1. Avustuksen tausta ja tavoitteet
Tavoitteet
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus avaa haettavaksi valtionavustuksen vihreän siirtymän tukemiseksi kone-, metalli-, kuljetus- ja logistiikka-aloilla. Avustuksella toteutettavan koulutuksen tavoitteena tulee olla:
- uusien, vähähiilisten sekä ekologisesti kestävien teknologioiden sekä prosessien käyttöönoton ja soveltamisen tukeminen edellä mainituilla toimialoilla sekä
- edellä mainittujen toimialojen pienten ja keskisuurten yritysten osaavan työvoiman saatavuushaasteisiin vastaaminen.
Lisäksi koulutuksilla voidaan kokeilla uusia tapoja tavoittaa pelkän perusasteen tai yleissivistävän koulutuksen varassa aloilla työskenteleviä henkilöitä ja edistää heidän etenemistään toisen asteen tutkintotavoitteiseen koulutukseen sekä tarvittaessa edistää toisen asteen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden etenemistä avustuksen tavoitteiden mukaisiin korkeakouluohjelmiin.
Palvelukeskus edellyttää, että avustuksella toteutettava koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa ja että sen sisällöt vastaavat tämänhetkisiin ja tuleviin työelämän tarpeisiin. Avustuksella on mahdollisuus toteuttaa pienimuotoista toimipaikkojen osaamistarvekartoitusta koulutuksen sisältöjen täsmentämiseksi.
Avustuksen hakijan tulee huomioida, että Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus ei voi rahoittaa koulutusta ainoastaan yhden yrityksen osaamistarpeisiin tai yrityksen henkilöstökoulutukseen. Koulutukset on suunniteltava toimialojen alueellisiin tai valtakunnallisiin tarpeisiin.
Palvelukeskus kannustaa toimijoita hakemaan avustusta yhdessä muiden hakukelpoisten tahojen kanssa.
Yhteishakemus ei kuitenkaan ole edellytys tai vaatimus rahoituksen saamiselle.
Kohderyhmä
Koulutuksen kohderyhmän tulee olla:
- avustuksen kohteena olevien toimialojen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työssä olevat
- työvoiman ulkopuolella olevat (esimerkiksi kotivanhemmat, eläkeläiset, varusmiehet, muut vailla työtä olevat) toimialoille koulutetut tai suuntaavat henkilöt.
Koulutuksen opiskelijahankinta tulee kohdentaa edellä mainituille ryhmille. Koulutukset tulee suunnitella siten, että niihin on mahdollista osallistua kokoaikaisen työn ohessa. Avustuksella toteutettavan koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä eivät voi olla työttömät työnhakijat. Työttömillä työnhakijoilla ei ole kuitenkaan estettä osallistua koulutukseen.
Taustaa ja tyypillisiä toimialoja sekä tehtävä- ja osaamiskokonaisuuksia
Kone- ja metallialan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on pulaa erityisesti tuotannon digitalisaation ja datapohjaisen tekemisen osaamisesta. Samalla, kun asiakkuudet ja alihankintaketjut kehittyvät ekologisuusperusteisiksi ja kiertotaloudellisuutta arvostaviksi, tarvitaan jatkuvasti lisää osaamista toiminnan kestävyyden osoittamisesta muun muassa data-analytiikan ja dokumentoinnin keinoin. Lisäksi muun muassa koneistajien, kokoonpanotyöntekijöiden, hitsaajien ja levyseppien kykyä siirtyä manuaalisista tehtävistä kohti automatiikan soveltajia tulee tukea osaamisen kehittämisen keinoin.
Tyypillisiä osaamisvaatimuksia alalla ovat tekoälyn, koneoppimisen ja robotiikan käyttöönotto, soveltaminen ja hyödyntäminen käytännössä, laitteiston etäohjattavuuden ja autonomisuuden hallinta sekä datan hyödyntäminen. Erityisesti pienissä toimipaikoissa koko henkilöstön tulee hallita käyttämänsä laitteiston perusteet. Lisäksi aloilla kestävän kasvun edellytyksinä ovat osaamisvaatimukset liiketoiminnan kestävästä kehittämisestä, muun muassa vihreämpien liiketoimintamallien sekä resurssien ja tuotannon hallinta, vähähiilisyyteen liittyvä elinkaariajattelu ja ympäristövaikutusten arviointiosaaminen, kiertotalouteen liittyvät liiketoimintamallit sekä materiaali- ja valmistustekniikat.
Kuljetus- ja logistiikka-aloilla on useita työtehtäviä, joissa henkilöstön vaihtuvuus on nopeaa. Vihreämmän logistiikkaketjun luomiseksi tarvitaan työvoiman pysyvyyttä. Ammateissa toimii runsaasti henkilöitä, jotka työskentelevät pelkän perusasteen varassa. Lisäksi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimihenkilötehtävissä vaaditaan jatkuvasti lisää ymmärrystä ja osaamista vihreämmistä prosesseista sekä uusien, kestävämpien teknologioiden käyttöönotosta ja soveltamisesta yrityksissä. Toimihenkilötehtäviin liittyy myös kasvavia analytiikkaosaamisen tarpeita, muun muassa data-analytiikan ja laskennan osalta. Yleisemmin huolinta-alan koulutuksessa on laajalti alueellisia puutteita ja vaatimuksia erityisesti tekniselle osaamisen näytölle ja tunnustamiselle.
Avustettujen koulutusten sisältöinä voivat olla muun muassa vihreiden teknologioiden käyttöönotto-, soveltamis- ja korjausosaaminen, robotiikka-, lohkoketju- ja data-analytiikkaosaaminen, päästövähennyksiin liittyvä osaaminen sekä yleisempi automatisaatio-osaaminen (käyttöönotto, käyttö ja soveltaminen). Kohderyhmää voivat olla yrityksissä toimivat varastotyöntekijät, kuljettajat sekä toimihenkilöt. Lisäksi avustuksilla voidaan tukea kuljetus- ja logistiikka-alan näyttöpaikkojen ja työelämäarvioijien saatavuutta.
Avustuksen käytöstä
Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niitä voidaan toteuttaa yhteishankkeina.
Valtionavustushakemuksessa tulee esittää mahdollisimman tarkka suunnitelma opiskelijarekrytoinnin sekä tukitoimien toteuttamisesta. Koska kohderyhmien tavoittaminen ja tavoitellun opiskelijamäärän saavuttaminen voi olla haastavaa, palvelukeskus arvostaa hakemuksissa erityisen vahvaa panostusta opiskelijahankintaan sekä opiskelun aikaisiin tukitoimiin ja innovatiivisiin toteutusmuotoihin.
Hakemuksissa edellytetään työelämälähtöisyyttä ja hakemuksessa osoitettua yhteisvalmistelua työelämän kanssa.
2. Mihin avustusta voidaan myöntää
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta
- ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen sisältöihin
- vapaan sivistystyön järjestämään koulutukseen
- korkeakoulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen sisältöihin, ammatilliseen opettajakoulutukseen tai korkeakoulujen erikoistumiskoulutukseen
- ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille suunnattuun koulutukseen
- saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen
- koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan
- toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen avustuksella toteutettavan koulutuspalvelun osalta
- kokeiluihin ja pilotointiin muun muassa uusien menetelmien tai koulutusasteet ylittävien yhteishankkeiden osalta; ei kuitenkaan sellaiseen ammatilliseen koulutukseen tai korkeakoulutukseen, joka ei kuulu olemassa oleviin tutkintosisältöihin.
Palvelukeskus kannustaa hakijaa tutustumaan lakiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta (682/2021 2. luku: Koulutus- ja osaamispalveluiden rahoittaminen, 8 § Valtionavustusten myöntäminen) sekä tarvittaessa konsultoimaan palvelukeskusta avustuksella toteutettavan koulutuksen mahdollisista hyväksyttävistä sisällöistä ennen hakemuksen lähettämistä.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus myöntää avustusta pääsääntöisesti koulutuksen tai osaamispalvelun toteuttamiseen, ei pelkästään koulutuksen kehittämistoimintaan. Pelkästään toiminnan kehittämiseen voi olla mahdollista hakea esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta paikalliselta ELY-keskukselta.
Palvelukeskus ei myönnä avustusta kokonaisten tutkintojen suorittamiseen, työvoimakoulutukseen, henkilöstökoulutukseen, yhden yrityksen tarpeisiin suunnattuun koulutukseen tai sellaiseen ammatilliseen koulutukseen, jota oppilaitoksen on tosiasiallisesti mahdollista toteuttaa tavoitteellisten valtionosuussuoritteiden puitteissa.
Säädöspohja
3. Kuka voi hakea
Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät sekä korkeakoulut tai edellä mainittujen yhteistyössä toteuttamat yhteishankkeet.
Jokaisella valtionavustusta hakevalla on velvollisuus tutustua tähän hakutiedotteeseen, valtionavustuksen yleisohjeeseen (oph.fi, pdf) sekä palvelukeskuksen ohjeisiin (jotpa.fi) ennen hakemuksen lähettämistä.
Yhteishankkeita koskevissa hakemuksissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä (katso yleisohjeen kohta 1.8. Yhteishankkeet, oph.fi, pdf). Yhteishankkeissa päähakijayhteisö vastaa hakemuksesta, hankkeen hallinnoinnista, toimeenpanosta, taloudesta ja selvitysten laatimisesta kokonaisuudessaan. Yhteistyökumppanit, joilla on omat osatoteuttamissuunnitelmansa ja talousarvionsa, nimetään erikseen hakulomakkeella. Yhteishankkeiden yhteistyökumppanien tulee olla hakukelpoisia, ja niitä koskevat samat ehdot ja velvollisuudet kuin hakijaorganisaatiota.
Avustettavien koulutusten tai osaamispalveluiden mallit sekä tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä toteutuksen jälkeen. Avustettavissa koulutuksissa ja osaamispalveluissa tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi palvelukeskus kannustaa julkiseen dokumentointiin toteutuskauden aikana. Tekijänoikeuksista, jotka koskevat aineiston hyödyntämistä tieteellisessä, julkisessa tai kaupallisessa toiminnassa, tulee sopia valtionavustuksen saajan ja aineiston tuottajien kesken siten, että ne ovat julkisesti hyödynnettävissä.
4. Tietojen tallentaminen ja opiskelijaraportointi
Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski- ja Virta-tietovarantoihin. Valmisteilla on hallituksen esitys, jossa myös muille palvelukeskuksen rahoituksen saajille ehdotetaan vastaavaa velvoitetta.
Palvelukeskus ohjeistaa ja tiedottaa rahoituksen saajia tietojen tallentamisesta uuteen rekisteriin ja Koski-tietovarantoon joko erikseen tai valtionavustushaun –ja päätöksen yhteydessä. Palvelukeskus edellyttää rahoituksen saajaa tallentamaan vuoden 2022 tiedot takautuvasti rekisteriin niin, että ne ovat tallennettuna viimeistään 30.4.2023. Lisäksi avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan palvelukeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Avustuksen saajan tulee raportoida koulutukseen valittavista opiskelijoista palvelukeskuksen erikseen ilmoittamat tiedot palvelukeskuksen ohjeistuksen mukaisesti.
5. Haettava rahoitus ja rahoituskausi
Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 31.12.2025. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.
Avustukselle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan haettava summa on hakijan itsensä arvioitavissa.
Avustuksia voidaan myöntää yhteensä enintään 8 miljoonaa euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle. Avustus maksetaan yhdessä erässä enintään noin kaksi viikkoa avustuspäätösten tekemisen jälkeen hakijan ilmoittamalle tilille. Avustukselle voi jyvittää päätöksessä täsmennettyjä hyväksyttäviä menoja päätösajankohdasta alkaen.
Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta (alle 75 %), tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.
Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin eikä kohdistua sellaiseen toimintaan, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.
6. Hakeminen ja hakuohjeet
Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Linkki hakulomakkeelle on sivun ylälaidassa. Hakuaika päättyy 14.12.2022 klo 16.15.
Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa sitä, ellei palvelukeskus toisin ohjeista.
Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti osoitteesta rahoitus@jotpa.fi.
Avustuksen vastuuvalmistelija: erityisasiantuntija Mikko Mähönen
7. Näin hakemus arvioidaan
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat kriteerit:
- Toimintasuunnitelma vastaa avustuksen tarkoitusta ja tavoitetta.
- Toteutusaikataulu on realistinen ja toimintasuunnitelmassa on otettu huomioon tavoite lyhytkestoisista opinnoista.
- Tavoiteltu kohderyhmä on hakutiedotteen ja palvelukeskuksen tehtävien mukainen.
- Suunnitelma opisjelijahankinnasta on laadukas.
- Toimintasuunnitelma ja sisältö on työelämälähtöinen ja suunniteltu yhteistyössä työelämän kanssa.
- Toimintasuunnitelma on kokonaistaloudellinen.
- Toimintasuunnitelmassa on huomioitu muu koulutustarjonta, muun muassa työvoimakoulutus.
Sisäisessä arvioinnissa jokainen osa-alue arvioidaan neliportaisella asteikolla: ei toteudu – toteutuu – toteutuu hyvin – toteutuu erinomaisesti. Osa-alueita ei ole painotettu. Avustusta ei lähtökohtaisesti myönnetä, mikäli jokin osa-alueista ei toteudu.
8. Rahoituspäätökset
Päätökset tehdään joulukuun 2022 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.
Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen palvelukeskuksen verkkosivuilla.
9. Hakulomake
Avaa valtionavustusjärjestelmän hakulomake tästä. Hakulomake sulkeutuu 14.12.2022 klo 16.15.
10. Avustuksen myöntäjä: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän.
Palvelukeskus rahoittaa koulutuskokonaisuuksia alueiden, toimialojen ja kansalaisten tarpeisiin, ei yksittäisille etukäteen valituille henkilöille tai yrityksille.
Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri laajuisiin koulutuksiin tai osaamispalveluihin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Avustuksella toteutettavien koulutusten yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen.
Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa:
- osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen
- osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen
- työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla
- ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin
- osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
- kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
- työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi sekä
- nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.