Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (myöhemmin Palvelukeskus) on koulutuksen ja osaamisen uusi toimija, jonka toiminnan tavoitteena on edistää työikäisen väestön osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskus rahoittaa koulutus- ja osaamispalveluita pääsääntöisesti työssä oleville. Palvelukeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat, etenkin niiden, jotka osallistuvat aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen selvitysten mukaan vähän. Erityisesti haluamme vahvistaa enintään peruskoulun suorittaneiden sekä niiden työikäisten osaamista, joilla on heikot perustaidot.  

 Palvelukeskuksen myöntämien valtionavustusten yleisinä tavoitteina on rahoittaa sellaisia koulutus- ja osaamispalveluita, joiden avulla työntekijä ja työnantaja kykenevät vastaamaan työelämän uusiin osaamistarpeisiin tai ennakoituihin elinkeino- tai ammattirakenteen muutoksiin. Rahoitettavilla palveluilla voidaan tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan myötä syntyviä uusia osaamistarpeita sekä täyttää valtakunnallisia koulutus- ja osaamispalveluiden katveita.  

Koulutus- ja osaamispalveluissa voidaan yhdistää eri koulutusasteille tai aloille sijoittuvia koulutussisältöjä. 

Palvelut toteutetaan pääasiassa kokoaikaisen tai osa-aikaisen työn ohessa. 

Palvelukeskus suuntaa rahoitusta erilaisiin ja eri kokoisiin hankkeisiin, joissa voivat yhdistyä eri opetusmetodit, innovatiivisuus ja eri toimijoiden yhteistoteutukset. Rahoitettavien hankkeiden yhteydessä tulee keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. Avustuksia voidaan käyttää jossain määrin myös esimerkiksi laitteiston hankintaan, opetusmateriaalien tuottamiseen ja olemassa olevan opetushenkilöstön kouluttamiseen. Arvostamme hankkeiden kokeiluluonteisuutta, skaalautuvuutta ja vahvaa pilotoinnin henkeä.  Avustettavissa hankkeissa tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. 

Avustettujen koulutus- ja osaamispalveluiden yleisiä tavoitteita ovat pääasiassa:  

1. osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen 
2. osaamis- ja työllisyysasteen nostaminen 
3. työttömyyden ennaltaehkäiseminen muun muassa rakennemuutosaloilla 
4. ennakoiva vastaaminen työelämässä vaadittavien taitojen muutoksiin 
5. osallistumisen tasa-arvon lisääntyminen sekä jatkuvassa oppimisessa aliedustettujen ryhmien osallistaminen 
6. kestävän kasvun ja tuottavuuden, innovaatioiden, kilpailukyvyn sekä yhteiskunnan hyvinvointitason nousu 
7. työyhteisöjen kehittäminen uuden oppimista tukeviksi sekä
8. nykyisen koulutus- ja osaamispalvelujärjestelmän katveaukkojen täyttäminen. 

Digitalisaation ja vihreän siirtymän edistäminen ovat osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelmalla pyritään vauhdittamaan kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville.  Vihreä siirtymä puolestaan tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. Kestävää kasvua vauhditetaan nostamalla työllisyysastetta ja osaamistasoa.

Myös Jatkuvan oppimisen uudistus sisältyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Tavoitteena on tukea osaamisen kehittämisen avulla työelämän rakennemuutosta, mukaan lukien digitalisaatiota ja vihreää siirtymää. Uudistuksella haetaan vaikutusta koko työikäisen väestön osaamisen uusintamiseen. Suomen kestävän kasvun ohjelman toteutusta tuetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF).

Yksi keskeinen toimenpide Suomen kansallisessa elpymisohjelmassa on käynnistää työelämän rakennemuutosta tukevia koulutuksia. Nyt myönnettävillä avustuksilla on kaksi eri tavoitetta. Tavoitteina on ensinnäkin vahvistaa digitalisaation ja datatalouden avulla tuottavuutta ja tuoda palvelut kaikkien saataville sekä toisekseen tukea vihreällä siirtymällä rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.

Hankehakemuksissa arvostetaan työelämälähtöisyyttä ja sen konkreettista osoittamista. Avustettavien hankkeiden yhteydessä tulee lisäksi keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan.

Avustusta saavien hankkeiden viestinnässä tulee ilmaista tuen alkuperä ja varmistaa unionin rahoituksen näkyvyys pitämällä esillä unionin tunnusta ja mainintaa "Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU".

Digitalisaatio

Suomen kestävän kasvun ohjelma vahvistaa digitalisaatiota ja datataloutta julkisissa ja yksityisissä palveluissa niin, että tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tavoitteena on tuoda turvalliset hyvän arjen palvelut ihmisten saataville koko maassa. 

Tavoitteena on luoda yrityksille kilpailukykyinen toimintaympäristö sekä nostaa Suomi maailman kärkimaaksi digitaalisen yhteiskunnan datavetoisten palveluiden ja niiden turvallisten ratkaisujen tuottajana. Kestävän kasvun ohjelmassa huomioidaan ratkaisut, jotka edistävät liikenteen digitalisoitumista. Ohjelma vahvistaa yhteiskunnan digitaalista siirtymää toimilla, jotka vauhdittavat digi-, teknologia- ja datainvestointeja.

Julkisen sektorin palveluiden digitalisointi on yksi digitalisaatiohankkeiden tavoitteista.  Tavoitteena ei ole pelkästään palvelun digitalisointi, vaan prosessien ja palvelutarpeen poistaminen. Toimenpiteillä tavoitellaan merkittävää parannusta DESI-mittauksessa (The Digital Economy and Society Index). Kyber- ja tietoturvallisuuden toimenpiteet tukevat DESI-indeksin osaamista ja inhimillistä pääomaa koskevaa osa-aluetta. DESI-indeksistä lisää täällä:  DESI | Shaping Europe’s digital future (europa.eu).

Vihreä siirtymä

Suomen kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista.

Tavoitteena on tukea vihreän siirtymän ratkaisuja, jotka mahdollistavat merkittäviä päästövähenemiä sekä Suomessa että muualla maailmassa ja jotka tukevat kansallisia hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteita. Näin mahdollistetaan kestävä kasvu myös tulevaisuudessa.  Tavoitteena on tuoda Suomi globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden, korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, parantaa energiatehokkuutta sekä nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen. 

Euroopan komission käynnistämän Green Dealin mukaan Euroopan tulee olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, luonnonvarojen ja muiden resurssien tehokasta käyttöä tulee edistää siirtymällä puhtaaseen kiertotalouteen, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen tulee pysäyttää sekä ympäristön saastumista pitää vähentää. Muutoksessa tulee varmistaa, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava. Lue lisää Green Dealista täällä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma | Euroopan komissio (europa.eu).

Yksityiskohtaiset, yleiset ja toimialakohtaiset tavoitteet

Hankehakemuksissa arvostetaan työelämälähtöisyyttä ja sen konkreettista osoittamista. Avustettujen hankkeiden yhteydessä tulee lisäksi keskittyä erityisesti opiskelijahankintaan ja hakevaan toimintaan. 

DNSH (Do No Significant Harm)

Avustusta ei myönnetä hankkeille, joissa ei noudateta ”ei merkittävää haittaa" (’Do No Significant Harm’, DNSH) -periaatetta.

DNSH-periaatteen mukaisesti hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa mille tahansa EU:n taksonomia-asetuksessa määritellyistä kuudesta ympäristötavoitteesta:

• Ilmastonmuutoksen hillintä
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
• Siirtyminen kiertotalouteen
• Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
• Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

DNSH-periaatteen noudattaminen ja siihen sitoutuminen tulee kuvata hakemuksessa (erillinen liite). Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakuajan päättymisen jälkeen edellyttää päätöksenteon tueksi hakijalta erillisselvityksen DNSH-periaatteen noudattamisesta.

Lisätietoja DNSH-periaatteesta on saatavilla komission verkkosivuilla. Suomen kestävän kasvun ohjelma : Elpymis- ja palautumissuunnitelma - Valto (valtioneuvosto.fi). Kestävän kasvun ohjelman liitteessä 3 esitettyihin DNSH-ennakkoarviointeihin sisältyy Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen tuki -osio (s. 503–506).

Hakemukseen liitettävät pakolliset liitteet:

• DNSH-liitepohja (pdf)
• DNSH-liite. DNSH-lomakkeiden täyttöesimerkkejä on saatavilla Euroopan komission laatimasta teknisestä ohjeesta (pdf, europa.eu)
• Kirjanpitolain (1336/1997) mukainen vahvistettu viimeisin tilinpäätös
• Viimeisin vahvistettu toimintakertomus vuodelta 

Haussa rahoitettavien hankkeiden tulee noudattaa ”Do No Significant Harm” -periaatetta (DNSH). DNSH-periaatteen mukaisesti hanke ei saa sisältää toimia, joista aiheutuu merkittävää haittaa EU:n taksonomia-asetuksessa määritellylle kuudelle ympäristötavoitteille, jotka ovat: Ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Toimet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa hankkeen aikana tai sen jälkeen. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä edistäviä hankkeita ei rahoiteta. Lue lisää DNSH-periaatteesta komission verkkosivuilla ja valtiovarainministeriön verkkosivuilla

Digitalisaatio

Digitalisaation osalta toivomme hakemuksia koskien erityisesti seuraavia osaamisalueita. Osaamiskokonaisuudet voivat sijoittua eri ammatteihin, tehtävätasoille tai toimialoille:

• Liiketoiminnan kehittäminen, esimerkiksi strateginen uudistuminen, digitaaliset liiketoimintamallit, prosessien kehittäminen, digitalisaatio kestävän kasvun tukena, digi- ja verkkokauppaosaaminen. Dataosaaminen, esimerkiksi datan kerääminen ja tuottaminen, datan varastointi, datan hallinta, asiakasdatan/digiosaamisen käsittelyyn ja hallintaan liittyvä osaaminen sekä kaikki data-analytiikkaosaaminen.
• Ohjelmisto-osaaminen, esimerkiksi ohjelmistosuunnittelu, ohjelmistokehitys, ohjelmistotuotanto, ohjelmointi ja ohjelmistorobotiikka.
• Tekoälyn käyttö, esimerkiksi koneoppiminen, dataosaaminen, luonnollisen kielen käsittely, robotiikka, supertietokoneet ja suurteholaskenta.
• Digitaalinen myynti- ja palveluosaaminen sekä digitaalisten palvelujen tuottamis- ja ohjausosaaminen ja digitaalinen asiakashallinta.
• Kyberturvallisuuteen liittyvä osaaminen.
• Tietoturvaan liittyvän teknisen ja hallinnollisen osaamisen kehittäminen kaikissa työntekijäryhmissä ja kaikilla toimialoilla.
• Yleisen työelämän digiosaamisen päivittäminen

Vihreä siirtymä

Vihreän siirtymän edistämisessä koskevissa hauissa painotamme erityisesti seuraavia osaamisen teema-alueita, jotka voivat sijoittua eri tehtävätasoille ja toimialoille:

• Liiketoiminnan kehittäminen vihreän siirtymän edistämiseksi. Tässä osaamisalueita ovat esimerkiksi strateginen uudistuminen, muutosprojektit, prosessien kehittäminen, vihreän siirtymän mukaisten liiketoimintamallien kehittäminen, resurssien ja tuotannon hallinta sekä standardointityö.
• Vähähiilisyyden edistäminen kuten elinkaariajattelu, ympäristövaikutusten arviointi, hiilijalanjälki- ja kädenjälkilaskenta, sähköistäminen, akkutekniikat, energian varastointi ja vetyteknologia.
• Kiertotalouteen liittyvä osaaminen kuten sitä tukevat liiketoimintamallit, elinkaariajattelu, suunnitteluosaaminen, materiaali- ja valmistustekniikka, materiaalivirtojen hallinta sekä tuotteiden ja kiinteistöjen elinkaariosaaminen. 
• Vetyteknologia-osaamisen lisääminen, joka kohdistuu sähkön tuotantoon ja varastointiin, vedyn tuotantoon, elektrolyysereihin, tehoelektroniikkaan, vedyn kuljetukseen ja varastointiin, polttokennoihin, power-to-X-ratkaisuihin sekä alan konsultointiosaamiseen.
• Erilaisten kestävien energiaratkaisujen edistäminen osaamisen avulla. Näitä ovat esimerkiksi energiatehokkuus, uusiutuva energia lämmön ja sähkön tuotannossa, hiilidioksidin talteenotto sekä uusiutuvat energiamuodot ja niiden elinkaarivaikutukset. 
• Hiilinielujen hyödyntämisosaaminen. Näitä ovat esimerkiksi maataloudessa viljelytekniikoiden kehittäminen ja metsätaloudessa metsän keski-iän nostaminen ja hiilen sitominen pitkäaikaiseen varastoon, kuten puurakentamiseen. Lisäksi teemana ovat viljelykiertoon, biokaasuun, maanparannuskuituihin, kierrätysravinteisiin ym. liittyvän osaamisen lisääminen.
• Vihreää siirtymää tukevia liikennejärjestelmiä koskeva osaaminen, kuten liikkumisen ilmasto-opetus, päästölaskennan osaaminen, kuljetustehokkuusosaaminen, uusien järjestelmien käyttöönottotaidot ja sovelluskehittäminen.
• Erilaiset tuotannolliset prosessit ja liiketoiminta vihreässä siirtymässä, esimerkiksi elinkaariajattelun kehittäminen ja systeemisen ymmärtämisen lisääminen, ilmastonmuutoksen huomioiminen investoinneissa, tuotannon materiaalitehokkuuden parantaminen, sivuvirtojen ja sekundääriraaka-aineiden hyödyntäminen prosesseissa materiaali- ja tuotantoteknologian näkökulmasta, tuotannon ja energiatehokkuuden parantaminen, prosessin sivuvirtojen hyödyntäminen. 
• Maaperä- ja vesitalousosaaminen, joka liittyy esimerkiksi näytteiden ottoon ja analyysiin, maaperän hiilinielujen dynamiikkaan rakennetussa ympäristössä, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maaperässä oleviin hiilinieluihin, vesitalousosaamiseen kaavoituksessa, vesistöjen rehevöitymisen ehkäisyyn, jätevesien puhdistamiseen ja kosteikkojen lisäämiseen.
• Vihreää siirtymää, huoltovarmuutta, kustannustehokkuutta, johtamis- ja hr-osaamista tukeva osaaminen maataloustuotannossa. 
• Vihreää siirtymää tukeva erilaisten yhteisöjen toimintaosaaminen, kuten merkityksen ymmärtäminen, uudenlaiset jakamistaloudet ja yhteistyö (esim. yhteistyötaidot asiakkaiden ja energiayhteisöjen kanssa).

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus myöntää valtionavustusrahoitusta muun muassa: 

• yhteen tai useampaan ammatillisen tutkinnon osaan, niiden yhdistelmiin tai niitä pienempiin kokonaisuuksiin, myös oppisopimuskoulutuksena
• korkeakoulutukseen, jonka tavoitteena on suorittaa jokin osa tutkinnosta 
• vapaaseen sivistystyöhön 
• koulutukseen hakeutumista ja osallistumista tukevaan toimintaan  
• toimialaan kuuluvan toiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin
• yhteishankkeisiin sekä 
• edellä mainittujen yhdistelmiin. 

Palvelukeskus ei myönnä valtionavustusrahoitusta esimerkiksi:  

• kokonaisten korkeakoulututkintojen suorittamiseen 
• kokonaisten ammatillisten tutkintojen suorittamiseen 
• liiketaloudelliseen toimintaan 
• ammatilliseen tehtävään valmistavaan koulutukseen 
• henkilöstö- tai työvoimakoulutukseen eikä 
• sellaiseen koulutukseen, jota on mahdollista järjestää suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. 

Säädöspohja 

• Valtionavustuslaki 688/2001 
• Laki jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta 682/2021 
• RRF:n käyttöä koskevat säädökset (tarkentuvat VM:stä)

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen valtionavustuksia voivat hakea esimerkiksi ammatillisen koulutuksen järjestäjät, vapaan sivistystyön ylläpitäjät sekä korkeakoulut. Tarkempi kuvaus hakukelpoisista hakijoista löytyy Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskusta koskevasta lainsäädännöstä (Laki jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta 682/2021 2 Luku 8 §).

Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla on valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain (884/2017) nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevat tiedot Koski- ja Virta-tietovarantoihin. Valmisteilla on hallituksen esitys, jossa vapaan sivistystyön ylläpitäjille ehdotetaan vastaavaa velvoitetta koskien Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamaa koulutusta. Lisäksi avustuksen saajien tulee viedä koulutuskuvaukset Opintopolun koulutustarjontaan Palvelukeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Yhteishankkeita koskevissa hakemuksissa on nimettävä päävastuullinen koulutuksen järjestäjä (katso yleisohjeen kohta 1.8. Yhteishankkeet).

Avustettavien hankkeiden koulutusmallit sekä hankkeiden tulokset ja opit ovat julkista tietoa, ja niiden tulee olla hyödynnettävissä eri koulutuksen järjestäjillä hankkeen toteutuksen jälkeen. Avustettavissa hankkeissa tavoitellaan sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat vakiinnutettavissa ja laajemmin levitettävissä. Lisäksi kannustamme hankkeen julkiseen dokumentointiin hankekauden aikana.

Avustuksen käyttöaika on 1.8.2022-31.12.2024. Käyttöaikaa voidaan tarkentaa avustuspäätöksessä. 

Valtionavustus kattaa koulutus- ja osaamispalvelun järjestämisestä aiheutuvat kokonaiskustannukset. Jotpan valtionavustuksissa ei edellytetä omarahoitusosuutta. Valtionavustuksista säädetään valtionavustuslaissa (688/2001). Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.   

Avustuksia voidaan myöntää yhteensä 8 miljoona euroa. Avustus voidaan myöntää jakautuvaksi usean vuoden ajanjaksolle, mutta se tulee kuitenkin käyttää vuoden 2024 loppuun mennessä. 

Avustuksen saajan tulee oma-aloitteisesti ja viipymättä palauttaa avustus tai osa siitä, mikäli avustusta ei ole käytetty avustuspäätöksen mukaisesti. Mikäli opiskelupaikan vastaanottaneiden opiskelijoiden määrä poikkeaa merkittävästi tavoitellusta (alle 75 %), tulee avustusta palauttaa. Tällöin avustusta on palautettava laskennallinen yksikkökustannus (saatu avustussumma jaettuna päätöksessä ilmoitetulla opiskelijamäärällä) kerrottuna toteutumattomalla opiskelijamäärällä ja mahdollinen viivästyskorko.  

Avustus myönnetään harkinnanvaraisena rahoituksena. Avustusta tulee käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Rahoitettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin eikä kohdistua sellaiseen toimintaan, jota on mahdollista järjestää ammatillisen koulutuksen suoritepäätösten mukaisten tavoitteellisten opiskelijavuosien puitteissa. 

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Linkki hakulomakkeelle on sivun ylälaidassa. Hakuaika päättyy 16.5.2022 klo 16.15. 

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle ja noudattaa sitä, ellei Palvelukeskus toisin ohjeista. 

Lisätietoja ja neuvontaa ensisijaisesti osoitteesta rahoitus@jotpa.fi. 

Krista Paavola, puh. +358 295 331 304 

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jotpa.fi. 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:  

• Hanke vastaa avustuksen tarkoitusta ja tavoitetta.  
• Toteutussuunnitelmassa on perusteltu työelämälähtöinen koulutus- ja osaamispalveluiden tarjonnan katvealue tai hanke pilotoi uudenlaisia toimintamalleja.  
• Opiskelijahankintasuunnitelma ja markkinointisuunnitelma ovat laadukkaita ja realistisia.   
• Toteutussuunnitelma on selkeä, toteuttamisvalmis sekä hankkeella on taloudellinen ja tehokas toteuttamismalli. 
• Hankkeella on selkeä suunnitelma siitä, miten hankkeen toimintaa ja vaikutuksia seurataan koko hankkeen ajan.  
• Hankkeessa kehitetyt tuotokset ovat skaalautuvia laajempaan käyttöön.   
• Avustuksen hakija toimii yhteiskuntavastuullisesti. 
• Toteutussuunnitelman aikataulu on realistinen.  

Päätökset tehdään kesäkuun 2022 aikana tai viimeistään, kun kaikki saapuneet hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetuille tahoille sähköisen valtionavustusjärjestelmän kautta.  

Tämä haku on päättynyt 16.5.2022.