Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (myöhemmin Palvelukeskus) on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän. Haluamme vahvistaa erityisesti sellaisten työikäisten osaamista, jotka ovat suorittaneet enintään peruskoulun tai joilla on heikot perustaidot.

Palvelukeskuksen myöntämien valtionavustusten yleisinä tavoitteina on rahoittaa sellaisia koulutus- ja osaamispalveluita, joiden avulla työntekijä ja työnantaja kykenevät vastaamaan työelämän uusiin osaamistarpeisiin tai ennakoituihin elinkeino- tai ammattirakenteen muutoksiin. Rahoitettavilla palveluilla voidaan tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan myötä syntyviä uusia osaamistarpeita sekä täyttää valtakunnallisia koulutus- ja osaamispalveluiden katveita. 

Koulutus- ja osaamispalveluissa voidaan yhdistää eri koulutusasteille tai aloille sijoittuvia koulutussisältöjä, Palvelut toteutetaan pääasiassa kokoaikaisen tai osa-aikaisen työn ohessa.

Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavien hankkeiden yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen. Arvostamme hankkeiden kokeiluluonteisuutta, skaalautuvuutta ja vahvaa pilotoinnin henkeä.  Avustettavissa hankkeissa tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä.

Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa: 

1. osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen
2. osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen
3. työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla
4. ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin
5. osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
6. kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
7. työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi sekä
8. nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.

Tausta: Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen työvoiman saatavuushaasteet

Sosiaali- ja terveyssektorilla työvoiman saatavuus on ollut krooninen ongelma jo pitkään ja koronakriisin seurauksena tilanne on entisestään heikentynyt. Myös tulevaisuudessa esimerkiksi eri alojen sairaanhoitajista, lähihoitajista, sosiaalialan ohjaajista ja neuvojista ennakoidaan olevan merkittävää työvoimapulaa. Alan riittävän työvoiman saatavuutta hankaloittaa myös henkilöstön tulevat eläköitymiset. Uuden työvoiman kysyntää lisää tämän lisäksi esimerkiksi hoitajamitoitusvaatimusten kiristyminen. 

Myös varhaiskasvatuksessa on kasvanut työvoimapula. Ammattibarometri 2/2021:n mukaan varhaiskasvatuksen opettajat kuuluvat niiden 15 ammatin joukkoon, joista on eniten pulaa.  Varhaiskasvatusalan vaikeaan työvoimatilanteeseen vaikuttaa myös osaamisvaatimusten nousu. Suomen työvoima ikääntyy ja työmarkkinoille tuleva nuorten määrä kääntyy voimakkaaseen laskuun tällä vuosikymmenellä. Kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, myös varhaiskasvatus on yksi toimialoista, jossa työvoimapoistuman seurauksena avautuu tulevina vuosina uusia työpaikkoja merkittävästi. 

Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt 2000-luvulla ja maahanmuuttajat tarjoavat työmarkkinoille kaivattua työvoimaa ja osaamista. Vaikka monilla maahanmuuttajista on lähtömaassa hankittua osaamista, muualla hankittu koulutus tai tutkinto ei aina ole suoraan käytettävissä suomalaisilla työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien kannalta keskeistä on ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä tarvittavan pätevöitymistä tukevan koulutuksen saatavuus.

Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen alalle on yksi, mutta ei yksittäinen kokonaisratkaisu alan työvoimatarpeeseen vastaamiseen. Jatkossa tarvitaan yhä enemmän kaikkien työvoiman tarjontapotentiaalien hyödyntämistä. Näitä ovat esimerkiksi työvoiman ulkopuolella olevat työikäiset henkilöt ja eläkeläiset. Myös työllisten ammattisiirtymillä ja sitä edistävien osaamispalveluiden suuntaamisella on tärkeä osa työvoiman saatavuuden turvaamisessa.

Tavoitteet

Tämän valtionavustuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää osaavan työvoiman saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä varhaiskasvatuksessa lisäämällä pätevöittävien ja täydentävien opintojen suoritusmahdollisuuksia. 

Avustuksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joissa on analysoitu olemassa olevan koulutustarjonnan tilannekuva ja tunnistettu siihen liittyvä katvealue.  

Osana täydentävien ja pätevöittävien opintojen suoritusmahdollisuuksien lisäämistä hankkeissa voidaan edistää yhtä tai useampaa alla kuvatuista sisällöistä (a.-d.) mahdollisimman vaikuttavina kokonaisuuksina. 

a.     Ulkomaisten tutkintojen täydentämis- ja pätevöittämisopintojen sujuvoittaminen

Ulkomailla tutkinnon suorittanut tarvitsee toimivaltaisen viranomaisen päätöksen saadakseen Suomessa kelpoisuuden säänneltyyn ammattiin, jonka harjoittamiseksi edellytetään tiettyä koulutusta tai johon vaaditaan ammatinharjoittamisoikeus. Tutkintojen tunnustamisen keskeinen periaate on, ettei muissa maissa tiettyyn ammattiin pätevyyden hankkineen tarvitse suorittaa vastaavaa suomalaisen koulutusjärjestelmän tutkintoa alusta asti työskennelläkseen Suomessa. Tämän avustuksen avulla halutaan mahdollistaa entistä useamman maahanmuuttajan tarkoituksenmukainen koulutuspolku ja työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Varhaiskasvatus 

Toimivaltainen viranomainen varhaiskasvatuksen tutkintojen ja ammattipätevyyksien tunnustamisessa on Opetushallitus. Kelpoisuuden saaminen edellyttää erityisesti EU/ETA:n ulkopuolisissa maissa suoritettujen ja muiden kuin EU- ja ETA-kansalaisten suorittamien tutkintojen kohdalla usein täydentävien opintojen suorittamista suomalaisessa korkeakoulussa. Opetushallituksen päätöksissä edellytetään tyypillisesti täydentäviä varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia opintoja.

Avustuksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joissa tuetaan ulkomailla koulutuksen suorittaneiden pätevöitymistä järjestämällä 

• Opetushallituksen päätösten mukaisia täydentäviä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja ja 
• varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavia opintoja kokonaisuudessaan (60 op). 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatit

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien osalta toimivaltainen viranomainen on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira. Erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolella suoritettua koulutusta tai muun kuin EU/ETA-valtion kansalaisen suorittamaa koulutusta tulee täydentää Valviran erikseen määräämillä lisäopinnoilla ja/tai harjoittelulla siten, että pätevyys vastaa Suomessa saatua vastaavaa koulutusta. Päätöksissä määrätyt lisäopinnot ja harjoittelu perustuu hakijan suorittaman koulutuksen ja mahdollisen työkokemuksen arviointiin. 

Avustuksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joissa tuetaan ulkomailla koulutuksen suorittaneiden pätevöitymistä järjestämällä Valviran päätöksissään edellyttämää osaamista täydentävää koulutusta.

Kielitaitoon, työkulttuuriin ja yhteiskunnan tuntemukseen liittyvä koulutus

Usein ulkomailla tutkinnon suorittaneen työllistyminen edellyttää osaamisen täydentämisen lisäksi riittävää suomen ja/tai ruotsin kielen taitoa. Avustuksen avulla halutaan edistää myös maahanmuuttajien kielitaidon kehittämiseen liittyvien koulutuspalveluiden tarjontaa osana täydentävien opintojen suorittamista. Avustuksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joissa tarjotaan opiskeluvalmiuksia tukevia kieliopintoja ennen varsinaisten ammattiopintojen aloittamista, ammattiopintojen rinnalla ja/tai työelämään siirtymisen alkuvaiheessa. Kielitaitoa ja ammattisanaston hallintaa voi kehittää ohjatusti myös työn ohessa.  Avustettavat hankkeet voivat pitää sisällään myös esimerkiksi selkokielistä opetusta ja ohjausta, joka voi hyödyttää myös muita opiskelijoita. Kielellisen saavutettavuuden huomioiminen on tärkeää palveluissa sekä kasvokkain että digitaalisesti. 

Koulutus esimerkiksi englanninkielellä opintojen alkuvaiheessa voi osaltaan sujuvoittaa opintojen suorittamista ja työelämään siirtymistä. Varhaiskasvatuksen osalta täydentävien ja pätevöittävien opintojen tarjoaminen myös englanniksi voi nopeuttaa ulkomailla koulutettujen työelämään siirtymistä ja muodollisen kelpoisuuden saamista. 

Terveydenhuollon ammatissa toimimisen edellytyksenä on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. 

Työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi maahanmuuttajat voivat tarvita myös työkulttuurin ja yhteiskunnan tuntemukseen liittyvää koulutusta osana muita opintoja (esimerkiksi työyhteisön pelisäännöt, asiakkaan ja omaisten sekä kollegoiden kohtaaminen ja tasa-arvoinen yhteiskunta). Tällä avustuksella halutaan edistää myös tähän teemaan liittyviä koulutuspolkuja ja -menetelmiä osana täydentävien opintojen suorittamista.

Lähtömaakoulutukset eivät ole tämän avustuksen kohteena.

b.     Työelämälähtöisen ja työn ohessa tapahtuvan oppimisen edistäminen

Avustuksen tavoitteena on edistää työssäoppimisen mahdollisuuksia, työnantajien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä madaltaa opiskelun ja työelämän välistä kuilua osana täydentävien ja pätevöittävien opintojen suorittamista. Työnantajien organisaatiot ovat tunnistettuja oppimisympäristöjä, ja myös niitä tulisi pyrkiä hyödyntämään entistä laajemmin osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa lainsäädännön mukaisesti. Opiskelijoiden sitouttaminen ja tutustuttaminen työnantajiin jo opintojen aikana voi osaltaan helpottaa työelämään siirtymistä ja alan veto- ja pitovoimaa. Työssäoppiminen myös edistää työelämälähtöistä osaamisen kehittämistä. Työnantajien näkökulmasta koulutuksen järjestäjien ja työnantajien uudenlaiset yhteistyömallit voivat myös edistää perehdyttämisohjelmien sujuvuutta, mikä voi tehostaa koko organisaation toimintaa. 

Rahoituksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joilla lisätään ja kehitetään uudenlaisia koulutuksen järjestäjän ja työnantajien yhteistyömalleja osana täydentävien ja pätevöittävien opintojen suorittamista. Rahoitettavissa oppimis- ja koulutuspoluissa voi yhdistyä työpaikalla hankittava osaaminen ja oppimisen tuki niin ammattiosaamisen kuin esimerkiksi suomen kielen osalta. 

c.     Asiakaslähtöisten ja räätälöityjen oppimispolkujen lisääminen

Avustuksen tavoitteena on lisätä sellaisten täydentävien ja pätevöittävien opintojen suoritusmahdollisuuksia, jotka voidaan sovittaa joustavasti opiskelijan muuhun elämäntilanteeseen ja olemassa olevaan osaamiseen. 

Järjestämällä monin eri tavoin toteutettua koulutusta tuetaan erilaisessa elämäntilanteessa olevien potentiaalisten kohderyhmien mahdollisuutta osallistua koulutukseen. Tätä voidaan edistää esimerkiksi yhdistämällä lähiopetusta ja erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä. Tavoitteena on myös mahdollistaa opintojen suorittaminen joustavasti työnteon ohessa. Aloitusmahdollisuuksia tulisi olla joustavasti tarjolla eri ajankohtina, jotta opiskelija pääsee opintojen pariin heti, kun hänellä on siihen mahdollisuuksia. Avustuksen piiriin haetaan erityisesti hankkeita, joissa joustavuus ja asiakaslähtöisyys on perusteellisesti huomioitu. 

d.     Hakevan ja tukevan toiminnan kehittäminen

Avustuksen tavoitteena on myös edistää uudenlaisia hakevan ja tukevan toiminnan pilotteja osana pätevöittävien ja täydentävien opintojen suorittamista. Hakevan ja tukevan toiminnan kohderyhmänä tulee olla henkilöt, jotka voivat täydentäviä ja pätevöittäviä opintoja suorittamalla saada Suomessa kelpoisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen säänneltyyn ammattiin. Keskeinen kohderyhmä on Suomessa asuvat ulkomailla sosiaali- ja terveydenhuollon tai varhaiskasvatuksen tutkinnon suorittaneet. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus voi myöntää valtionavustusrahoitusta muun muassa:

• yhteen tai useampaan ammatillisen tutkinnon osaan, niiden yhdistelmiin tai niitä pienempiin kokonaisuuksiin, myös oppisopimuskoulutuksena 
• korkeakoulutukseen, jonka tavoitteena on suorittaa jokin osa tutkinnosta tai sote-alan pätevöittäviin koulutuksiin
• vapaaseen sivistystyöhön
• koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan
• toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin
• yhteishankkeisiin sekä
• edellä mainittujen yhdistelmiin.

Palvelukeskus ei myönnä valtionavustusrahoitusta esimerkiksi: 

• kokonaisten korkeakoulututkintojen suorittamiseen
• kokonaisten ammatillisten tutkintojen suorittamiseen
• liiketaloudelliseen toimintaan
• ammatilliseen tehtävään valmistavaan koulutukseen
• henkilöstö- tai työvoimakoulutukseen eikä
• sellaiseen koulutukseen, jota on mahdollista järjestää oppilaitoksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.

Säädöspohja

• Valtionavustuslaki 688/2001
• Laki jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta 682/2021

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksia voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja vapaan sivistystyön ylläpitäjät. Tarkempi kuvaus hakukelpoisista hakijoista löytyy Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta koskevasta lainsäädännöstä (Laki jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta 682/2021 2 Luku 8 §). 

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski- ja Virta-tietovarantoihin. Valmisteilla on hallituksen esitys, jossa vapaan sivistystyön ylläpitäjille ehdotetaan vastaavaa velvoitetta koskien Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamaa koulutusta. Lisäksi avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan Palvelukeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Yhteishankkeita koskevissa hakemuksissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä (katso yleisohjeen kohta 1.8. Yhteishankkeet).

Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen.   Avustettavissa hankkeissa tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana. 

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy 31.12.2024. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.

Valtionavustus kattaa koulutus- ja osaamispalvelun järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Jotpan valtionavustuksissa ei edellytetä omarahoitusosuutta. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001). Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.  

Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 8 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle, mutta se tulee kuitenkin käyttää vuoden 2024 loppuun mennessä. 

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta (alle 75 %), tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko. 

Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Rahoitettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin eikä kohdistua sellaiseen toimintaan, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Linkki hakulomakkeelle on sivun ylälaidassa. Hakuaika päättyy 16.5.2022 klo 16.15.

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle ja noudattaa sitä, ellei Palvelukeskus toisin ohjeista.

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti osoitteesta rahoitus@jotpa.fi.

Mirka Haapakoski, puh.  +358 29 533 1342

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jotpa.fi.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet: 

• Hanke vastaa avustuksen tarkoitusta ja tavoitetta. 
• Toteutussuunnitelmassa on perusteltu työelämälähtöinen koulutus- ja osaamispalvelujen tarjonnan katvealue tai hanke pilotoi uudenlaisia toimintamalleja. 
• Opiskelijahankintasuunnitelma ja markkinointisuunnitelma ovat laadukkaita ja realistisia.  
• Toteutussuunnitelma on selkeä, toteuttamisvalmis sekä hankkeella on taloudellinen ja tehokas toteuttamismalli.
• Hankkeella on selkeä suunnitelma siitä, miten hankkeen toimintaa ja vaikutuksia seurataan koko hankkeen ajan. 
• Hankkeessa kehitetyt tuotokset ovat skaalautuvia laajempaan käyttöön.  
• Avustuksen hakija toimii yhteiskuntavastuullisesti.
• Toteutussuunnitelman aikataulu on realistinen. 

Päätökset tehdään kesäkuun 2022 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen tällä rahoitushakusivulla.

Valtionavustusjärjestelmän hakulomake on suljettu 16.5.2022.