1. Avustuksen tausta ja tavoitteet
Tavoitteet
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus avaa haettavaksi valtionavustuksen rakennemuutos- ja ylitarjonta-aloille suunnattuun koulutukseen. Avustuksella toteutettavan koulutuksen tavoitteena tulee olla jokin tai useampi seuraavista:
- osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen negatiivisen tai positiivisen rakennemuutoksen toimialoilla ja tehtävissä
- työmarkkinakilpailukyvyn parantaminen nykyisissä tehtävissä, jatkokouluttaminen ylitarjonta-aloilla avautuviin uusiin tehtäviin ja urapolkujen tukeminen alan sisällä
- ylitarjonta-aloilla työskentelevien tai aloille kouluttautuneiden ohjaaminen uusiin tehtäviin sellaisille alitarjonta-aloille, jotka kärsivät osaajapulasta ja joilla työllisyys kasvaa
- ylitarjonta-aloilta alitarjonta-aloille siirtyvien henkilöiden urapolkujen tukeminen.
Tavoitteena on mahdollistaa sellaisten koulutusohjelmien pilotointi, joilla voidaan jatkossa ennakoivasti ja nykyistä tehokkaammin vastata työmarkkinoiden rakennemuutoksiin ja nopeasti muuttuviin osaamisvaatimuksiin. Lisäksi koulutuksilla voidaan kokeilla uusia tapoja tavoittaa pelkän perusasteen tai yleissivistävän koulutuksen varassa työskenteleviä sekä vahvistaa toisen asteen tutkinnon suorittaneiden jatkopolutusta korkeakouluasteelle.
Palvelukeskus kannustaa toimijoita hakemaan avustusta yhdessä muiden hakukelpoisten tahojen kanssa. Rakennemuutosten ja ylitarjonta-alojen haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan erityisesti eri koulutusasteet ja -alat ylittävää yhteistyötä.
Palvelukeskus edellyttää, että avustuksella toteutettava koulutus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa ja että sen sisällöt vastaavat tämänhetkisiin ja tuleviin työelämän tarpeisiin.
Kohderyhmä
Avustuksella toteutettavat koulutukset tulee kohdistaa matalan koulutustason tehtävissä työskenteleville, enintään perusasteen, yleissivistävän koulutuksen tai vanhentuneen ammatillisia valmiuksia antavan tutkinnon varassa oleville sekä muutoin heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Koulutukset voidaan kohdistaa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille kotoutumisajan ylittäneille, yksin- tai kevytyrittäjille tai ikääntyneille.
Koulutuksen pääasiallisen kohderyhmän tulee olla työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Koulutus tulee suunnitella niin, että se on mahdollista suorittaa työn ohessa. Koulutuksen opiskelijahankinta tulee kohdentaa edellä mainituille ryhmille.
Työttömät työnhakijat voivat myös osallistua koulutukseen, mutta he eivät voi olla koulutuksen pääasiallinen kohderyhmä.
Taustaa ja tyypillisiä toimialoja sekä tehtävä- ja osaamiskokonaisuuksia
Rakennemuutoksiin pyritään vastaamaan esimerkiksi seuraavilla toimialoilla, ammateissa ja tehtävissä:
- Tekstiili-, vaatetus- ja muotiala
- Puhtaus- ja kiinteistöpalveluala
- Kirjastoala, kirjastotyön tehtävät
- Taloushallinnon, yleissihteerien sekä toimistotyöntekijöiden tehtävät kaikilla toimialoilla
- Graafiset alat ja tehtävät erityisesti mainonnan ja markkinoinnin toimialalla
- Kemiallisen prosessityön asiantuntija- ja toimihenkilötehtävät
Avustushakemuksessa voidaan esittää koulutusta myös muilla toimiala-, ammatti- tai tehtäväsisällöillä, mikäli ne ovat avustuksen tavoitteiden mukaisia.
Tekstiili-, vaatetus- ja muotialalla työvoiman ja osaamisen tarve on muutoksessa. Suurin työvoiman tarve on teollisuuden tuotannon osaajista, teollisista ja korjausompelijoista, kiertotaloustoimintojen kehittämisen ja prosessien käynnistämisen osaajista sekä suunnittelijoista. Uutta osaamista tarvitaan lisäksi kestävän kehityksen kuituinnovaatioihin, muuntokoulutukseen muille kädentaitoja vaativille aloille ja uusien ammattisisältöjen opetusosaamiselle. Hakemuksissa arvostamme ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä.
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla työvoimapoistuma on voimakasta ja uuden, osaavan työvoiman tarve on kasvussa. Merkittävä osa alalla jo työllistyvistä tarvitsee joko kokonaan tai osittain puuttuvan tai vanhentuneen koulutuksen johdosta alan täydennys- ja päivityskoulutusta. Lisäksi opintojen tueksi ja työelämässä pärjäämiseksi tarvitaan kielitaidon tukea. Osaamisvaatimusten ja koulutusrakenteen muuttuessa olennaista on luoda polkuja vaativampiin tehtäviin ja hankkia teknisiä pätevyyksiä suorittamalla toimialaan kuuluvia tutkintosisältöjä.
Kirjastotyön tehtävissä muuttuviin osaamisvaatimuksiin kuuluvat tyypillisesti digitaalisten työkalujen hyödyntäminen, tapahtumatuotanto, pedagogiikan ja erilaisten asiakasryhmien ohjausosaaminen, tekijänoikeusosaaminen ja liiketaloudellinen osaaminen.
Yleissihteerit ja toimistotyöntekijät ovat tilastollisesti ylitarjonta-ammattien kärjessä. Digitaalinen murros muuttaa tehtäviä niin sisällöllisesti kuin toiminnallisestikin. Liiketaloudellisissa tehtävissä (muun muassa palkanlaskijat ja kirjanpitäjät) toimistotyöntekijöistä on joillain alueilla pulaa. Yleisistä toimistotyöntekijöistä siirrytään kohti konsultaatiotyyppisiä johdon tuen tehtäviä tiedolla johtamisen ja päätöksenteon tukeen: tarvetta on muun muassa sisäisen ja ulkoisen laskennan osaamiselle sekä data-analytiikka-, markkina-analytiikka-, ennakointi- ja verotusosaamiselle.
Tilastollisista ylitarjonta-aloista graafisten suunnittelijoiden sekä mainonnan ja markkinoinnin asiantuntijoiden osaamisalueet ovat monilta osin yhteneväisiä. Osaamisen vahvistamista tulee järjestää esimerkiksi markkina-analyysiosaamiseen, sisällönhallintajärjestelmien ohjelmointiosaamiseen, digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaitoihin, immateriaalioikeuksien tuntemukseen sekä projektinhallintaan ja –johtamiseen.
Työmarkkinoiden ennakointitiedon perusteella kemiallisten tuotteiden valmistuksen tehtävät sekä kemiallisten prosessien asiantuntijatehtävät ovat suhteellisessa työllisten määrässä arvioituna voimakkaimpia kasvutehtäväkokonaisuuksia. Erityinen osaajapula on alan työnjohdollisissa tehtävissä. Alalla vaadittavia osaamisalueita ovat muun muassa digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen ja automaatioidenhallintaosaaminen. Ympäristöosaaminen korostuu kestävissä ratkaisuissa, joissa mukana ovat kuluttajien kestävän kehityksen valinnat ja tuotannon makrotason ratkaisut.
Avustuksen käytöstä
Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä.
Valtionavustushakemuksessa tulee esittää mahdollisimman tarkka suunnitelma hakevan toiminnan sekä tukitoimien toteuttamisesta. Koska kohderyhmien tavoittaminen ja tavoitellun opiskelijamäärän saavuttaminen voi olla haastavaa, palvelukeskus arvostaa hakemuksissa erityisen vahvaa panostusta opiskelijahankintaan sekä opiskelun aikaisiin tukitoimiin ja innovatiivisiin toteutusmuotoihin.
Hakemuksissa edellytetään työelämälähtöisyyttä ja hakemuksessa osoitettua yhteisvalmistelua työelämän kanssa. Erityisesti oppisopimusta tai muuta työelämälähtöistä toteutusmuotoa arvostetaan.
2. Mihin avustusta voidaan myöntää
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta
- ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen sisältöihin
- vapaan sivistystyön järjestämään koulutukseen
- korkeakoulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen sisältöihin, ammatilliseen opettajakoulutukseen tai korkeakoulujen erikoistumiskoulutukseen
- ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille suunnattuun koulutukseen
- saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen
- koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan
- toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen avustuksella toteutettavan koulutuspalvelun osalta
- kokeiluihin ja pilotointiin muun muassa uusien menetelmien tai koulutusasteet ylittävien yhteishankkeiden osalta; ei kuitenkaan sellaiseen ammatilliseen koulutukseen tai korkeakoulutukseen, joka ei kuulu olemassa oleviin tutkintosisältöihin.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus myöntää avustusta pääsääntöisesti koulutuksen tai osaamispalvelun toteuttamiseen, ei pelkästään koulutuksen kehittämistoimintaan. Pelkästään toiminnan kehittämiseen rahoitusta hakevan tulee selvittää mahdollisuutensa hakea esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta paikalliselta ELY-keskukselta.
Palvelukeskus ei myönnä avustusta kokonaisten tutkintojen suorittamiseen, työvoimakoulutukseen, henkilöstökoulutukseen, yhden yrityksen tarpeisiin suunnattuun koulutukseen tai sellaiseen ammatilliseen koulutukseen, jota oppilaitoksen on tosiasiallisesti mahdollista toteuttaa tavoitteellisten valtionosuussuoritteiden puitteissa.
Säädöspohja
3. Kuka voi hakea
Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät sekä korkeakoulut tai edellä mainittujen yhteistyössä toteuttamat yhteishankkeet.
Jokaisella valtionavustusta hakevalla on velvollisuus tutustua tähän hakutiedotteeseen, valtionavustuksen yleisohjeeseen (oph.fi, pdf) sekä palvelukeskuksen ohjeisiin (jotpa.fi) ennen hakemuksen lähettämistä.
Yhteishankkeita koskevissa hakemuksissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä (katso yleisohjeen kohta 1.8. Yhteishankkeet, oph.fi).
Avustettavien koulutusten tai osaamispalveluiden mallit sekä tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä toteutuksen jälkeen. Avustettavissa koulutuksissa ja osaamispalveluissa tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi palvelukeskus kannustaa julkiseen dokumentointiin toteutuskauden aikana. Tekijänoikeuksista, jotka koskevat aineiston hyödyntämistä tieteellisessä, julkisessa tai kaupallisessa toiminnassa, tulee sopia valtionavustuksen saajan ja aineiston tuottajien kesken siten, että ne ovat julkisesti hyödynnettävissä.
4. Tietojen tallentaminen ja opiskelijaraportointi
Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski- ja Virta-tietovarantoihin. Valmisteilla on hallituksen esitys, jossa myös muille palvelukeskuksen rahoituksen saajille ehdotetaan vastaavaa velvoitetta.
Palvelukeskus ohjeistaa ja tiedottaa rahoituksen saajia tietojen tallentamisesta uuteen rekisteriin ja Koski-tietovarantoon joko erikseen tai valtionavustushaun –ja päätöksen yhteydessä. Palvelukeskus edellyttää rahoituksen saajaa tallentamaan vuoden 2022 tiedot takautuvasti rekisteriin niin, että ne ovat tallennettuna viimeistään 30.4.2023. Lisäksi avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan palvelukeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Avustuksen saajan tulee raportoida koulutukseen valittavista opiskelijoista palvelukeskuksen erikseen ilmoittamat tiedot palvelukeskuksen verkkosivuilta löytyvällä opiskelijaraportointilomakkeella.
5. Haettava rahoitus ja rahoituskausi
Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 28.2.2025. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.
Avustukselle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan haettava summa on hakijan itsensä arvioitavissa.
Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 10 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle.
Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta (alle 75 %), tulee avustusta palauttaa. Lisäksi opiskelupaikan vastaanottaneista vähintään 10 % tulee olla joitakin tai useampia seuraavista ryhmistä:
- perusasteen tai yleissivistävän koulutuksen varassa
- Osallistujalla ei ole nykyisiin tai uusiin tehtäviin valmiuksia antavaa ammatillisesti eriytynyttä tutkintoa.
- Osallistujalla on vanhentunut (vähintään 20 vuotta suorittamisesta), alakohtaisia valmiuksia antava tutkinto.
Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta tai opiskelupaikan vastaanottaneista vähintään 10 % ei edusta yllä kuvattuja ryhmiä, avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.
Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Rahoitettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin eikä kohdistua sellaiseen toimintaan, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.
6. Hakeminen ja hakuohjeet
Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Linkki hakulomakkeelle on sivun ylälaidassa. Hakuaika päättyy 14.11.2022 klo 16.15.
Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle (oph.fi) ja noudattaa sitä, ellei palvelukeskus toisin ohjeista.
Etsitkö yhteistyökumppania avustushakua varten? Palvelukeskus järjestää 14.10.2022 klo 12.00-13.00 tilaisuuden, jossa hausta kiinnostuneet voivat verkostoitua keskenään ja löytää uusia tapoja toteuttaa koulutusta eri koulutusasteiden ja toimijoiden välillä. Tilaisuudessa käydään lyhyesti läpi valtionavustuksen teeman taustaa ja tavoitteita. Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen viimeistään 13.10.2022 klo 12.00 (Webropol-lomake). Tilaisuus järjestetään suomeksi. Tilaisuutta ei tallenneta.
Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti osoitteesta rahoitus@jotpa.fi.
Avustuksen vastuuvalmistelija: erityisasiantuntija Mikko Mähönen
7. Näin hakemus arvioidaan
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat kriteerit:
- Toimintasuunnitelma vastaa avustuksen tarkoitusta ja tavoitetta.
- Toteutusaikataulu on realistinen.
- Tavoiteltu kohderyhmä on hakutiedotteen ja palvelukeskuksen tehtävien mukainen sekä suunnitelma sen tavoittamisesta ja opiskelun aikaisesta tukemisesta on laadukas.
- Toimintasuunnitelma ja sisältö on työelämälähtöinen ja suunniteltu yhteistyössä työelämän kanssa.
- Toimintasuunnitelma on kokonaistaloudellinen.
- Toimintasuunnitelmassa on huomioitu muu koulutustarjonta, muun muassa työvoimakoulutus.
Sisäisessä arvioinnissa jokainen osa-alue arvioidaan neliportaisella asteikolla: ei toteudu – toteutuu – toteutuu hyvin – toteutuu erinomaisesti. Osa-alueita ei ole painotettu. Avustusta ei lähtökohtaisesti myönnetä, mikäli jokin osa-alueista ei toteudu.
8. Rahoituspäätökset
Päätökset tehdään marraskuun 2022 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.
Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen palvelukeskuksen verkkosivuilla.
9. Hakulomake
Avaa valtionavustusjärjestelmän hakulomake tästä. Hakulomake sulkeutuu 14.11.2022 klo 16.15.
10. Avustuksen myöntäjä: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän.
Palvelukeskus rahoittaa koulutuskokonaisuuksia alueiden, toimialojen ja kansalaisten tarpeisiin, ei yksittäisille etukäteen valituille henkilöille tai yrityksille.
Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri laajuisiin koulutuksiin tai osaamispalveluihin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Avustuksella toteutettavien koulutusten yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen.
Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa:
- osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen
- osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen
- työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla
- ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin
- osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
- kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
- työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi sekä
- nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.