Mitä rahoitamme?
Sivu on päivitetty 27.4.2023.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen yksi päätehtävistä on rahoittaa työikäisille tarkoitettuja koulutuksia ja muita osaamispalveluita. Rahoitusmuotoja ovat
-
valtionavustukset
- hankinnat, joita voivat olla esimerkiksi suuret kilpailutukset, pienet ja pistemäiset hankinnat sekä kokeilut.
Millaisia osaamispalveluita rahoitetaan valtionavustuksella?
Palvelukeskus rahoittaa valtionavustuksilla sellaisia osaamispalveluita, jotka ovat osa olemassa olevaa säänneltyä koulutusta tai tukevat säännellyn koulutuksen toteuttamista. Säännellyllä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoja, tutkinnon osia, niitä pienempiä osia tai muuta koulutusta, joista säädetään tarkemmin ammatillista koulutusta, vapaata sivistystyötä, korkeakouluja ja Saamelaisalueen koulutuskeskusta koskevissa laeissa. Katso tarkemmat tiedot: Laki Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta 682/2021, 8 § Valtionavustusten myöntäminen (finlex.fi).
Rahoitettavat koulutukset ovat pääasiassa tutkintoa lyhyempiä opintoja, joilla vastataan työelämän osaamistarpeisiin. Avustus myönnetään erityisavustuksena tarkemmin määritellyn hankkeen tai koulutuksen toteutukseen.
Valtionavustuksella voidaan rahoittaa esimerkiksi
- tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta (mukaan lukien oppisopimuskoulutus)
- vapaan sivistystyön koulutusta
- tutkintotavoitteista koulutusta ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa
- koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaa toimintaa (esimerkiksi osallistujien etsiminen ja motivoiminen opintoihin sekä oppimisen haasteisiin liittyvät tukitoimet)
- toimialan kehittämistä tai kokeiluja ja pilotteja.
Valtionavustusta ei myönnetä
- kokonaisten korkeakoulututkintojen suorittamiseen
- kokonaisten ammatillisten tutkintojen suorittamiseen
- liiketaloudelliseen toimintaan (esimerkiksi markkinaehtoinen täydennyskoulutus tai sen kehittäminen)
- ammatilliseen tehtävään valmistavaan koulutukseen (esimerkiksi lentäjät)
- henkilöstö- tai työvoimakoulutukseen
- sellaiseen koulutukseen, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen järjestäjän suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.
Valtionavustuksella toteutettava koulutus ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin tai häiritä avoimen koulutusmarkkinan kilpailuasetelmaa.
Kuka voi osallistua valtionavustushakuun?
Valtionavustusta voivat hakea
- ammatillisen koulutuksen järjestäjät
- vapaan sivistystyön ylläpitäjät
- korkeakoulut.
Ensimmäiset valtionavustushaut avautuivat huhtikuussa 2022. Lue lisää menneistä rahoitushauista täältä.
Millaisia osaamispalveluita hankitaan kilpailuttamalla?
Palvelukeskus hankkii kilpailuttamalla osaamispalveluita, jotka ovat pääsääntöisesti täysin uusia ja jotka eivät sisälly nykyisiin tutkintoihin tai muuhun säännellyn koulutuksen tarjontaan.
Hankittavat osaamispalvelut voivat muodostaa kokonaisuuksia, jotka sijoittuvat koulutusasteiden ja -alojen rajapinnoille ja jotka sisältävät koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaa toimintaa (esimerkiksi osallistujien etsiminen ja motivoiminen opintoihin sekä oppimisen haasteisiin liittyvät tukitoimet).
Osaamispalveluiden tavoitteena on muun muassa saada aikaan uutta osaamista ja koulutusta sekä edistää uuden tiedon syntymistä. Rahoitettavat koulutukset ovat pääasiassa tutkintoa lyhyempiä opintoja, joilla vastataan työelämän osaamistarpeisiin.
Osaamispalvelun toteuttajat voivat tällä rahoituksella kehittää uusia koulutussisältöjä ja sisällyttää ne myöhemmin tutkintoihin tai järjestää maksullisena koulutuksena (esimerkiksi korkeakoulujen täydennyskoulutuksena).
Kilpailuttamalla ei hankita ammatillisia tutkintoja tai niiden osia, henkilöstökoulutusta, yhden yrityksen sisäistä koulutusta tai työvoimakoulutusta.
Kuka voi osallistua hankintojen tarjouskilpailuun?
Hankintojen tarjouskilpailuun voi osallistua mikä tahansa yksityisoikeudellinen yhteisö.
Tarjouksen voivat jättää esimerkiksi
- yksityiset yritykset
- korkeakoulut ja niiden tytäryhtiöt
- yksityiset koulutuksen järjestäjät tai ylläpitäjät
- kuntien ja kuntayhtymien omistamat tytäryhtiöt.
Millaisia palveluita rahoitamme ja ketä varten?
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutusta ja muita osaamispalveluita työelämän osaamistarpeisiin. Rahoitetut osaamispalvelut ovat osallistujille maksuttomia, ja ne on suunnattu pääsääntöisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville henkilöille. Palvelukeskus ei rahoita työvoimakoulutusta. Palvelut toteutetaan pääasiassa niin, että niihin voi osallistua työn ohessa.
Palvelukeskus lisää työikäisten mahdollisuuksia kehittää osaamista, jota tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että työikäisten kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vain vähän. Palvelukeskus haluaa vahvistaa erityisesti sellaisten työikäisten osaamista, jotka ovat suorittaneet enintään perusasteen koulutuksen, joilla on heikot perustaidot tai joilla on muutoin heikko asema työmarkkinoilla.
Palvelukeskuksen myöntämän rahoituksen yleisenä tavoitteena on rahoittaa sellaisia osaamispalveluita, joiden avulla työntekijä ja työnantaja kykenevät vastaamaan työelämän uusiin osaamistarpeisiin tai ennakoituihin elinkeino- tai ammattirakenteen muutoksiin. Rahoitettavilla palveluilla voidaan myös tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan myötä syntyviä uusia osaamistarpeita. Tavoitteena on edistää jatkuvaa oppimista myös tulevaisuudessa esimerkiksi siten, että koulutuksen toteuttajat voivat hyödyntää rahoitettuja osaamispalveluita jatkossa laajasti muun muassa osana tutkintoja.
Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin palveluihin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Avustetuissa tai hankituissa palveluissa panostetaan erityisesti opiskelijahankintaan sekä opiskelun ja oppimisen tukeen.
Palvelukeskus voi edellyttää, että sen rahoittama koulutus ja siihen liittyvät tukitoimet soveltuvat luonteeltaan erityisesti tietylle kohderyhmälle.
Esimerkkejä kohderyhmistä:
- vailla toisen asteen tutkintoa olevat
- rakennemuutosaloilla työskentelevät
- yksinyrittäjät
- maahanmuuttajat.
Lue lisää
Avoimet ja tulevat haut
Menneet haut
Ohjeet rahoituksen käyttäjille