1. Avustuksen myöntäjä: Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (myöhemmin Palvelukeskus) on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka selvitysten mukaan osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen vähän.
Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavien hankkeiden yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen.
Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa:
- osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen
- osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen
- työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla
- ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin
- osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen
- kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu
- työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi sekä
- nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen.
2. Avustuksen tausta ja tavoitteet
Tämän valtionavustuksen tavoitteet
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus avaa haettavaksi hoiva-avustajakoulutukseen suunnatun valtionavustuksen. Valtionavustuksen tavoitteena on lisätä hoitajamitoitukseen soveltuvien hoiva-avustajien määrää työmarkkinoilla.
Valtionavustuksella voidaan
- järjestää hoiva-avustajan koulutukseen kuuluvia sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osia,
- tukea opiskelijahankintaa avustuksella toteutettavaan tai muuhun hoiva-avustajakoulutukseen muun muassa hakevalla toiminnalla sekä
- tukea sekä avustuksella toteutetun että muiden hoiva-avustajaopintojen aikaisia tukitoimia oppilaitoksissa ja varmistaa opintojen loppuunsaattaminen sekä työelämään sijoittuminen.
Avustuksen tavoitteena on kouluttaa yhteensä 500 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2022–2023. Tavoittelemme 100 uutta hoiva-avustajaopiskelijaa vuoden 2022 aikana ja 400 vuoden 2023 alussa. Valintapäätöksissä tullaan priorisoimaan niitä avustuksen hakijoita, joilla on mahdollisuus aloittaa ainakin osa koulutuksista jo vuonna 2022. Mikäli pääasiallisen hakijan tavoitteelliset opiskelijatyövuodet eivät ole täyttyneet, valtionavustuksella voidaan tukea opiskelijahankinnan ja opiskelun aikaisen tuen toimia valtionosuusrahoituksella toteutettavaan hoiva-avustajakoulutukseen.
Palvelukeskus tulee tarvittaessa järjestämään täydennyshaun tälle valtionavustushaulle alkuvuonna 2023 ja toistamaan avustuskierroksen vuosina 2023 ja 2024.
Valtionavustusta voidaan käyttää opiskelijahankinnan sekä opintojen aikaisten tukitoimien toteuttamiseen ostopalveluna yksityiseltä toimijalta tai kolmannelta sektorilta, ja niihin voidaan hyödyntää yhteishankejärjestelyn mukaista kouluttajatahojen välistä yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten, vapaan sivistystyön ylläpitäjien tai korkeakoulujen kanssa. Valtionavustushakemuksessa tulee esittää mahdollisimman tarkka suunnitelma hakevan toiminnan sekä tukitoimien toteuttamisesta.
Hakemuksissa tullaan arvioimaan työelämälähtöisyyttä sekä hakemuksessa osoitettua yhteisvalmistelua työelämän kanssa. Erityisesti arvostamme oppisopimusta tai muuta työelämälähtöistä toteutusmuotoa.
Hankkeiden pääasiallisina kohderyhminä ovat työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt. Potentiaalisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi lähiammateissa toimivat, Ukrainan pakolaiset, epävarmoissa tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevat sekä työvoiman ulkopuolelta työelämään palaavat. Hankkeissa toteutettavan palvelun pääasiallinen kohderyhmä ei voi olla työttömät työnhakijat.
Koska kohderyhmien tavoittaminen ja tavoitellun opiskelijamäärän saavuttaminen on haastavaa, arvostamme hakemuksissa erityisen vahvaa panostusta opiskelijahankintaan, opiskelun aikaisiin tukitoimiin, kuten kielitukeen sekä esimerkiksi yhteistyöhön opiskelun aikaisen lastenhoidon järjestämiseksi. Palvelukeskus ei määrittele tässä valtionavustuksessa ylärajaa sille, mikä osuus avustuksesta voidaan käyttää edellä mainittuihin toimiin esimerkiksi ostopalveluina varsinaisten tutkinnon osien suorittamisen lisäksi.
Tausta: Henkilöstöpula sosiaali- ja terveydenhuollossa
Vuoden 2023 talousarviovalmistelua koskevissa neuvotteluissa yhtenä keskeisenä teemana on noussut esiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön heikko saatavuus. Saatavuuden parantamiseksi ja etenkin hoitajamitoituksen edellytyksiin vastaamiseksi nopeana toimenpiteenä on ehdotettu hoiva-avustajien koulutusmäärien lisäämistä.
Hallitus on tiedottanut 1.9.2022, että valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2023 esitetään hoiva-avustajien koulutuksen lisäyksiä. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin ehdotetaan noin 10,8 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi hoiva-avustajien koulutuksen määrärahatarpeita tullaan tarkastelemaan osana syksyn lisätalousarvioesityksen valmistelua. Yhteensä määrärahalla on tarkoitus kouluttaa 1 500 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023–2025.
Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän arvion mukaan vaadittavan hoitajamitoituksen saavuttaminen (vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti 1.4.2023 alkaen) edellyttää noin 3 400 henkilön työpanoksen lisäämistä vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon.
Vanhuspalvelulain muutos mahdollisti 1.10.2020 alkaen hoiva-avustajien työpanoksen laskemisen osaksi henkilöstömitoitusta ympärivuorokautisessa hoidossa. Uudistuneen lainsäädännön pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö on antanut 6.10.2020 suosituksen, jossa määritellään hoiva-avustajien tehtävänkuva, työssä tarvittava osaaminen sekä osaamistarpeisiin vastaavan koulutuksen laajuus ja sisältö.
Hoiva-avustajana voi toimia välittömässä asiakastyössä ikääntyneiden palveluissa, kun henkilö on suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osat:
- Kasvun ja osallisuuden edistäminen (25 osaamispistettä)
- Ikääntyvien osallisuuden edistäminen (35 osaamispistettä).
3. Mihin avustusta voidaan myöntää
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus myöntää valtionavustusrahoitusta
- hoiva-avustajakoulutukseen kuuluvien tutkinnon osien järjestämiseen,
- avustuksella toteutettavan tai muun hoiva-avustajakoulutuksen opiskelijahankintaan sekä itse että ostopalveluna toteutettuna,
- avustuksella toteutettavan tai muun hoiva-avustajakoulutuksen aikaisiin tukitoimiin opintojen valmistumisen ja työllistymisen varmistamiseksi sekä itse että ostopalveluna toteutettuna.
Säädöspohja
4. Kuka voi hakea
Tätä valtionavustusta voivat hakea ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon järjestämislupa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski- ja Virta-tietovarantoihin. Valmisteilla on hallituksen esitys, jossa myös muille Palvelukeskuksen rahoituksen saajille ehdotetaan vastaavaa velvoitetta.
Palvelukeskus ohjeistaa ja tiedottaa rahoituksen saajia tietojen tallentamisesta uuteen rekisteriin ja Koski-tietovarantoon joko erikseen tai valtionavustushaun –ja päätöksen yhteydessä. Palvelukeskus edellyttää rahoituksen saajaa tallentamaan vuoden 2022 tiedot takautuvasti rekisteriin niin, että ne ovat tallennettuna viimeistään 30.4.2023. Lisäksi avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan Palvelukeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Yhteishankkeita koskevissa hakemuksissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä (katso yleisohjeen kohta 1.8. Yhteishankkeet).
Avustettavien koulutusten ja hankkeiden mallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustettavissa hankkeissa tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.
5. Haettava rahoitus ja rahoituskausi
Avustuksen käyttöaika alkaa avustuksen hyväksymispäivämäärästä ja päättyy viimeistään 31.3.2024. Käyttöaikaa tarkennetaan avustuspäätöksessä.
Avustuksella toteutettavalle hankkeelle ei edellytetä omarahoitusosuutta. Avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Avustuksen käyttöä ostopalveluina mahdollisesti toteutettavaan hakevaan ja opintoja tukevaan toimintaan ei ole rajoitettu, vaan haettava summa on hakijan itsensä arvioitavissa.
Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 5,4 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle.
Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta (alle 75 %), tulee avustusta palauttaa. Lisäksi avustusta tulee palauttaa, mikäli opiskelupaikan vastaanottaneista alle 50 % suorittaa hoiva-avustajakoulutuksen loppuun saakka. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.
Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Rahoitettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin eikä kohdistua sellaiseen toimintaan, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa.
6. Hakeminen ja hakuohjeet
Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Linkki hakulomakkeelle on sivun ylälaidassa. Hakuaika päättyy 6.10.2022 klo 16.15.
Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle ja noudattaa sitä, ellei Palvelukeskus toisin ohjeista.
Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti osoitteesta rahoitus@jotpa.fi.
Vastuuvalmistelija: Mikko Mähönen, puh. +358 295 331 343
7. Näin hakemus arvioidaan
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
- Hanke vastaa avustuksen tarkoitusta ja tavoitetta.
- Hankkeella on realistinen toteutusaikataulu, ja hanke on mahdollista aloittaa nopeasti.
- Hankkeella on laadukas suunnitelma haastavan kohderyhmän tavoittamisesta ja opiskelun aikaisesta tukemisesta.
- Hanke on työelämälähtöinen, ja hanke on suunniteltu yhteistyössä työelämän kanssa.
- Hankkeen toimintasuunnitelma on kokonaistaloudellinen.
8. Rahoituspäätökset
Päätökset tehdään lokakuun 2022 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty.
Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiin sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta. Lisäksi lista myönnetyistä avustuksista julkaistaan päätösten antamisen jälkeen tällä rahoitushakusivulla.