksen pääasiallista kohderyhmää, voivat he osallistua Jotpan rahoittamaan koulutus- ja osaamispalveluihin.

Painotus on sellaisissa täydentävissä ja pätevöittävissä opinnoissa, joita suorittamalla opiskelija voi saada kelpoisuuden ja työllistyä sosiaali- ja terveydenhuollossa tai varhaiskasvatusalan säänneltyyn ammattiin.  

Käytännössä laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta antaa mahdollisuuden myöntää valtionavustuksia säänneltyyn koulutukseen ja sitä tukeviin toimiin tahoille, jotka voivat järjestää niin sanottua säänneltyä koulutusta.  Jotpa ei voi myöntää valtionavusta esimerkiksi hakijan liiketaloudellisin perustein hinnoiteltuun toimintaan.

Jotpan rahoitus suunnataan koulutus- ja osaamispalveluihin, jotka suunnataan suoraan palvelukeskuksen pääasialliselle opiskelijakohderyhmälle (työssä olevat & työvoiman ulkopuolella olevat). Pelkästään henkilöstökoulutukseen rahoitusta ei voida myöntää.  

Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja opetushenkilöstön kouluttamiseen osana koulutus- ja osaamispalveluiden järjestämistä ja toiminnan kehittämistä.

Jotpa ei voi myöntää valtionavustusta esimerkiksi hakijan liiketaloudellisin perustein hinnoiteltuun toimintaan. Käytännössä laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta antaa mahdollisuuden myöntää valtionavustuksia säänneltyyn koulutukseen ja sitä tukeviin toimiin tahoille, jotka voivat järjestää säänneltyä koulutusta (hakuilmoituksella kohdat 1 & 3).  

Jotpan rahoittamilla koulutus- ja osaamispalveluilla täydennetään valtakunnallisia koulutus- ja osaamispalveluiden katveita. 

Jotpan rahoitusta ei suunnata oppimisympäristöjen digitalisoimiseen tai muuhun kehittämistyöhön.  

Jotpan rahoitus suunnataan koulutus- ja osaamispalveluihin, jotka suunnataan suoraan palvelukeskuksen pääasialliselle opiskelijakohderyhmälle (työssä olevat & työvoiman ulkopuolella olevat).

Jotpan rahoitusta ei suunnata oppilaitoksen vihreän siirtymän edistämiseen tai muuhun kehittämistyöhön. 

Jotpan rahoitus suunnataan koulutus- ja osaamispalveluihin, jotka suunnataan suoraan palvelukeskuksen pääasialliselle opiskelijakohderyhmälle (työssä olevat & työvoiman ulkopuolella olevat).

Jotpan rahoitusta ei suunnata työelämäpalveluiden konseptointiin, sanoittamiseen ja kohdentamiseen tietyn alan työnantajille.  

Jotpan rahoitus suunnataan koulutus- ja osaamispalveluihin, jotka suunnataan suoraan palvelukeskuksen pääasialliselle opiskelijakohderyhmälle (työssä olevat & työvoiman ulkopuolella olevat).